Antti Helin

Valot sammuvat, yleisö hiljenee. Ja siinä he ovat, näyttelijät suoraan yleisön silmien edessä. Ilma on täynnä erityistä, odottavaa tunnelmaa. Hetkeksi aika pysähtyy, ja näyttelijöiden hengityksen voi melkein kuulla. Kunnes hiljaisuuden katkaisee ensimmäinen liike tai repliikki. Teatterissa on jotain, mitä elokuvateatterit eivät voi koskaan tarjota: läsnäoloa. Näytelmä tapahtuu kerta toisensa jälkeen tässä ja nyt. Vaikka se olisi kuinka kurinalaisesti harjoiteltu, yksikään esitys ei ole täysin toisensa kaltainen. Vuorosana saa uuden painon, hiljaisuus kestää hetken pidempään, yleisön nauru uhkaa tarttua näyttelijöihin. Teatteri on elävää taidetta, jossa yleisö ja näyttelijät jakavat yhteisen tilan ja hetken. Helsingin parhaissa teattereissa tuohon hetkeen voi tarttua kerta toisensa jälkeen. Liput kannattaa varata ajoissa, sillä kohutuimmat esitykset myydään nopeasti loppuun.

Helsingin parhaat ravintolat herättävät tunteita ja keskustelua. Mikä on kiinnostavin uusi ravintola? Mistä löytyy paras tunnelma? Missä ravintolassa voi tehdä vaikutuksen treffeillä tai bisnesillallisella? Mistä saa parhaan pizzan, sushiannokset tai reuben-leivän? Mistä löytyvät maukkaimmat nuudelit, entä kasvisruoka?  Tässä ovat meidän vastauksemmme. Nämä ovat paikkoja, joihin palaamme mielellään yhä uudelleen ja joita suosittelemme ystävillemme. 20 ravintolan listalle mahtuu vain pieni osa Helsingin parhaista ravintoloista, ja moni upea paikka on jäänyt ulkopuolelle.  Olemme halunneet pitää kattauksemme monipuolisena. Mukana on kokeilevien keittiömestarien kiehtovia uutuuksia, takuuvarmoja klassikkoja, etnisten keittiöiden parhaimmistoa mutta myös paikkoja, joissa syö edullisesti mieltä lämmittävää kotiruokaa. Tältä listalta löydät ravintolan tilanteeseen kuin tilanteeseen. Valinnoissamme olemme painottaneet hinta–laatusuhdetta. Se ei tarkoita sitä, että ravintolan täytyy olla halpa (monet parhaista eivät ole), vaan sitä, että laskun maksettuaan tuntuu siltä, että kokemus oli todellakin hintansa arvoinen.  Yhteistä suosikeillemme on se, että ne tarjoavat elämyksiä, jotka jäävät mieleen ja nostavat hymyn huulille vielä pitkäksi aikaa ravintolassa käynnin jälkeenkin.  Kaupungin kaikkein juhlituimmat ravintolat, todellisen crème de la crèmen, esittelemme sivulla Helsingin Michelin-ravintolat. Hyvää ruokaa saa myös monista kaupungin parhaista baareista. Omalla sivullaan esitel

Tampere on Suomen parhaita museokaupunkeja. Sen todistaa myös vuosi 2026, jolloin Tampereen museot täyttyvät jälleen toinen toistaan kiehtovimmista näyttelyistä. Parasta siis alkaa suunnitella useampaakin kulttuurimatkaa Pirkanmaan pääkaupunkiin. Maailman ainoassa Muumimuseossa perehdytään muumimukien suosion salaisuuteen, ja Vapriikissa juhlistetaan jalkapallon MM-kisoja suurella näyttelyllä. Tampereen taidemuseon valtaa todellinen suurnäyttely museon rakastetuimmista teoksista, minkä lisäksi museossa pääsee ihailemaan Helene Schjerfbeckin teoksia. Sara Hildénin taidemuseossa on esillä Pentti Kaskipuron grafiikkaa, joka näyttää kauneuden perin arkisissa asioissa. Kaskipuro teki taidetta jopa lenkkimakkarasta! SUOSITTELEMME: Tampereen nähtävyydet Tampereen ravintolat  

Forget bucket lists and 'must-see' sights (we don’t have many, honestly). Helsinki is its own beast. It’s moody and minimalist one minute, playful and eccentric the next – and that’s exactly the point. The best things to do in Helsinki aren’t about chasing postcard clichés, they’re about embracing the city’s oddball mix of cool design, steamy saunas, and wild architecture. One moment you’re sipping prosecco in a centuries-old wooden cottage, the next you’re sweating naked with strangers in a public sauna (don’t worry, we do have swimsuit options too). Whether you’re here for a weekend break or a longer stay, this guide rounds up the very best of the Finnish capital: the must-visit attractions, the offbeat gems, and the uniquely Helsinki experiences you won’t find anywhere else. Winter in Helsinki Winter in Helsinki is full of the simple joy of being outdoors, even when temperatures dip well below zero. Locals don’t retreat indoors when the snow arrives – they layer up and head outside. You can ski through city parks, go sledging on neighbourhood hills and ice skate on both maintained rinks and natural ice, often with the sea and skyline as your backdrop. Helsinki is at its most wintry in January and February, when the city feels properly Nordic: crisp air, frozen shorelines and a steady rhythm of winter life. Late winter and early spring – March, and sometimes even April – are also a brilliant time to visit. Days lengthen fast, sunlight returns with real force and the darkest

Tässä ne ovat: Helsingin parhaat kahvilat, jotka tuovat lämpöä ja kotoisuutta alkuvuoteen 2026. Kun valitsimme suosikkejamme tälle listalle, emme etsineet vain parasta kahvia tai herkullisimpia leivonnaisia, vaan ennen kaikkea tunnelmaa. Sillä juuri sen takiahan kahviloihin mennään: pysähtymään ja nauttimaan hetkestä, joka nousee arjen yläpuolelle. Eri puolilla Helsinkiä on toki monta muutakin viihtyisää kahvilaa, mutta näihin kahviloihin ja leipomoihin kannattaa suunnata varta vasten vaikka toiselta puolen kaupunkia.

Here they are: the best cafés in Helsinki to bring some warmth and comfort to the winter of 2026. When we picked our favourites for this list, we weren’t just looking for the best coffee, the biggest cinnamon buns or the flakiest pastries, but above all for atmosphere. Because that’s what cafés are really about: taking a break, slowing down and enjoying a moment that feels a little above the everyday. Of course, there are plenty of other lovely cafés around the city – but these ones are worth crossing town for.

Where can you find Finland’s best buffet? Or the ultimate burger? The finest Mexican food? The country’s best-kept dining secret? These are the restaurants worth a journey – even if it takes you all the way to Lapland. RECOMMENDED:  Best Restaurants In Rovaniemi Best Restaurants In Helsinki Best Restaurants In Tampere Best Restaurants In Turku Best Restaurants In Oulu    

December is a magical month in Helsinki. As the first snowfall dusts the streets, a crisp white frost veils the trees, and the whole city hums with anticipation for Christmas. That is, when the weather gods are feeling generous. They aren’t always. The sky might just as well dump cold rain on you, and everything can feel wrapped in darkness, with the sun rising late and setting early. At least the Christmas lights in the city centre offer a bit of cheer. Even Father Christmas himself may start wondering whether it’s time to retire to the tropics – much as many Finns do. And then, at the very moment of deepest despair, the weather turns again and Helsinki reveals itself as the perfect Christmas city. The air has that refreshing bite of frost, the ground is white, and the sky glows a clear, brilliant blue. So December in Helsinki is a bit of a lottery. It can be a triumph – or a total flop. Helsinki’s festive season comes with its own set of traditions: bustling Christmas markets, the candlelit Lucia Day celebrations, a host of concerts, the Winter Circus – and even the legendary Boxing day dances after the holidays. And for something truly unexpected, there’s even an international beach volleyball tournament held right in the middle of the winter chill (indoors, thankfully). We’re still waiting for the day Finns invent actual snow volleyball – after all, this is the country that already plays swamp football in the warmer months. Here are the very best ways to celebrate Christm

Katso vinkkimme Helsingin parhaisiin nähtävyyksiin. Missä voi bongata peikkoja ja lohikäärmeitä? Missä lämmitellä talvellakin tropiikin lämmössä? Mikä on Helsingin paras treffipaikka? Missä pääsee raitiovaunulla Tokioon ja missä voi laittaa vaatekaappinsa uusiksi 1920-luvun tyyliin? Helsinki on täynnä löytämisen riemua. Lue oppaamme ja näe Suomen pääkaupunki uusin silmin. Helsinki talvella Talvinen Helsinki on täynnä ulkonaliikkumisen riemua. Kaupungissa voi hiihtää, laskea mäkeä ja luistella – sekä luistinradoilla että luonnonjäällä. Talvisimmillaan Helsinki on tammikuussa ja helmikuussa. Kevättalvi eli maaliskuu ja osin vielä huhtikuukin on upeaa aikaa, kun päivät pitenevät hurjaa vauhtia ja talven pimeimmät ajat ovat jo kaukana takana. Silloin mikään ei voita kävelyä aurinkoisena päivänä meren jäällä.

Pakohuoneista saattaisi helposti kuvitella, että ne ovat kaupallista hömppää tai lasten leikkiä. Myönnän, ajattelin itsekin niin. Ensimmäinen kerta riitti todistamaan, että olin väärässä: olin saman tien koukussa. Sen jälkeen olen käynyt useassa pakohuoneessa ja oikein odotan, koska ehdin seuraavan kerran suljettuun huoneeseen ratkomaan ongelmia. Mikä pakohuoneissa kiehtoo? Pulmien selvittäminen yhdessä ystävien, perheen tai työkavereiden kanssa saa hymyn huulille ja adrenaliinin virtaamaan. Kun kellon viisarit juoksevat armottomasti, epätoivo ja riemu vuorottelevat, ja juuri kun olet luopumassa toivosta, saattaa salaluukku aueta tai seinä liikahtaa paikoiltaan.  Pakohuoneet ovat loistavaa viihdettä, mutta väittäisin, että ne ovat myös jotakin muuta. Arvoitusten kekseliäisyys ja huoneiden upeat lavastukset tekevät vaikutuksen kerta toisensa jälkeen. Sanoisin, että pakohuoneita voi nykyisin hyvin kutsua omaksi taiteenlajikseen.  Ovatko pakohuoneet pelottavia? Suurin osa pakohuoneista ei kuitenkaan ole pelottavia, vaikka niiden nimitys (escape room) saattaakin herättää mielikuvia kauhuelokuvista. Kun ensimmäiset, nykyisenkaltaiset pakohuoneet avattiin Japanissa 2000-luvun alussa, niiden innoittajina toimivat tietokoneiden point-and-click-seikkailupelit. Idea on edelleen sama: Huone on täynnä arvoituksia, vihjeitä, piilossa olevia avaimia ja loogisia päättelytehtäviä, joita pelaajat ratkovat yhdessä. Jotkin tehtävistä saattavat vaatia hieman myös sorminäppäryyttä, mutta päättely

While many Christmas fairs around the world have begun to blur into one another, the Finnish capital still delivers genuine festive charm. Each market has its own character, its own atmosphere, and its own selection of high-quality gifts and treats. There’s culture, too: the Old Student House Christmas Market offers the rare chance to visit the upstairs hall to admire a rare fresco by celebrated Finnish artist Akseli Gallen-Kallela. Here, Time Out rounds up six of Helsinki’s best Christmas markets, perfect for warming up with something delicious and soaking in the city’s winter magic. Read more about what else to do in Helsinki, or discover the city’s top sights.

Helsingin joulumarkkinat eivät petä. Jos muualla maailmassa joulutorit alkavatkin muistuttaa toisiaan, Helsingissä riittää aitoa joulun odotuksen tunnelmaa. Kaupungin joulutoreista jokaisella on oma tyylinsä ja niistä kaikista löytyy laadukasta ostettavaa. Helsingin joulumarkkinoilla voi ihailla myös taidetta: Vanhan joulutori tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden vierailla Vanhan ylioppilastalon yläkerrassa ihailemassa Akseli Gallen-Kallelan maalaamaa upeaa freskoa. Time Out esittelee Helsingin kuusi upeaa joulutoria, joilla kelpaa herkutella gourmet-ruoalla ja lämmitellä glögin äärellä. Lue lisää, mitä kaikkea muuta Helsingissä kannattaa tehdä tai mitkä ovat Helsingin parhaat nähtävyydet.

Wave of Flavors is one of those (rare) restaurants where, after the very first bite, you feel an overwhelming urge to jump onto the table, dance, and shout: “Yes, yes, YES!” Finding a place in Helsinki that’s this cheap and this good is no easy task. It’s probably best to say this right at the start: Portugal is not usually counted among the world’s great culinary superpowers. But as home cooking, Portuguese food can be disarmingly good – and that’s exactly the territory Wave of Flavors occupies. This is pure comfort food, or comida caseira, as the Portuguese would say. If the décor were a little cosier, you could easily imagine yourself in a small family-run restaurant in Lisbon’s Bairro Alto, where the same handful of classic dishes have been cooked for decades and quietly perfected. That’s exactly how the seafood rice arroz de marisco (€20) tastes. A proper wave of flavours, living up to the restaurant’s name. The same goes for the piri-piri chicken (€15.90). The search is over. The version we tried was spot-on: a perfect interpretation of a dish whose roots lie in Mozambique and the cultural cross-pollination of the colonial era. Chilli-spiked chicken travelled from the colonies to Portugal and became a national staple. Wave of Flavors’ take on piri-piri chicken is dangerously addictive. The first press of the knife into the skin already promises good things. The leg is grilled until tender and juicy, the skin just slightly charred. The piri-piri sauce has exactly the rig

Portugalilainen Wave of Flavors on niitä (harvinaisia) ravintoloita, joissa tekee mieli hypätä jo ensimmäisen suupalan jälkeen pöydälle tanssimaan ja huutaa: “Jes, jes jes!” Yhtä halpaa ja hyvää ravintolaa ei helposti Helsingistä löydä. Heti tässä arvostelun alussa lienee paikallaan todeta, että Portugalia harvemmin lasketaan maailman suurten ruokakulttuurien joukkoon. Mutta kotiruokana portugalilainen keittiö on parhaimmillaan aseistariisuvan hyvää – ja juuri siihen kategoriaan Wave of Flavors solahtaa. Ruoka on täydellistä comfort foodia tai comida caseiraa, kuten portugalilainen sanoisi. Jos ravintolan sisustus olisi kotoisampi, täällä voisi hyvin kuvitella olevansa Lissabonin Bairro Alton kaupunginosan pienissä ravintoloissa, joissa perhe on kokannut muutamaa klassikkoannosta vuosikymmeniä ja hionut sen huippuunsa. Siltä nimittäin mereneläväriisi marisco (20 euroa) maistuu. Se on juuri sellainen aalto makuja, joita ravintolan nimikin lupaa.  Saman voi sanoa piri piri -kanasta (15,90 euroa). Etsintä on päättynyt. Maistamamme tulkinta oli täydellinen versio herkusta, jonka alkuperä on Mosambikissa ja kolonialismin aikaisessa kulttuurien sekoittumisessa. Chilillä maustettu kana rantautui siirtomaista Portugaliin ja muuttui paikalliseksi perinneruoaksi. Wave of Flavorin versio on piri piri -kanasta on totaalisen koukuttava. Jo ensimmäinen painallus veitsellä kanan pintaan lupaa hyvää. Kanankoipi on grillattu pehmeäksi ja mehukkaaksi, nahka on päältä aavistuksen kärähtänyt. Pi

Confession first: I’m not, by nature, a great believer in fusion cuisine. Traditional food cultures are usually the result of decades — if not centuries — of refinement, and bolting them together often feels like culinary gimmickry. Too many fusion kitchens fail to grasp the soul of either cuisine, mixing flavours on the surface and hoping for the best. Thankfully, that’s not the case at Bistro Ego, which proudly describes itself as French–Japanese. It’s an alluring but risky marriage: can two of the world’s most refined cuisines really coexist on the same plate without tripping over each other? French cooking, after all, is built on the mastery of sauces and the codification of classical techniques, while Japanese cuisine is deeply rooted in the pursuit of umami – the fifth taste, first identified and celebrated in Japan. Ego works because it approaches this meeting point with restraint. Sometimes with such restraint that you find yourself double-checking the menu to work out which part of the dish is meant to be Japanese. The kitchen is led by Piero Silvani, winner of the Finnish Chef of the Year 2025 competition, and the food is anything but egotistical. Despite the name, Ego doesn’t shout. It trusts its audience. Sauces are used sparingly, never as camouflage. Ingredients are treated with reverence: crudo-style fish, or quail, for instance, is dry-aged with almost devotional care to achieve perfect texture. The flavours are elegant and nuanced, very much in line with the

Tunnustan: en ole lähtökohtaisesti fuusiokeittiön suuri ystävä. Perinteiset keittiöt ovat hioutuneet huippuunsa vuosikymmenien saatossa, ja uusien elementtien yhdistäminen on usein vain turhaa kikkailua. Turhan usein fuusiokeittiöissä ei ymmärretä kummankaan keittiön syvintä olemusta, vaan yhdistetään makuja vain pinnallisesti – ja piinallisesti. Näin ei ole onneksi Bistro Egossa, joka julistaa edustavansa ranskalais–japanilaista keittiötä. Yhdistelmä on kiehtova mutta myös vaarallinen: onko kaksi hienostunutta keittiötä oikeasti muka yhdistettävissä? Ranskalainen keittiö on kuuluisa kastikkeiden hallinnasta ja klassisten tekniikoiden systematisoinnista, kun taas japanilainen keittiö on syvästi juurtunut umamin – viidennen perusmaun, joka tunnistettiin ensimmäisenä Japanissa – arvostamiseen ja kehittämiseen. Bistro Ego onnistuu tehtävässään, koska se tekee sen hienostuneesti. Välillä jopa niin hienostuneesti, että välillä on oikein ruokalistasta tarkastettava, että mikä olikaan annoksen japanilainen osuus. Keittiön ohjaksissa on vuoden kokki 2025 -kilpailun voittaja Piero Silvani.  Egon ruoat ovat kaikkea muuta kuin ravintolan nimi voisi antaa olettaa. Ne eivät edusta ylikorostunutta egoa, vaan pikemminkin päinvastoin. Ego luottaa asiakkaan makuun. Täällä ei sorruta liialliseen kastikkeilla pelaamiseen, vaan raaka-aineisiin, joita käsitellään hellitellen: esimerkiksi crudo-kalaa tai vaikkapa viiriäistä on kypsytetty hartaudella, jotta rakenne saadaan täydelliseksi.  Maut ovat

Helsinki Central Station is having a moment. First, the clock tower reopened to the public. Now there’s another reason to linger: Eero Järnefelt’s monumental Landscape from Koli, finally restored and glowing in all its national-romantic splendour. Koli, a lake-dotted landscape in North Karelia, holds an almost mythical place in Finnish culture. Long regarded as the country’s national scenery, it is defined by a lake seen from a high rocky outcrop, framed by gnarled pine trees and scattered with small islands. The painting itself is enormous – five by eight metres, 40 square metres in total. Roughly the size of a small one-bed flat, it’s one of the largest canvas paintings ever made in Finland. Completed in 1911 with the help of the lesser-known A. W. Finch and Ilmari Aalto, it was installed in the station’s grand first-class waiting room in 1923. After more than a century, it has now been fully conserved. Cleaned and polished, the colours blaze with the dramatic blues and greens of Finland’s most iconic landscape. That same hall has seen many lives over the years, from arcade games to fast food. Now it has been reborn as a restaurant – and it’s a welcome change. In this Art Nouveau, palace-like space, the painting finally gets the setting it deserves. Massive columns support a dizzyingly high ceiling. Elegant lamps and thoughtful lighting set the mood. Jazz hums in the background. My companion nods approvingly. 'This feels like New York.' He is not wrong. There’s more than a

Helsingin rautatieasema elää uutta kukoistusta. Ensin sen kellotorni avattiin yleisölle, ja nyt pääsee ihailemaan Eero Järnefeltin komeaa Koli-maalausta kaikessa loistossaan. Kokoa taululla on viisi kertaa kahdeksan metriä eli 40 neliötä. Pienen kaksion kokoinen taulu on yksi suurimmista Suomessa kankaalle tehdyistä maalauksista. Järnefelt maalasi vuonna 1911 valmistuneen teoksen yhdessä vähemmän tunnettujen A. W. Finchin ja Ilmari Aallon kanssa. Vuonna 1923 Maisema Kolilta nostettiin esille rautatieaseman suureen, ensimmäisen luokan odotussaliin. Nyt se on vihdoin konservoitu sadan vuoden jälkeen. Putsatun ja puunatun taulun värit oikein loistavat Suomen kansallismaiseman hehkeyttä. Samaisessa salissa on vuosien varrella ollut monenlaista toimintaa pelihallista pikaruokalaan. Nyt se on muutettu komeaksi ravintolaksi. Muutos on tervetullut. Taulu pääsee oikeuksiinsa jugendin tunnelmaa henkivässä, palatsimaisessa tilassa. Komeat pylväät kannattelevat huimaavan korkealla olevaa kattoa. Kauniit kattolamput ja tyylikäs valaistus lisäävät tunnelmaa. Jazz soi. Seuralainen nyökyttelee hyväksyvästi päätään ja toteaa: “Tässä on New Yorkin tunnelmaa.” Totta. Olo on kuin New Yorkin Grand Central Terminalissa. Taulu-ravintolassa Eliel Saarisen ja kumppanien suunnittelema Helsingin raiutarieasema herää eloon koko loistossaan. Se todella on yksi maailman upeimmista asemarakennuksista.  Suuren ravintolan alkupäässä on leivostiski ja herkullisen näköinen salaattipöytä, josta voi ostaa vaikka

I once met a surprisingly serious foodie in the tiny, hole-in-the-wall Kuuttila bar in Kallio, in Helsinki. He was a rough-edged bloke from Savo, already a few drinks in, delivering his opinions with the blunt certainty of a self-made man. At first glance, you’d have pegged him as someone whose idea of fine dining peaked at a well-fried sausage. A few minutes into the conversation, that assumption fell apart. On his business trips, he told me, he made a point of eating at Michelin-starred restaurants around the world. One-, two- and three-star dining were all equally familiar territory, from temples of haute cuisine like Le Bernardin in New York to pilgrimage sites such as El Celler de Can Roca in Girona. Naturally, I asked him for his favourite Michelin restaurant in Helsinki.  'Olo,' he said, without hesitation. 'They get it right.' So Olo had to be tested. And after the visit, it’s easy to see why a chance drinking companion would single it out. The restaurant has held its Michelin star for 15 years, and it wears that distinction lightly. The interior is pared-back but elegant, warm rather than showy, with an arched wall opening towards the Market Square. Refined, yes, but never stiff. Much of that ease comes from the front of house, led by Sam, the head waiter, who strikes the balance perfectly: attentive without hovering, professional with a glint of mischief. He reads the room instinctively and makes guests feel not just welcome, but quietly at home. And the food? Flawl

Tapasin kerran Kallion pikkuruisessa Kuuttila-baarissa omalaatuisen kulinaristin. Hän oli rosoinen savolaismies, jo muutaman juoman nauttinut, ja laukoi mielipiteitään itse tehdyn miehen suorasukaisella varmuudella. Ensi vilkaisulla hänet olisi helposti lokeroinut ihmiseksi, jonka käsitys hyvästä illallisesta on lihapiirakka kahdella nakilla. Hetken juteltuamme tajusin olevani väärässä. Hän kertoi kunnia-asiakseen syödä työmatkoillaan Michelin-ravintoloissa ympäri maailmaa. Yhden, kahden ja kolmen tähden paikat olivat hänelle yhtä lailla tuttua maaperää – New Yorkin Le Bernardinista Gironan El Celler de Can Rocaan. Kysyin sitten tietysti hänen suosikkiaan Helsingin Michelin-ravintoloista.  ”Olo”, hän sanoi empimättä. ”Siellä on kaikki kohdallaan.” Joten pakkohan Olo oli käydä testaamassa. Vierailun jälkeen on helppo ymmärtää, miksi satunnainen baarikaveri nosti juuri sen esiin. Ravintola on kantanut Michelin-tähteään jo 15 vuotta, ja tekee sen kuin leikiten. Sisustus on pelkistetty mutta elegantti. Kaari-ikkunat avautuvat Kauppatorille. Tunnelma on hienostunut, muttei jäykkä. Täällä on helppo viihtyä. Asiakkaiden viihtyvyydestä vastaa tarjoilijamestari Sam, joka tekee sen tahdikkaasti, mutta pilke silmäkulmassa. Hän osaa lukea asiakkaita ja saa heidät viihtymään ja tuntemaan olonsa kotoisaksi.  Ja ruoka, se on täydellistä. Hors d’oeuvre, pikkuruinen wagyu-tartar, on niin pikkutarkasti kasattu kukkasineen, että hetken sitä miettii, pitäisikö kaivaa lukulasit esiin. Ulkonäön al

At first the concept seems almost wilfully odd: a British-style gastropub serving reindeer and vendace? Really?  But there’s a perfectly good explanation. Aki Arjola and Tanja Löppönen, who run Puotila Manor, launched The Tart in autumn 2025 after the celebrity chef Hans Välimäki’s restaurant, The Rook, closed and its handsome Yrjönkatu premises became available. Much of the interior remains just as The Rook left it – a wise choice, as it’s one of Helsinki’s most beautiful dining rooms. The prices, however, tell a different story. Where The Rook was decidedly high-end, as Välimäki’s places tend to be, The Tart lets you eat well without pushing your bill into fine-dining territory. The elk burger comes in under €20, as does the venison Reuben. And you can just pop in for a pint: The Tart pours an ever-changing line-up of rarer British beers. The selection rotates frequently and often according to customer requests. All this deserves applause. The room is gorgeous, and being able to enjoy it for relatively little money feels like a stroke of luck. The atmosphere is stylish yet homely, the sort of place that invites you to linger. A grand chandelier hangs from the ceiling, heavy candelabras glow on the window ledges, and even the corridor to the toilets – lined with red velvet drapes – feels like part of the show. Few restaurants make a trip to the loo feel like a small ceremony. If you remember the stylishly irreverent spy film Kingsman, you can easily picture its protagonists

Where does one find the best breakfast in Helsinki? Many would point you straight towards Brasserie Lionne. The elegant brasserie run by celebrated chef Hans Välimäki is open from morning until late, but it has become something of a breakfast pilgrimage site. So naturally, we went to see whether Brasserie Lionne lives up to the hype. It certainly charms the moment you step inside – once you manage to get in, that is. There’s a small design hiccup: there’s no space to stand and wait to be seated if other guests happen to arrive at the same time. The entrance becomes a polite but determined shuffle. Still, once you’re at your table, all worries melt away. The French-inspired interior is elegantly classic without being over the top. Vast windows gaze out onto Pohjoisesplanadi, Helsinki’s leafiest boulevard. And clearly this is precisely what Helsinki has been longing for. On weekend mornings the place is packed. Breakfast is so adored – and so praised – that many book in advance, though it is usually easy to fit in even without reservation. The restaurant feels small and intimate, yet in truth the restaurant stretches surprisingly far. Behind the dining room lies a warren of smaller salons, plus additional tables in the courtyard.  The parlour-like back rooms are ideal for groups; during our visit one was hosting a birthday party. It was undeniably stylish watching guests drift in, each carrying ever bigger, more intriguingly shaped presents. Even with all this space, the tables

The Tartin konsepti herättää väistämättä ihmetystä: brittiyylinen gastropubi, josta saa poroa ja muikkuja? Mitä ihmettä? Mutta kaikelle on selitys.  Puotilan kartanoa pyörittävät Aki Arjola ja Tanja Löppönen perustivat The Tartin syksyllä 2025, kun paikalla sijainnut, Hans Välimäen pyörittämä The Rook lopetti ja tila vapautui Yrjönkadulta, Punavuoren puolelta. Sisustus onkin pitkälti sama kuin The Rookissa. Se on hyvä, sillä tila on Helsingin upeimpia. Mutta hinnat, ne ovat aivan eri luokkaa. Jos The Rook oli kallis, The Tartissa voi halutessaan syödä varsin edullisesti. Esimerkiksi hirvipurilainen lähtee alle 20 eurolla, samoin peuranlihasta tehty reuben-leipä. The Tartiin voi myös pistäytyä vain oluelle maistelemaan harvinaisempia brittioluita, jotka tarjoillaan hanasta tietysti pintin kokoisina. Valikoima elää ja vaihtuu usein ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Ja tästä kaikesta iso kiitos. On mahtavaa, että The Tartin upeasta tunnelmasta pääsee nauttimaan pikkurahalla. Ravintolasali on tyylikäs mutta kotoisa. Sellainen, joka kutsuu istuskelemaan. Katossa on suureellinen kristallikruunu ja ikkunalaudoilla isot kyntteliköt luovat lämmintä tunnelmaa. Toiletteihin johtava huone on koristeltu punaisilla plyysiverhoilla – harvassa toisessa paikassa vessassa käyminen tuntuu yhtä seremonialliselta.  Muistatteko parodisen, mutta tyylikkään agenttielokuvan The Kingsman? Sen päähenkilöt olisivat hyvin voineet kokoontua juuri täällä. Vakavina mutta pilke silmäkulmassa. Ja kas, The Tart

Mistä löytyy Helsingin paras aamiainen? Moni saattaisi vastata Brasserie Lionne. Hans Välimäen tyylikäs brasserie on auki aamusta pitkälle yöhön, mutta erityisen suosituiksi se on noussut aamiaispaikkana.  Kävimme siis testaamassa, onko Brasserie Lionne maineensa veroinen. Lionne hurmaa heti sisustuksellaan – kunhan sinne pääsee sisään. Suunnittelussa on tehty sellainen pieni virhe, ettei ravintolassa ole sopivaa tilaa seisoskella odottamassa pöytäänohjausta, jos samaan aikaan sisään on astunut muitakin asiakkaita. Vaan siitä viis, kun pöytään on päästy, huolet unohtuvat. Ranskalaishenkinen sisustus on tyylikkään klassinen, muttei ylitseampuva. Isot ikkunat aukeavat Pohjoisesplanadille. Brasserie Lionnen aamiainen on suosittu Tällaista on selvästi Helsinkiin kaivattu, sillä ainakin viikonloppuaamuna asiakkaita riittää. Aamiainen on niin suosittu ja kehuttu, että moni varaa pöydän, mutta sisään mahtuu kyllä varaamattakin. Vaikka ravintola tuntuu pieneltä ja intiimistä, tilaa on itse asiassa todella paljon. Salin takaa löytyy monenlaisia pikkuhuoneita ja päälle tulevat vielä sisäpihan pöydät.  Takana olevat kabinettimaiset huoneet ovat kivoja seurueille, ja ainakin oman vierailun aikana joku oli järjestänyt yhdessä niistä syntymäpäiväjuhlat. Olihan se tyylikästä, kun ihmisiä marssi sisään kantaen toinen toistaan isompia ja kiehtovamman muotoisia paketteja. Pöydässä puhutaan Bulgarin koruista, jotka maksavat pienen auton verran Vaikka tilaa on, ovat salissa pöydät niin lähekkäi

This is one not to miss. An exhibition of quietly absurd everyday worlds by one of Finland’s greatest printmakers will be shown at the Sara Hildén Art Museum in Tampere from 10 January to 19 April 2026. A towering figure of Finnish printmaking, Pentti Kaskipuro (1930–2010) was an artist who did very little – and did it with absolute precision. There is nothing unnecessary in his work: just everyday objects, space and light. Yet between light and shadow, stillness and simplicity, a quiet tension emerges, turning the ordinary into something subtly, even absurdly, dramatic. The extensive exhibition at the Sara Hildén Art Museum offers a rare overview of the master’s work from the 1950s to the 2000s. Nearly 180 key works from across the artist’s career are on display. Many of the subjects were drawn from his immediate surroundings – often quite literally from the kitchen table. In his hands, mundane objects and foodstuffs become almost metaphysical. They stand as silent evidence that everyday life contains far more meaning than we usually notice – gentle reminders of the significance hidden in the familiar. Kaskipuro’s printmaking is built on extreme discipline. His compositions are exact, his lines deliberate, his surfaces patiently constructed. At first glance, the works may seem simple, even modest. But the longer you look, the more begins to happen. Light shifts, spaces open up, and the distances between objects start to matter. The experience can feel almost zen-like, offeri

Suomalaisen taidegrafiikan suurhahmo, Pentti Kaskipuro (1930–2010), tunnetaan taiteilijana, joka teki vähän – mutta teki sen äärimmäisen tarkasti. Hänen teoksissaan ei ole mitään ylimääräistä: on vain arkinen esine, tila ja valo. Valon, varjojen ja pysähtyneen, yksinkertaisen asetelman välille syntyy yllättävä jännite ja arkinen muuttuu absurdin dramaattiseksi.  Sara Hildénin taidemuseon laaja näyttely tarjoaa ainutlaatuisen läpileikkauksen mestarin tuotantoon 1950-luvulta 2000-luvulle. Mukana on lähes 180 taiteilijan tuotannon keskeistä teosta. Aiheet löytyivät lähiympäristöstä, usein keittiön pöydältä. Arkiset esineet ja elintarvikkeet muuttuvat Kaskipuron käsissä lähes metafyysisiksi objekteiksi. Ne ovat hiljaisia todisteita siitä, että arkemme kätkee sisäänsä enemmän mitä yleensä huomaamme. Ne ovat muistutuksia arjen merkityksistä. Kaskipuron grafiikka perustuu äärimmäiseen kurinalaisuuteen. Sommittelu on tarkkaa, viiva harkittua, pinta huolellisesti rakennettu. Usein teokset näyttävät ensi silmäyksellä yksinkertaisilta, jopa vaatimattomilta. Mutta mitä pidempään niitä katsoo, sitä enemmän niissä alkaa tapahtua. Valo siirtyy, tilat avautuvat, esineiden välinen etäisyys alkaa merkitä jotakin. Työt tarjoavat zenmäisiä oivalluksia. Ne ovat kuin suomalaisen arjen muodon ottaneita japanilaisia kivipuutarhoja. Näyttely on esillä Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella 10.1.–19.4.2026. Lue lisää: Tampereen parhaat näyttelyt vuonna 2026 Katri Khron Lassila / Pentti Kaskipuro  

La Galleria opens on 9 January 2026 at Unioninkatu 30, just steps from the city’s historic heart. According to the restaurant, its name is inspired by Italian Renaissance galleries – places where colour, creativity and craftsmanship once flourished. The aim is to bring that same passion to the dining table. Helsinki already has no shortage of good pizzerias, but La Galleria stands out thanks to its striking Morello Forni pizza oven, almost three metres across and the largest in the country. Decorated with gold-toned mosaic tiles, the oven is a centrepiece in its own right, with a hint of Byzantine-style grandeur. Alongside pizzas, the menu features a range of Italian classics, including fresh pasta, cured meats, risotto and rack of lamb. Pasta is made daily using a Sirman pasta machine, while cold cuts are sliced by hand on a traditional Berkel Volano slicer. Pizza prices mostly hover around the €20 mark. A Margherita starts at €15, while the most expensive option on the menu is a €29 truffle pizza. La Galleria. Unioninkatu 30. Opening hours: Tue–Fri 16–23, Sat 13–23, Sun 12–22

Uusi pizzeria, La Galleria, avaa 9.1.2026 Senaatintorin kulmalle osoitteessa Unioninkatu 30. La Galleriasta kerrotaan, että ravintola on saanut nimensä vanhoista italialaisista renessanssigallerioista, joissa luovuus ja värit kukoistivat. Tarkoitus on tuoda samaa intohimoa ruokapöytään. Helsingissä riittää jo entuudestaan hyviä pizzerioita. La Galleria erottautuu joukosta Morello Fornin lähes kolmimetrisellä pizzauunilla, joka on Suomen suurin. Se onkin aikamoinen taideteos; uunia koristavissa kullanvärisissä mosaiikkilaatoissa on bysanttilaista loistoa ja säihkettä. Pizzojen lisäksi La Galleriassa on tarjolla muitakin italialaisia herkkuja kuten pastoja, leikkeleitä, risottoa ja karitsankaretta. Pastat valmistetaan päivittäin Sirman-pastakoneella ja leikkeleet viipaloidaan käsin perinteisellä Berkel Volano -leikkurilla. Pizzojen hinnat pysyttelevät pääosin 20 euron kieppeillä. Edullisin pizza on 15 euron Margarita ja kallein 29 euron tryffelipizza. Unioninkatu 30. La Galleria on avoinna ti–pe 16–23, la 13–23 ja su 12–22.

The newly reopened planetarium at Heureka Science Centre is not just back – it has been completely reimagined, and now ranks among the finest planetariums in Europe. After more than a year of renovation, Heureka’s planetarium has emerged as a spectacular, state-of-the-art experience. Originally opened in 1989, the venue has undergone a total transformation. The projection dome, visual technology and interior spaces have all been rebuilt from the ground up. What visitors encounter today is one of Europe’s brightest, most richly coloured and most detailed immersive environments. There is nothing else like it in Finland. The new projection dome measures 18 metres in diameter, with a reflective surface area of 710 square metres – more than twice the size of the screen in Finland’s only IMAX cinema. Once inside, the sense of scale is immediate: the screen stretches above and around you, filling your entire field of vision. The visual leap is just as dramatic. With a resolution exceeding 10K, the image now contains roughly six times more pixels than the previous 4K system. This places Heureka’s planetarium among a small elite: only five planetariums in Europe currently offer 10K resolution. The image is created using 12 laser projectors, while the seamless new dome eliminates visual breaks, making the illusion of depth and motion utterly convincing. Brightness has also been significantly enhanced, giving space scenes an almost three-dimensional intensity. Sound has received an equa

One of Helsinki’s best restaurants is expanding. On 20 January 2026, Restaurant Teller opens Tales Wine Bar, a new wine-focused sibling just next door. The naming is nicely on the nose. Teller, housed in a former bank building, means both a bank clerk and a storyteller. Tales is all about stories. Soon, the storyteller and the stories will sit side by side. Opened just a couple of years ago by Teemu Laurell and Lennart Sukapää, Teller rocketed straight into Helsinki’s top tier, which means expectations for Tales are sky-high. The owners promise a wine bar with a strong sense of character, deliberately different from the city’s other wine spots. The slogan sets the ambition clearly: “A wine bar for great stories.” Booking ahead is essential at Teller, and while Tales will also take reservations, plenty of space will be kept for walk-ins. The two venues share a kitchen, but food served at Tales will run through its own prep kitchen. Alcohol-free wines are part of the plan, too. This restaurant-plus-wine-bar pairing is fast becoming a Helsinki trend. The classic Restaurant Muru has long had its own wine bar, and in summer 2025 the much-loved Kuurna opened a wine bar right next door. Tales Wine Bar will be open Tuesday to Saturday, 4pm–11pm.

Helsingin parhaisiin ravintoloihin lukeutuva Teller avaa 20.1.2026 viereiseen kiinteistöön uuden viinibaarin nimeltä Tales Wine Bar. Nimet käyvät hauskaa vuoropuhelua. Entisessä pankkirakennuksessa sijaitseva Teller tarkoittaa sekä pankkivirkailijaa että kertojaa. Tales tarkoittaa tarinoita. Kohta ovat siis vierekkäin ovat tarinat ja niiden kertoja.  Teemu Laurellin ja Lennart Sukapään pari vuotta sitten avaama Teller sinkoutui suoraan Helsingin ravintoloiden kirkkaimmalle tähtitaivaalle, joten odotukset Talesista ovat kovat.  Omistajien mukaan viinibaarista tulee tunnelmaltaan persoonallinen ja se eroaa Helsingin muista viinibaareista. Talesin slogan lupaakin, että se on “Viinibaari suurille tarinoille”.   Teller on niin suosittu, että sieltä kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin. Talesistakin voi varata pöydän etukäteen, mutta paljon tilaa on varattu myös walk-in-vieraille. Anniskelupaikat jakavat yhteisen keittiön, mutta Talesiin ruoka kulkee oman valmistelukeittiön kautta. Tarjolla on myös alkoholittomia viinejä. Viinibaarin avaaminen ravintolan läheisyyteen näyttää olevan muodostumassa pienimuotoiseksi trendiksi Helsingissä. Klassikkoravintola Murulla on ollut oma viinibaarinsa jo hyvän aikaa, ja kesällä 2025 suosittu Kuurna-ravintola avasi viinibaarin ravintolatilansa viereen. Arkadiankadulla sijaitseva Tales on avoinna tiistaista lauantaihin kello 16–23.

Finland has a knack for unusual world championships. We’ve got wife-carrying, swamp football and air guitar. These quirky events usually take place in summer. But don’t worry – there’s plenty going on in winter too. In Keuruu, the world championship titles in kick sledding will be contested from 13-15 February 2026. The disciplines include a 100-metre sprint and a 2,000-metre endurance race. The Kick Sledding World Championships actually have a history of several decades in Central Finland. The first competitions were held in 1988. In recent years there has been a break in organising the event, but now it’s making a return in Keuruu. The event is sponsored by a Finnish kick sled manufacturer. Kick sledding is a traditional Nordic form of winter transport and recreation. A kick sled (potkukelkka in Finnish) is a lightweight metal-and-wood sled with two long runners and a seat or small platform. The rider stands on one runner and propels the sled forward by kicking against the ice or packed snow with the other foot, gliding smoothly between kicks. Originally used for everyday winter travel – from going to the shop to visiting neighbours – kick sleds are now also used for fitness, leisure, and competitive racing. The races will take place on a purpose-built track on the ice of Lake Keurusselkä. The event lasts three days, with the main championship day on Saturday February 14, when the competitions get under way at 10:00 in the morning. The event hub will be Keurusselkä Resort,

Suomi on erikoistunut erikoisiin MM-kilpailuihin. Meillä on eukonkantoa, suopotkupalloa ja ilmakitaransoittoa. Yleensä erikoiset tapahtumat ovat kesällä. Mutta ei huolta: kyllä niitä riittää myös talvelle! Keuruulla kisataan 13.–15. Helmikuuta 2026 potkukelkkailun maailmanmestaruudesta. Lajeina ovat muun muassa 100 metrin sprintti ja 2000 metrin kestävyyskilpailu. Potkukelkkailun MM-kisoilla on itse asiassa jo vuosikymmenten historia Keski-Suomessa: ensimmäiset kilpailut järjestettiin Multialla jo vuonna 1988. Viime vuodet kisojen järjestämisessä on ollut taukoa, mutta nyt ne tekevät paluun Multian vieressä Keuruulla. Sponsorina toimii suomalainen potkukelkkojen valmistaja. Kilpailut käydään Keurusselkä-järven jäälle rakennetulla kisaradalla. Tapahtuma kestää kolme päivää varsinaisen MM-kisapäivän ollessa lauantai 14. helmikuuta, jolloin kilpailut käynnistyvät aamupäivällä kello 10. Kisan tapahtumakeskuksena toimii Keurusselkä Resort, joka tarjoaa hotelli- ja mökkimajoitusta, ravintolapalveluita sekä kylpylä- ja saunapalveluja. Lisää majoitusta löytyy Keski-Suomen keskuksesta Jyväskylästä, jonne on vajaan tunnin ajomatka. Avajaisia vietetään perjantaina 13.2.2026 kello 19, minkä jälkeen Keurusselkä Resortissa on tanssit (esiintyjänä Antti Ahopelto & Etiketti). Osana lauantain kisaohjelmaa järjestetään haasteviesti, johon toivotaan mukaan yrityksiä, työyhteisöjä, yhdistyksiä sekä ystäväporukoita. Leikkimieliseen joukkuekilpailuun voi halutessaan tulla teema-asuissa. Lauantai-i

Tammikuussa Helsingissä on vihdoin talvi. Ainakin toivottavasti. Nykyisin ei tosin voi olla mistään aivan varma – paitsi siitä, että tammikuussa päivät ovat lyhyet ja valo on kortilla. Onneksi Lux Helsinki -valofestivaali tuo kaivattua loistetta pimeyteen, ja kaupungin keikkakalenteri on täynnä kiinnostavaa ohjelmistoa. SUOSITTELEMME Helsingin stand up -klubit Helsingin nähtävyydet Kimmo Pohjosen Hallowed Lungs Kimmo Pohjonen, Hallowed Lungs Kimmo Pohjosen Hallowed Lungs – Pyhät keuhkot – on harmonikalle, uruille ja elektroniikalle sävelletty teos. Teoksessa soitinten historia – urkujen pyhyys ja haitarin maallisuus – käyvät vuoropuhelua. Teos jatkaa esiintyjäkolmikon Kimmo Pohjonen, Mikko Helenius ja Tuomas Norvio yhteistyötä. Musiikkitalo 3.1.2026 Lux Helsinki  LUX Helsinki Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä valofestivaali, joka tuo piristystä talven pimeyteen. Ympäri Helsinkiä levittäytyvä tapahtuma esittelee monipuolisesti valotaidetta tammikuun alussa. Installaatioita on esimerkiksi Kansalaistorilla, Hietalahdentorilla, Vanhassa Kirkopuistossa ja Espan lavalla. Töitä on esillä myös keskustan gallerioissa ja Kanneltalossa. Ympäri Helsingin keskustaa 6.–11.1.2026.   VIRTA Erik Fräkin, Antti Hevosmaan ja Heikki Selamon muodostama VIRTA tunnetaan elämyksellisistä keikoistaan ja omintakeisesta äänipaletistaan. Bändi yhdistelee ambienttia elektronista musiikkia pohjoismaiseen jazzperinteeseen, post-rockiin ja psykedeliaan.  G Livelab 9.1.2026 KULT-live: Iron Country

In January, Helsinki usually slips properly into winter. At least, that’s the plan. These days, nothing is guaranteed. One thing is certain, though: the days are short and daylight is in scarce supply. Thankfully, the Lux Helsinki light festival brings a much-needed glow to the darkness, and the city’s gig calendar stays reassuringly lively. WE RECOMMEND  Helsinki’s sights Kimmo Pohjonen’s Hallowed Lungs Kimmo Pohjonen, Hallowed Lungs Kimmo Pohjonen’s Hallowed Lungs is a work composed for accordion, organ and electronics. In the piece, the history of the instruments – the sacredness of the organ and the earthiness of the accordion – enter into dialogue with one another. The work continues the collaboration of the performer trio Kimmo Pohjonen, Mikko Helenius and Tuomas Norvio. Musiikkitalo 3.1.2026 LUX Helsinki Melek Maziki Lux Helsinki is an annual light festival that brings a welcome lift to the winter darkness. Taking place across Helsinki in early January, the event showcases a wide range of light art. Installations can be found at Kansalaistori, Hietalahti Market Square, Old Church Park and the Espa Stage. Works are also on display in galleries in the city centre and at Kanneltalo. Across central Helsinki 6–11.1.2026   VIRTA VIRTA, formed by Erik Fräki, Antti Hevosmaa and Heikki Selamo, is known for its immersive live shows and distinctive sonic palette. The band blends ambient electronic music with Nordic jazz traditions, post-rock and psychedelia. G Livelab 9.1.202

Helsinki is getting a brand-new Christmas market as the Kukontori Christmas Market takes over the upper-level inner courtyard of Forum from 1–21 December 2025. For three weeks, you can expect inventive crafts and the freshest flavours from Helsinki’s food scene. The market is open on weekdays 4PM to 8PM and on weekends 11AM to 7PM. At weekends, the market also spills onto the neighbouring Yrjönkäytävä, which transforms into a cosy Christmas walkway for lovers of art and design. The food offerings at the Kukontori Christmas Market are especially exciting. One highlight is Pâtisserie Pihlström, launched by chef and musician Julia Pihlström. It follows on from her summer pastry pop-up at Helsinki Coffee Roastery. Expect French rice pudding riz-au-lait as well as beautifully crafted, inventive pastries that blend French baking traditions with Finnish flavours. Puurobaari by N4KU promises to reinvent Christmas traditions one warm bowl at a time. Chef Valtteri Sinkkonen’s porridges feature flavours from the forests and surprising combinations of sweet and savoury. Kukontori will also be joined by Brera, known for its classic kiosk and its new restaurant, bringing a touch of Italian café culture to the market. Yeastie Boi, meanwhile, brings a slice of New York with its bagels. For more traditional Finnish Christmas vibes, Eromanga bakery is on hand – they’ve been making their classic meat pies since 1946. Asian flavours arrive courtesy of Bamilami, beloved for its food truck, and Ri