Uskallamme väittää: Fat Tony’s on Helsingin paras sporttibaari

Jotkin osoitteet tuntuvat olevan kirottuja. Fat Tony’s on avattu Vallilaan Sturenkadun ja Teollisuuskadun kulmaan, jossa moni ravintola on yrittänyt, mutta yksikään ei ole onnistunut. Ensimmäisen vierailun jälkeen on kuitenkin helppo kuvitella Fat Tony’sin rikkovan kirouksen.

Syynä epäonneen on ollut se, että sijainti on keskustan laidalla hieman syrjässä vilkkaimmilta kulkureiteiltä. Tänne tuleminen vaatii asiakkaalta hieman vaivannäköä – ei paljon, mutta liikaa, jotta tänne tultaisiin pelkän burgerin perässä.

Nyt tarjolla on kuitenkin jotain huomattavasti kiinnostavampaa.

Fat Tony’s lupaa olla Helsingin paras sporttibaari mutta onnistuu olemaan jotain vielä enemmän. Se on sporttibaari myös niille, jotka eivät koskaan ajatelleet pitävänsä sporttibaareista.

Heti sisään astuessa huomaa, että paikkaan on upotettu poikkeuksellisen paljon rakkautta (ja rahaa). Sisustuksessa on vahvoja vaikutteita klassisista amerikkalaisista dinereistä, mutta lopputulos on huomattavasti tyylikkäämpi kuin kuvaus antaa ymmärtää. Materiaalit ovat ensiluokkaisia ja baaritiski näyttää siltä kuin se olisi tuotu suoraan Chicagosta.

Nimikään ei haittaa.

Fat Tony’s kuulostaa paikalta, jota pyörittäisi kulmapöydässä istuva sikaria poltteleva mafiapomo. Todellisuus on huomattavasti sympaattisempi. Fat Tony on yrittäjä Tony Honkanen, joka tunnetaan yhtenä Woltin varhaisista avainhenkilöistä. Koko projekti tuntuukin vähemmän tarkkojen excel-taulukoiden mukaan rakennetulta bisnessuunnitelmalta ja enemmän ratkaisulta henkilökohtaiseen ongelmaan.

Vuosi sitten Honkanen pohti kuntosalilla ystävänsä kanssa, minne he voisivat mennä treenien jälkeen syömään, juomaan, heittämään tikkaa ja katsomaan urheilua.

Ongelmana oli, ettei kummallekaan tullut mieleen yhtään sopivaa paikkaa.

Niinpä Tony päätti perustaa sellaisen.

Sama ajatus näkyy kaikkialla Fat Tony’sissa. Formula-ajosimulaattorit, elektroniset dartstaulut ja pöytäcurling on ripoteltu ympäri ravintolaa niin huomaamattomasti, ettei tila tunnu missään vaiheessa pelihallilta. Tarkoitus on ilmeinen: tänne voi tulla vain syömään ja juomaan ja katsomaan yhden pelin screeniltä, mutta hupsista, ajautua viettämään koko illan.

Suurin yllätys löytyy kuitenkin keittiöstä.

Keittiötä johtavat Savoysta rekrytoidut tekijät. Siis Savoysta, yhdestä Helsingin legendaarisimmista ravintoloista. On aikamoinen silmänkääntötemppu saada heidät innostumaan sporttibaarista. Ehkä Tony on tehnyt heille kummisetämäisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä,  mutta todennäköisemmin baarin omistaja on vain saanut heidät innostumaan visiostaan.

Menu on pääosin sporttibaarien peruskuvastoa: burgereita, pizzoja ja chicken wingsejä. Mutta joukossa on myös yllätyksiä: erinomaisia maa-artisokkaranskiksia neljällä eurolla ja lobster roll viidellätoista.

Jälkimmäinen tarjoaakin sitten avaimen koko paikan ymmärtämiseen. Hummerisämpylä on Uuden-Englannin rannikolla aikaa viettäneille ilmeistä lohturuokaa, mutta harvemmin nähty herkku Suomessa (jos kaipaatte vertailukohtaa, lobster rollilla pääsee herkuttelemaan myös 24 Social Clubissa Kalliossa). 

Tonyllä oli kaiketi ikävä sitä, joten ei muuta kuin listalle. Samalla annos nostaa Fat Tony’sin perusspottibaarien listojen yläpuolelle, mutta silti tyyliin sopivasti. Siinä on tämän sporttibaarin ydinfilosofia: tuttuja asioita, mutta vähän pidemmälle vietynä kuin osaisi odottaa.

Ehkä vielä yllättävämpiä ovat hinnat. Sisustuksen, sijainnin ja keittiötiimin ansioluettelon perusteella ruoan odottaisi maksavan huomattavasti enemmän. Sen sijaan suurin osa annoksista jää noin viidentoista euron tuntumaan, millä Fat Tony’s sinkoutuu saman tien myös Time Outin listalle Helsingin parhaat edulliset ravintolat.

Perheitäkään ei ole unohdettu. Yllättävän suuri lasten leikkihuone tekee paikasta yhden Helsingin lapsiystävällisimmistä ravintoloista. Huoneen voi sulkea ovella ja aikuisille on pöytä, jossa he voivat syödä rauhassa lasten leikkiessä vieressä.

Odotamme jo innolla näkevämme tilanteen, jossa isät päivystävät leikkihuoneessa samalla kun äidit seuraavat Mestarien liigaa pääsalin puolella oluttuopit kädessään.

Urheilusta puheen ollen, sporttibaaripuristien kannattaa huomioida yksi asia.

Näyttöjä ei ole ripustettu jokaiseen mahdolliseen nurkkaan. Otteluiden intohimoiseen seuraamiseen on oma, tyylikäs katsomoalueensa, mutta suurin osa ravintolasta on suunniteltu ennen kaikkea syömiseen, juomiseen ja yhdessä viihtymiseen.

Jos tavoitteena on nähdä jokainen ottelu jokaisesta mahdollisesta kuvakulmasta, Helsingistä löytyy siihen paremmin soveltuvia paikkoja (kuten rautatieaseman vieressä oleva Woolshed).

Mutta se ei ole edes tämän paikan pointti. Tai juuri se on paikan pointti. Tänne ei tulla vain tuijottamaan ruutua, vaan viettämään viihtyisää iltaa, johon kuuluvat hyvä ruoka ja juoma (Guinness oli muuten täällä erityisen hyvää), erinomainen seura, hauskat pelit ja mahdollisesti jonkin tärkeän ottelun katsominen ruudulta.

Pohjimmiltaan Fat Tony’s on sellainen paikka, johon menee mielellään, vaikka ajatus “sporttibaarista” saisi muuten kääntymään kannoillaan.

Ja juuri siksi Fat Tony’s on Helsingin paras sporttibaari.