Kuurna

Kuurna on jo aikamoinen klassikko Helsingin ravintolakartalla. Kun se avattiin reilut 20 vuotta sitten, Kuurna oli aloittamassa suoraviivaisten bistrojen buumia. Sillä tiellä se on pysynyt edelleen, vaikka omistajatkin ovat jo ehtineet aikaa sitten vaihtua. Ravintolan silloiset työntekijät, Tom Hansen ja Laura Styyra, ostivat ravintolan itselleen jo kymmenisen vuotta sitten.

Monelle kävijälle Kuurna on tarjonnut oivalluksen, että ravintolaa voi pyörittää näin myös Suomessa: rakkaudella ja laadukkaasti ja pitää silti hinnat kohtuullisina. Kolmen ruokalajin menun sai pitkään alle 50 eurolla. Nykyisin menu maksaa 54 euroa, mikä on edelleen hyvä diili.

Myös Kuurnan sijainti oli aikoinaan rohkea: keskustan rauhallisessa sopessa Kruununhaassa, joka nukkui palveluiltaan ruususen unta, vaikka turisteja houkutteleva Senaatintori onkin melkein kulman takana. 

Matkailijoiden kannattaakin pitää Kuurna mielessä! On hieno tunne kulkea läpi iltavalaistuksessa kylpevän Helsingin vanhan keskustan ja astua sisään rauhallisen Meritullinkadun varrella sijaitsevasta, melkein huomaamattomasta ovesta. 

Helsinki on todellakin aivan omanlaisensa pääkaupunki. Millaisen ravintolan löytäisi Pariisista melkein Louvrea vastapäätä? Ei ainakaan pientä ja intiimiä paikkaa, joka tuntuu salaiselta ja hinta–laatusuhteeltaan erinomaiselta.

Kuurna tekee ruokaa, jollaista sen pitäjät itsekin haluavat syödä: puhdasta, oivaltavaa ja takuulla herkullista. Viinilistalla klassikot kohtaavat natuviinit ja valikoima nojaa tuottajiin, jotka tekevät työnsä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Menu vaihtuu kolmen viikon välein ja liitutaulu paljastaa päivän erikoisuudet. Jotkin klassikoiksi muodostuneet annokset, kuten Kuurnan pippuripihvi, pysyvät yleensä listalla.

Keittiö luottaa kotimaiseen lihaan ja pohjoismaisiin kaloihin sekä mereneläviin. Raaka-aineet tulevat pieniltä tuottajilta, jotka jakavat Kuurnan kanssa samat arvot ja ylpeyden käsityöstä. 

Keittiö luottaa kotimaiseen lihaan ja pohjoismaisiin kaloihin 

Myös koirat ovat tervetulleita. Kunhan ilmoittaa etukäteen, niin saa lemmikin kanssa mahdollisimman rauhallisen pöydän.

Pöytävarauksemme oli torstaina kello 17, heti ravintolan avattua. Näin siksi, että suosituimmat illallisajat varataan Kuurnassa usein jo hyvissä ajoin. Alkuilta toimi hyvin; lumisesta pakkassäästä oli ihana astua juuri avattuun ja vielä täysin tyhjään ravintolaan, joka kohta täyttyisi puheensorinasta. Tumma sisustus ja kynttilöistä hehkuva lämmin tunnelma toimivat täydellisesti pimeän talven keskellä. Vastaanotto oli ystävällinen ja palvelu toimi tasaisesti koko illan.

Aloitimme illan mocktaileilla, joita listalla oli vain yksi: päivän mocktail. Se oli makea, mielenkiintoinen yhdistelmä vihreää teetä, sitruunahappoa, sokeria ja vissyä. Muutoin alkoholittomista vaihtoehtoista oli tarjolla muun muassa lehtikuohua. 

Tilasimme menulta kaikki kolme alkupalaa jaettavaksi. Seuralaiseni sanoi kuuluvansa tartar-klubiin, joten emme tietenkään voineet jättää sitä väliin. Kuurnan tartar oli nimensä mukaisesti klassinen ja hyvää, taattua laatua. Pöytään saamamme suolasirotin tuli käyttöön ja pienellä lisäripauksella annoksesta tuli odotukset lunastava. 

Yksi alkupaloista oli salaattia vuohenjuustosiivuilla ja granaattiomenalla.  Saksanpähkinäkastike toi hyvän maun muutoin aika simppeliin annokseen, joka oli itsessään todella kevyt, eli jos olet todella nälkäinen, suosittelen valitsemaan listalta jotain muuta. Kolmas alkupaloista oli kirjolohta veriappelsiinilla, jalapenoilla ja mallasmuruilla. Veriappelsiini ja lohi sopi täydellisesti yhteen ja toi ihanaa hapokkuutta annokseen. Tulisen ruoan ystävänä jäin kaipaamaan jalapenoista enemmän potkua annokseen, mutta muutoin maut sopivat täydellisesti yhteen.

Pääruoaksi otimme pippuripihvin kauden kasviksilla. Täydellistä. Pihvin täydellinen kypsyys ja sopivan mausteinen kastike sai jokaisen haarukallisen sulaamaan suuhun. Kastike oli niin samettinen, että olisin voinut lusikoida sitä keittokulhollisen. Pihvi oli kookas, joten viimeistään tämän jälkeen oli vatsa täynnä. 

Jälkiruoat olivat kevyitä ja raikkaita. Päärynäsorbettia, haudutettua päärynää ja misomoussea. Päärynä ja miso oli yllättävä yhdistelmä, mutta toimi erinomaisesti. Toiseksi jälkiruoaksi valikoitui Dulsey-suklaaparfait, kumkvattia ja lakritsimarenkia. Lakritsifanina jäin kaipaamaan vielä voimakkaampaa lakritsin makua, mutta ei pelkoa, että mitään olisi jäänyt lautaselle. Tuhdin pihvin jälkeen raikas jälkiruoka toimi oikein hyvin. 

Tunnelma Ravintola on pienehkö, joten puheensorina, tumma sisustus ja melko lähekkäin olevat pöydät tekevät tunnelmasta intiimin.

Ruoka Pippuripihvi oli täydellinen ja vaikka alkupalat ja jälkiruokakin olivat todella hyvät, jäi niisti silti puuttumaan wow-hetki, joka olisi tuonut täydet viisi tähteä. Menu vaihtuu tiheään, joten aion kyllä ehdottomasti palata uudelleen. 

Juoma Alkuruokien kanssa valitsimme punaviinin ja meille suositeltu kevyt viini oli erinomainen pari kaikkien kolmen hyvin erilaisen alkuruoan kanssa. Pääruoan kanssa valitsimme tuhdimman ranskalaisen punaviinin, joka kruunasi pihvin. 

Time Outin vinkki Vieressä on samojen omistajien viinibaari Klaava, jossa voi aloittaa tai lopetella iltaa. Klaavaan ei oteta pöytävarauksia, joten sen kun kävelee vain sisään. Muista maistaa viinin kanssa savustettua turskanmaksaa!