Antti Helin

*]:pointer-events-auto scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:8f547da2-571c-4ec9-85d5-06234f7b864b-1" data-testid="conversation-turn-4" data-scroll-anchor="true" data-turn="assistant"> Mitä Helsingissä tapahtuu juuri nyt (20-26.4.2026)? Kokosimme tähän oppaaseen kaupungin parhaat menovinkit viikon jokaiselle päivälle maanantaista sunnuntaihin. Olitpa kiinnostunut konserteista, näyttelyistä, tapahtumista tai rennosta kaupunkielämästä, tästä artikkelista löydät kivaa tekemistä Helsingissä. Muista myös vasta-avattu Kruununvuorensilta, jota pitkin pääsee kävellen, pyörällä tai raitiovaunulla Hakaniemestä Laajasalon upeiden metsien äärelle. Sillalta avautuvat uudesta perspektiivistä merimaisemat keskustaan ja Suomenlinnalle. SUOSITTELEMME: Mitä tehdä huhtikuussa? Helsingin parhaat nähtävyydet Helsingin parhaat ravintolat Helsinki lasten kanssa  

Valitsimme Helsingin lounastarjonnasta kymmenen suosikkimme. Nämä ovat sellaisia paikkoja, jotka tarjoavat jotain omaa ja nostavat lounashetken välttämättömyydestä arkea piristäväksi elämykseksi.  Näissä paikoissa pääsee nauttimaan aidosta bistrotunnelmasta ja taatusti tuoreista merenelävistä. Bageleista ja tanskalaisista voileivistä. Japanilaisista, italialaisista ja Lähi-idän herkuista. Sydämellisestä palvelusta, valkoisista pöytäliinoista ja ravintolan vierestä lähtevästä vaelluspolusta. Kannattaa huomioida myös ravintola Demo, joka tarjoaa ainoana lounasta Helsingin Michelin-ravintoloista.

Helsingissä on viisi Michelin-ravintolaa. Määrän korvaa täällä monipuolisuus. Tähden saaneet ravintolat ovat kaikki sen verran erilaisia, että niissä kannattaa käydä kaikissa. Ja koska niitä on vain viisi, niissä on myös mahdollista käydä kaikissa. Yhdessä ne muodostavat pienen, kulinaristisen linnunradan, joka todellisten ruokafanien on realistista kiertää. Kahden tähden ravintoloita on vain yksi, Palace. Se tarjoilee klassista fine diningia yhdistellen perinteitä ja moderneja tekniikoita. Olo loihtii täydellisen tasapainoisia menuita, jonka ruoat ovat usein kuin syötäviä taideteoksia. Grön tekee vastuullisuudesta taidetta ja annostelee liharuokiensa ohella runsaasti rakkautta myös kasvisvaihtoehtoihin. Finnjävel nostaa suomalaisen lohturuuan fine dining -tasolle, ja Demo tarjoilee puolestaan Michelin-herkkuja tornitalon korkeuksista, kaupungin kattojen yllä. Se on myös Helsingin Michelin-ravintoloista ainoa, joka on auki lounaalla. Muut Michelin-oppaassa mainitut ravintolat Helsingissä Hyvästä hinta–laatusuhteesta kertovan bib gourmand -maininnan ovat saaneet 305, Bona Fide, Nolla ja Plein. Maininnan oppaassa ovat saaneet myös esimerkiksi historiallinen Savoy, Krunikan klassikko Kuurna, lähiruokaan panostavat Nokka ja Natura, mereneläviin keskittynyt Boulevard Bar & Seafood, aasialaisia makuja tarjoilevat Boon Nam ja Gaijin, ranskalais–japanilaista fuusiota kokkaava Bistro Ego, viinibaarit Muru ja Flor, ranskalaista ruokaa tarjoilevat Bardot, Le Coucou Vert ja Vinkkeli sekä

Here they are: the best cafés in Helsinki in 2026! We’ve selected cafés across the city based on a range of criteria: in some, the coffee is exceptionally good; in others, the pastries melt in your mouth; and in others still, the atmosphere is so irresistibly lovely that you lose track of time. There are, of course, countless other great and cosy cafés across Helsinki, but these are worth making a special trip for – even from the other side of the city. Here they are: the Helsinki cafés you simply have to experience. On its own page, we present the cafés and restaurants serving the best breakfasts in Helsinki. Helsinki cafés – a quick guide Best café for a taste of history: Cajsan Helmi is a French-style time warp back to the 1800s. Best café for music lovers: 18 grams brings urban ‘listening café’ culture to Jätkäsaari. Best for an Instagram update: Café Berry’s viral-hit pastries look just like real fruit. Best croissants: At Layers Bakery, laminated dough is treated like an art form, resulting in the city’s crispest, airiest croissants. Biggest cinnamon buns: The city’s largest and most famous cinnamon buns can be found at Café Succès and its sister café Café Esplanad. At Time Out, it’s a matter of pride that we test every place ourselves so we can genuinely serve our readers with great recommendations. As the Time Out slogan goes: We know because we go. WE RECOMMEND: The best restaurants in Helsinki

Katso vinkkimme Helsingin parhaisiin nähtävyyksiin. Missä voi bongata peikkoja ja lohikäärmeitä? Missä lämmitellä talvellakin tropiikin lämmössä? Mikä on Helsingin paras treffipaikka? Missä pääsee raitiovaunulla Tokioon ja missä voi laittaa vaatekaappinsa uusiksi 1920-luvun tyyliin? Helsinki on täynnä löytämisen riemua. Lue oppaamme ja näe Suomen pääkaupunki uusin silmin tai katso täsmävinkit, mitä tehdä Helsingissä tällä viikolla.

Looking for the best thrift stores in Helsinki? Forget fast fashion and the same old high-street chains. In Helsinki, the best shopping happens in second-hand stores. These places are full of genuine treasure-hunting joy. Each shop feels like its own little trove of discoveries, and best of all, shopping second-hand is both trendy and sustainable. The city’s pre-loved scene is broad and varied: you’ll find charity shops, flea markets and boutiques specialising in high-quality vintage. They’re dotted all around the city centre. You could even call Helsinki one of Europe’s leading second-hand capitals – after all, there’s even a stylish pre-loved boutique at the airport. Flea markets, thrift stores or vintage shops?  Broadly speaking, the shops fall into three categories. Charity shops rely on donated clothes. Flea markets and second-hand boutiques mostly run on a consignment basis, where people bring in their own clothes to sell and pay either a small rack fee or a share of the sale price. Then there are vintage shops, which source fashion gems from past decades across Finland and beyond, curating them carefully for resale. Many of these stores focus on women’s fashion, but there are also some excellent options for men looking for stylish, well-made finds. Finally, two golden rules for successful second-hand shopping: always check the zips and seams, and invest in quality – good materials last for decades. Second-hand is the perfect way to buy pieces built to last. UFF is Hels

Unohda pikamuoti ja ketjukauppojen tylsät valikoimat; Helsingissä parhaita paikkoja shoppailla ovat second hand -liikkeet. Niissä on todellista löytämisen iloa. Jokainen liike on kuin oma pieni aarreaittansa, ja mikä parasta: kierrättäminen sekä trendikästä että vastuullista. Kaupungin second hand -tarjonta on laajaa ja monipuolista: Tarjolla on sekä hyväntekeväisyyskauppoja, kirpputoreja että laadukkaaseen vintageen erikoistuneita liikkeitä. Kauppoja löytyy ympäri keskustaa.  Helsinkiä voikin hyvällä syyllä kutsua yhdeksi Euroopan johtavista käytettyjen vaatteiden kaupungeista – onhan meillä second hand -liike jopa lentokentällä! Kirpputori, vintage vai second hand? Kaupat voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan. Hyväntekeväisyyskaupat saavat vaatteensa lahjoituksina. Second hand -kaupat ja kirpputorit toimivat puolestaan pääosin myyntitilien pohjalta, eli ihmiset tuovat niihin omia vaatteitaan myyntiin ja maksavat kaupoille rekkivuokraa tai osuuden myyntihinnasta. Lisäksi on vintage-liikkeitä, jotka ostavat menneiden vuosikymmenten vaateaarteita eri puolilta Suomea ja jopa maailmaa ja myyvät niitä eteenpäin. Monet kaupoista ovat erikoistuneet naistenvaatteisiin, mutta mukana on myös muutama erinomainen kauppa miestenmuotia etsiville. Lopuksi kaksi kultaista sääntöä onnistuneeseen second hand -shoppailuun: tarkista aina vetoketjut ja saumat ja panosta laatuun, sillä hyvä materiaali kestää käytössä vuosikymmeniä. Second handina kannattaa ostaa nimenomaan laatuvaatteita.

Helsingin museotarjonta vetää vertoja monelle monta kertaa suuremmalle kaupungilla. Loppuvuosi 2025 on erityisen upea, sillä kaupungin parhaissa museoissa on toinen toistaan hienompia vierailevia näyttelyitä. Pääkaupungissa pääsee esimerkiksi nauttimaan ensimmäistä kertaa Suomessa Gustav Klimtin taiteesta.  Taidemuseoiden ohella kannattaa tutustua myös suomalaiseen designiin ja urheiluhistoriaan. Entä Suomen kansallismuseo? Se olisi tietysti muuten kuulunut Helsingin parhaiden museoiden kärkisijoille, mutta museo on remontissa ja avautuu uuden lisärakennuksen kera vasta keväällä 2027.

Forget bucket lists and 'must-see' sights (we don’t have many, honestly). Helsinki is its own beast. It’s moody and minimalist one minute, playful and eccentric the next – and that’s exactly the point. The best things to do in Helsinki aren’t about chasing postcard clichés, they’re about embracing the city’s oddball mix of cool design, steamy saunas, and wild architecture. One moment you’re sipping prosecco in a centuries-old wooden cottage, the next you’re sweating naked with strangers in a public sauna (don’t worry, we do have swimsuit options too). Whether you’re here for a weekend break or a longer stay, this guide rounds up the very best of the Finnish capital: the must-visit attractions, the offbeat gems, and the uniquely Helsinki experiences you won’t find anywhere else. Winter in Helsinki Winter in Helsinki is full of the simple joy of being outdoors, even when temperatures dip well below zero. Locals don’t retreat indoors when the snow arrives – they layer up and head outside. You can ski through city parks, go sledging on neighbourhood hills and ice skate on both maintained rinks and natural ice, often with the sea and skyline as your backdrop. Helsinki is at its most wintry in January and February, when the city feels properly Nordic: crisp air, frozen shorelines and a steady rhythm of winter life. Late winter and early spring – March, and sometimes even April – are also a brilliant time to visit. Days lengthen fast, sunlight returns with real force and the darkest

Elokuvan katsominen kotisohvalla on toki mukavaa – mutta se on vain haalea kangastus oikeasta elokuvaelämyksestä. Kotona tarina ei saa koskaan katsojastaan täyttä otetta. Leffateatteri on toista maata. Sanat “lähdetäänkö leffaan” virittävät illan aivan erilaiselle taajuudelle kuin mumina “mitä katsottaisiin tänään teeveestä”.  Leffateatterissa elokuvaa ei vain katsota – sitä eletään. Elämys alkaa jo ennen elokuvaa: on yössä loistava teatterin neonkyltti, popcornin tuoksu ja mukavat penkit. Ilmassa väreilevä jännitys, kun valot sammuvat. Tuntemattomat jakavat salissa naurun ja jännityksen hetket. Jaetut hetket tekevät kokemuksesta intensiivisen. Siinä on elokuvateatterin todellinen taika: täydellinen läsnäolo. Kun lopputekstit viimein vyöryvät kankaalle, parhaimmillaan voi tuntea rinnassaan pakahduttavan tunteen siitä, että on nähnyt jotain mullistavaa ja ainutlaatuista, ehkä tulevan klassikon. Sellaista tunnetta ei saa koskaan kotisohvalla. Kaikkein korkeimmalle tasolle elokuvaelämys nousee, kun valitsee huippuluokan leffateatterin. Näissä Finnkinon Premium-saleissa kokemus on niin intensiivinen, että katsoja kokee olevansa itsekin osa elokuvaa. Tapahtuu jotain maagista: tarina tulee todeksi.

Tässä ne ovat: Helsingin parhaat kahvilat vuonna 2026! Olemme valinneet listalle Helsingin kahviloita monenlaisilla kriteereillä: yksissä kahvi on poikkeuksellisen hyvää, toisissa leivonnaiset sulavat suuhun ja kolmansissa tunnelma on niin vastustamattoman ihana, että aika unohtuu. Eri puolilla Helsinkiä on toki lukemattomia muitakin hyviä ja viihtyisiä kahviloita, mutta näihin kannattaa suunnata varta vasten – vaikka toiselta puolelta kaupunkia. Tässä ne ovat: Helsingin kahvilat, jotka on pakko kokea. Omalla sivullaan esittelemme kahvilat ja ravintolat, joista saa Helsingin parhaat aamiaiset. Helsingin kahvilat - lyhyt oppimäärä Paras kahvila historian havinaan: Cajsan Helmi on ranskalaistyylinen aikamatka 1800-luvulle. Paras kahvila musiikin ystäville: 18 grams tuo Jätkäsaareen urbaania "kuuntelukahvila"-kulttuuria. Paras instagram-päivitykseen: Café Berryn viraalihiteiksi nousseet leivokset näyttävät aidoilta hedelmiltä. Parhaat croissantit: Layers Bakeryssä voitaikinan kerroksellisuuteen suhtaudutaan kuin taiteeseen ja lopputuloksena on kaupungin rapein ja ilmavin voisarvi. Suurimmat korvapuustit: Kaupungin suurimmat ja kuluuisimmat korvapuustit löytää Café Succèsista ja samojen omistajien Café Esplanadista. Kunnia-asiamme Time Outissa on, että testaamme kaikki paikat itse, jotta voimme palvella lukijoitamme oikeasti hyvillä suosituksilla. Kuten Time Outin slogan kuuluu: We know because we go. Tiedämme, koska kierrämme. SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat ravintolat

‘Where should we eat in the city centre?’ It’s a familiar question, and an easy one to answer: in Citycenter, of course! Opposite Helsinki Central Station, Citycenter is a foodie oasis right in the heart of the city. You’ll find something for almost every taste and craving, from burgers and sushi to kebab, tacos, Thai, Chinese, rice bowls, wings and pizza. One standout gem is the city’s first café serving Japanese soufflé pancakes – those airy, cloud-like treats made by folding whipped egg whites into the batter for an impossibly light, jiggly texture that’s taken Asia’s cafés by storm. The most varied array of food spots is on the second-floor restaurant hub, but there are great cafés and eating spots on the ground floor and along the walkway to the metro as well. Besides its central location, Citycenter’s food offering scores big on opening hours – most places serve both lunch and dinner every day, including Sundays, which can otherwise be surprisingly tricky for finding open restaurants in Helsinki. After a week of eating around Citycenter, Time Out’s local correspondent has rounded up the must-try restaurants from this excellent in-house lineup.

This spring’s most intriguing restaurant opening in Helsinki is Alma on Fabianinkatu. Behind it is the Olo Collection, led by top chef Pekka Terävä and best known for the Michelin-starred Olo. Tucked away within the Italian restaurant Ristorante Scolare, Alma occupies its own tiny, hush-hush space behind thick velvet curtains. The vibe is pure living room: plush carpets underfoot, brick walls adorned with street-art-inspired paintings, and only a handful of tables. At first glance, you might wonder if you’ve wandered into a private lounge rather than a restaurant. But make no mistake, this is a serious restaurant, and an ambitious one. There is no à la carte here; instead, diners are treated to a ten-course surprise menu. The evening begins in unison for all guests at 7 PM. Currently, there’s only one sitting per night, though they’re likely to double up as the season progresses. With only a few spots available, you can choose between intimate tables or a seat at the counter. Everything is prepared in an open kitchen with a ‘chef’s table’ energy, and dishes are served to the whole room simultaneously, lending the dinner a fascinating sense of ceremony. You could come here for the atmosphere alone, but the food holds its own. The concept draws loosely on the meeting of Italian and Latin American cuisines at the turn of the 20th century, when Italian immigrants reshaped food cultures across Latin America. Here, though, Latin America leads and Italy lingers in the background: ma

Tämän kevään kiinnostavin ravintola-avaus on Alma Fabianinkadulla. Taustalla on huippukokki Pekka Terävän luotsaama Olo Collection, joka tunnetaan etenkin Michelin-tähdellä palkitusta Olosta. Ravintola on piilossa italialaisen Ristorante Scolare -ravintolan sisällä, omassa pienessä ja intiimissä tilassaan paksujen verhojen takana. Tunnelma on kuin olohuoneessa: lattialla on paksu matto ja tiiliseinillä katutaidehenkisiä maalauksia. Pöytiä on vain muutama. Ensisilmäyksellä voisi luulla eksyneensä ravintolan sijaan salakapakkamaiseen loungeen.  Kyseessä on kuitenkin täysiverinen ja kunnianhimoinen ravintola. À la carte -listaa ei ole, vaan tarjolla on ainoastaan kymmenen ruokalajin yllätysmenu. Ilta alkaa kaikille samaan aikaan kello 19. Toistaiseksi kattauksia on yksi per ilta, mutta ajan myötä kattauksia tulee todennäköisesti kaksi. Paikkoja on vain kourallinen. Osa niistä on pienissä pöydissä, toiset avokeittiön edessä olevalla tiskillä. Ruoka valmistetaan chef’s table -henkisesti asiakkaan silmien edessä, ja annokset tarjoillaan kaikille samaan aikaan, mikä tuo illalliseen kiehtovaa seremoniallisuutta.  Almaan voisikin tulla jo pelkästään tunnelman takia (nimi tarkoittaa muuten Sielua), mutta myös ruoka kantaa. Siihen on haettu inspiraatiosta eteläamerikkalaisen ja italialaisen keittiön liitosta 1900-luvun vaihteesta, kun Latinalaiseen Amerikkaan muutti paljon italialaisia siirtolaisia ja ruokakulttuurit kohtasivat. Paino on vahvasti Latinalaisella Amerikalla ja Italia jää

Aluksi pieni tekninen korjaus: Michelin ei varsinaisesti jaa hotelleille ”tähtiä”, vaan avaimia (Michelin Key). Idea on silti sama: se on laadun kultainen standardi, mutta tällä kertaa herkuttelun sijaan majoituksen maailmassa. Michelin-opas jakoi ensimmäiset avaimensa vuonna 2024, ja Runo sai sen loppuvuonna 2025. Saavutus on merkittävä. Toistaiseksi Michelin-avainta eivät ole saaneet esimerkiksi Helsingin legendaarinen Hotel Kämp tai pröystäilevä uusi tulokas Waldorf Astoria.  Pakkohan meidän oli käydä Porvoossa selvittämässä, mistä on kyse. Miksi juuri Runo nousi Michelinin silmissä kaikkien muiden suomalaisten hotellien yläpuolelle? Neljän ässän testi Yllätys ei ole se, että Runossa kaikki on mietittyä. Mutta yllätys on se, kuinka pitkälle kaikki on mietitty. Konsepti on viimeistelty aivan loppuun asti. Hotelli ei ole osa mitään ketjua, vaan sen perustajan Erkka Hirvosen luomus. Hotellissa yhdistyy perustajansa intohimo ja pitkä kokemus maailman huippuhotelleista. Kun Porvoosta vapautui sopiva tila komeasta vanhasta jugendtalosta vanhankaupungin rajalta, Hirvonen päätti luoda siitä unelmiensa hotellin. Ensimmäiset puoli vuotta hän asui autiossa rakennuksessa hetekassa ja “hengitti” tilaa miettien, millainen hotelli siihen rakentuu.  Runon konsepti perustuu neljän S:n testiin: Sight, Sound, Smell, Surface. Kaiken pitää näyttää, kuulostaa, haista ja tuntua hyvältä eli palvella kaikkia aisteja. Hirvoselle selvisi nopeasti, että siihen pystyvät vain luonnonmateriaalit. Niinpä

The former circular banking hall is already buzzing by early evening. When I ask the server if the room always fills up this early after office hours, the reply is instantaneous: 'We are actually always full.' Teller radiates the same iron-clad confidence as its staff's words. Even when the financial news suggests nothing but low pressure, inside these walls it feels as though Finland is booming. That is part of the Teller magic: the optimism is infectious. The interior is so dark, moody, and sophisticated that anyone can imagine themselves as a high-stakes stock market shark – a Gordon Gekko for the modern age. Indeed, Teller is a hit of Manhattan on Arkadiankatu, which is exactly where restaurateurs Teemu Laurell and Lennart Sukapää say they drew their inspiration. The vibe is elegant yet effortless. You can almost hear a suited regular whispering Gekko’s iconic mantra to his associate: 'Greed is good.' Here, life feels like a film for a moment. The walls are adorned with art, and the curly birch tables are practically designed for food photography. A few atmospheric corners are perfectly suited for trysts between lovers – or perhaps secret agents. Or lovers who are secret agents. Either way, Teller works for every occasion, from high-stakes business meetings to intimate dates. Teller works for every occasion, from business meetings to intimate dates Since opening in spring 2024, the restaurant’s success has long outlived any initial hype. Teller has not only delivered on i

Located far north of the Arctic Circle, Aanaar has grown to almost mythical status as a restaurant. It’s a place people journey to from the far south in search of culinary wonders, to taste the Arctic. Even though fewer than a thousand people live in the village of Inari, it’s home to a fine dining restaurant that consistently earns top reviews. The number of visitors passing through each year is, of course, many times higher. The restaurant’s reputation was built by Inari-born head chef Heikki Nikula, known from the TV series ‘Loirinuotiolla’, who taught Finns to eat lichen. Aanaar, which means Inari in Sámi, has been named Restaurant of the Year and has ranked as high as 24th on Finland’s best restaurant lists. Since then, both the owner and head chef have changed, and the former Hotel Kultahovi has been completely transformed into the stylish Wilderness Hotel Juutua. We went to see what kind of flavour experiences Aanaar offers today. The five-course menu costs €98, so expectations are high. The restaurant’s setting is beautiful, just outside the centre of Inari yet peaceful. Through the windows you can see the Juutua River, which in winter flows dramatically between massive blocks of ice. Inside, your gaze is drawn to the restaurant’s beautiful hand-blown glass lamps. From the very first kitchen greeting, the northern ethos starts to drift. A small bowl holds hummus and lemon spheres. Tasty, but also slightly puzzling. You somehow expected a more northern welcome. The dis

Located far north of the Arctic Circle, Aanaar has grown to almost mythical status as a restaurant. It’s a place people journey to from the far south in search of culinary wonders, to taste the Arctic. Even though fewer than a thousand people live in the village of Inari, it’s home to a fine dining restaurant that consistently earns top reviews. The number of visitors passing through each year is, of course, many times higher. The restaurant’s reputation was built by Inari-born head chef Heikki Nikula, known from the TV series ‘Loirinuotiolla’, who taught Finns to eat lichen. Aanaar, which means Inari in Sámi, has been named Restaurant of the Year and has ranked as high as 24th on Finland’s best restaurant lists. Since then, both the owner and head chef have changed, and the former Hotel Kultahovi has been completely transformed into the stylish Wilderness Hotel Juutua. We went to see what kind of flavour experiences Aanaar offers today. The five-course menu costs €98, so expectations are high. The restaurant’s setting is beautiful, just outside the centre of Inari yet peaceful. Through the windows you can see the Juutua River, which in winter flows dramatically between massive blocks of ice. Inside, your gaze is drawn to the restaurant’s beautiful hand-blown glass lamps. From the very first kitchen greeting, the northern ethos starts to drift. A small bowl holds hummus and lemon spheres. Tasty, but also slightly puzzling. You somehow expected a more northern welcome. The dis

'I want the best steak in Helsinki,' I tell the waitress. Without missing a beat, she replies: 'You’ve come to the right place.' Grand Bar & Grill is a natural starting point for such a hunt. Helmed by Chef Sylvester Soisalo and restaurateur Matti Wikberg, this carnivorous institution has earned a spot on the 101 World’s Best Steak Restaurants list and is a perennial fixture in Finland’s top 50. Much as the duo sought to define the classic fish restaurant with Boulevard Bar & Seafood, Grand Bar is an unashamed pursuit of the ultimate steakhouse experience. The setting certainly looks the part: with its crescent-shaped leather booths, it feels like a cathedral of meat. Only one thing is missing – the street-facing dry-ageing lockers common in New York’s iconic houses. This isn't just dinner; it’s a bacchanalian ritual The beef is domestic, and the prize of the night is a 1kg T-bone, dry-aged for 30 days. If you are ever undecided, the T-bone is the diplomat’s choice, offering two distinct worlds separated by the lumbar vertebrae: the tender, sophisticated fillet on one side, and the fattier, punchier sirloin on the other. Its sheer mass allows for a high-heat grill finish that yields a perfect, caramelised Maillard crust while keeping the heart a juicy, ruby red. Moments later, the waiter returns from the kitchen with an apology: they only have a 1.1kg cut available. 'Is that alright?' At €170 per kilo, that extra 100g adds a hefty bump to the final bill. Still, it’s cheaper t

Entisessä pyöreässä pankkisalissa käy täysi kuhina jo alkuillasta. Kun kysyn tarjoilijalta, täyttyykö sali aina näin aikaisin töiden jälkeen, vastaus tulee viipyilemättä: ”Meillä on oikeastaan aina täyttä.” Teller hehkuu samaa itsevarmuutta kuin tarjoilijan sanat. Vaikka talousuutiset tarjoilisivat pelkkää matalapainetta, täällä tuntuu siltä, että Suomella menee lujaa. Se on osa Tellerin taikaa: optimismi on tarttuvaa sorttia.  Sisustuskin on sellainen, tummanpuhuva ja tyylikäs, että täällä kuka tahansa voi kuvitella olevansa kovanluokan pörssihai, kuin Gordon Gekko elokuvassa Wall Street. Teller onkin kuin annos New Yorkia Arkadiankadulla, ja juuri sieltä ravintoloitsijat Teemu Laurell ja Lennart Sukapää kertovat hakeneensa inspiraatiota. Tunnelma on tyylikäs mutta rento. Ilmassa voi melkein kuulla jonkun pukumiehen lausuvan toiselle Gekkon ikonisen tunnuslauseen: “Greed is Good”, auheus on hyvästä. Teller sopii täydellisesti rakastavaisille tai salaisille agenteille. Täällä elämä tuntuu hetken elokuvalta. Seinillä on taidetta ja visakoivuiset pöydät on kuin luotu ruokakuvien ottamiseen. Muutama tunnelmallinen nurkkaus sopii täydellisesti joko rakastavaisille tai salaisille agenteille. Tai rakastavaisille salaisille agenteille.  Niin tai näin, Teller toimii tilanteeseen kuin tilanteeseen, niin treffeille kuin bisnestapaamiseenkin. Teller avattiin jo hyvän aikaa sitten, keväällä 2024, joten suosiossa ei ole enää kyse pelkästä alkuinnostuksesta. Kyse on siitä, että Teller on l

Kaukana Napapiirin pohjoispuolella sijaitseva Aanaar on kohonnut ravintolana jo lähes myyttisiin mittoihin. Se on paikka, jonne matkataan kaukaa etelästä etsimään kulinaarisia ihmeitä, maistamaan arktista. Vaikka Inarin kirkonkylällä asuu alle tuhat ihmistä, täällä toimii huippuarvosteluja keräävä fine dining -ravintola. Matkailijoita käy toki vuodessa monin kerroin enemmän. Ravintolan maineen loi Loirinuotiolla-televisiosarjastakin tuttu inarilainen keittiömestari Heikki Nikula, joka opetti suomalaiset syömään jäkälää. Inaria saameksi tarkoittava Aanaar on palkittu vuoden ravintolana ja ollut Suomen parhaiden ravintoloiden listalla parhaimmillaan sijalla 24.  Sittemmin omistaja ja keittiömestari ovat vaihtuneet ja entinen Hotelli Kultahovi on uudistettu kokonaan tyylikkääksi Wilderness Hotel Juutuaksi. Kävimme testaamassa, millaisia makuelämyksiä Aanaar tarjoaa nykymuodossaan. Keittiömestarina toimii Holiday Clubilta Aanaariin kesällä 2025 siirtynyt Valtteri Virtanen. Edellinen työnantaja saattaa herättää gourmetpiireissä kulmakarvojen kohotuksia, mutta jostain sitä on jokaisen aloitettava, vaikka sitten kylpylästä. Viiden ruokalajin menu maksaa 98 euroa, joten sitä kohden odotukset ovat korkealla.  Ravintolan sijainti on kaunis aivan Inarin keskustan kupeessa, mutta omassa rauhassaan. Ikkunoista näkyy Juutuanjoki, joka virtaa talvella dramaattisesti mahtavien jääkiekkojen välistä. Katse kiinnittyy ravintolasalin kauniisiin, käsinpuhallettuihin lasilamppuihin. Jo keittiön te

Kaukana Napapiirin pohjoispuolella sijaitseva Aanaar on kohonnut ravintolana jo lähes myyttisiin mittoihin. Se on paikka, jonne matkataan kaukaa etelästä etsimään kulinaarisia ihmeitä, maistamaan arktista. Vaikka Inarin kirkonkylällä asuu alle tuhat ihmistä, täällä toimii huippuarvosteluja keräävä fine dining -ravintola. Matkailijoita käy toki vuodessa monin kerroin enemmän. Ravintolan maineen loi Loirinuotiolla-televisiosarjastakin tuttu inarilainen keittiömestari Heikki Nikula, joka opetti suomalaiset syömään jäkälää. Inaria saameksi tarkoittava Aanaar on palkittu vuoden ravintolana ja ollut Suomen parhaiden ravintoloiden listalla parhaimmillaan sijalla 24.  Sittemmin omistaja ja keittiömestari ovat vaihtuneet ja entinen Hotelli Kultahovi on uudistettu kokonaan tyylikkääksi Wilderness Hotel Juutuaksi. Kävimme testaamassa, millaisia makuelämyksiä Aanaar tarjoaa nykymuodossaan. Keittiömestarina toimii Holiday Clubilta Aanaariin kesällä 2025 siirtynyt Valtteri Virtanen. Edellinen työnantaja saattaa herättää gourmetpiireissä kulmakarvojen kohotuksia, mutta jostain sitä on jokaisen aloitettava, vaikka sitten kylpylästä. Viiden ruokalajin menu maksaa 98 euroa, joten sitä kohden odotukset ovat korkealla.  Ravintolan sijainti on kaunis aivan Inarin keskustan kupeessa, mutta omassa rauhassaan. Ikkunoista näkyy Juutuanjoki, joka virtaa talvella dramaattisesti mahtavien jääkiekkojen välistä. Katse kiinnittyy ravintolasalin kauniisiin, käsinpuhallettuihin lasilamppuihin. Jo keittiön te

    “Haluan Helsingin parhaan pihvin”, totean tarjoilijalle.  Hän vastaa: “Olet tullut oikeaan paikkaan.”  Grand Bar & Grill on luonteva paikka aloittaa Helsingin parhaan pihvin metsästys. Keittiömestari Sylvester Soisalon ja ravintoloitsija Matti Wikbergin luotsaama liharavintola on päässyt 101 World’s Best Steak Restaurants -listalle, ja se on äänestetty toistuvasti myös Suomen 50 parhaan ravintolan joukkoon. Samaan tapaan kuin kaksikko Soisalo ja Wiberg ovat halunneet luoda Boulevard Bar & Seafoodista klassisen kalaravintolan, Grand Bar tavoittelee täydellistä steak house -elämystä. Paikka ainakin näyttää siltä miltä kuuluukiin: puolikuun muotoisine nahkasohvineen se on kuin lihansyönnin temppeli. Vain yksi asia puuttuu: ikkunassa ei ole dry age -lihoja esittelevää kylmäkaappia niin kuin monessa New Yorkin steak housessa. Liha on kotimaista. Valinta kohdistuu kilon kokoiseen, 30 päivää kuivakypsytettyyn T-luupihviin. Jos ei ole aivan varma, mitä haluaa, T-luupihvi on hyvä valinta, koska siinä saa käytännössä kaksi pihviä samassa paketissa. Keskellä kulkeva selkärangan nikama erottaa toisistaan kaksi erilaista makumaailmaa. Toisella puolella on murea ja hienostunut sisäfilee, toisella taas rasvaisempi ja aromikas ulkofilee.  Lisäksi T-luupihvin suuri koko takaa sen, että pihvi voidaan paistaa tarpeeksi kuumassa grillissä niin, että pintaan saadaan täydellinen, karamellisoitunut Maillard-reaktio, mutta sisus säilyy silti mehukkaan rubiininpunaisena. Tämä ei ole tavallinen il

Tässäpä on aikamoinen Narnia-elämys. Vaatekaapin läpi ei sentään astuta, mutta Itäkeskuksen bussiasemalla sijaitsevan pienen kiinalaisravintolan salainen menu avaa portit aitojen makujen maailmaan. Ensimmäinen vierailuni Tiny Foodsissa oli pettymys. Pientä ja tunnelmallisesti punaiseen plyysiin verhottua ravintolaa tuntui vaivaavan sama ongelma kuin suurinta osaa Suomen kiinalaisista ravintoloista. Menu oli pitkä ja ruoat halpoja. Ne tulivat nopeasti ja maistuivat kaikki samalta.  Päätin antaa ravintolalle kuitenkin uuden mahdollisuuden, kun kuulin, että siellä olisi myös salainen menu, josta voi tilata aitoja kiinalaisia annoksia. Ja toden totta uudemmalla vierailulla menun lopusta löytyi QR-koodi, jonka kautta pääsi lukemaan kiinankielistä menua. Sen lukemiseen tarvittiinkin sitten kahta kännykkää: toinen piti kännykällään auki menua ja toinen käänsi sitä omalla kännykällään google-kääntäjän avulla.  Kiinalainen menu käänsi koko elämyksen päälaelleen. Ruokien hinta nousi reippaasti ja maku oli aivan – kirjaimellisesti – toista maata perusmenuun verrattuna. Myös ruokien valmistaminen kesti pitkään. ”Koska teemme kaiken alusta asti itse”, kuten tarjoilusta vastaava ihanan sydämellinen Nettie vastasi. Hänen miehensä Ma häärii keittiössä. Kaksistaan he pyörittävät koko ravintolaa. Makumaailma oli odottelun arvoinen. Puheenjohtaja Maon punainen possu antoi aika monta kulttuurivallankumouksen julmuutta anteeksi, ja munakoiso suolakalan kanssa oli jo silkkaa neroutta. Maut olivat

Asparagus season kicks off in Helsinki restaurants in mid-April and runs through to the end of May. In selected spots, it’s marked with dedicated asparagus weeks and special seasonal menus. It’s as much a ritual as a menu item, a way to celebrate the return of light after a long winter. Like the blini weeks in mid-winter, it neatly marks the passing of time, but the mood couldn’t be more different: if blinis are winter’s rich, butter-fried yin, asparagus is spring’s green, light-chasing yang. And just like with blinis, tradition rules. Few chefs feel the need to reinvent asparagus. Year after year, diners order the same thing: asparagus served the classic way, with hollandaise. Where to eat asparagus in Helsinki Antti Helin The most atmospheric place to indulge is Kappeli, whose grand dining room feels almost purpose-built for spring. The wooden pavilion, dating back to 1867, rises like a cathedral, with high ceilings and large windows flooding the room with pale Nordic light. Composer Jean Sibelius and poet Eino Leino once lingered here, and you can see why. Kappeli’s asparagus menu (€69) starts with an asparagus soup, followed by pan-fried whitefish served with green asparagus and sauce maltaise – a hollandaise lifted with blood orange, adding a gentle sweetness and acidity. The dish was bright and elegant, with Dijon-spiked mashed potatoes bringing an unexpected twist. Flavoured mash might just be this year’s quiet restaurant trend. There’s also a vegetarian option, swap

Parsaviikot käynnistyvät Helsingin ravintoloissa huhtikuun puolivälissä ja jatkuvat toukokuun loppuun. Parsa onkin varma kevään merkki ja erinomainen tapa juhlistaa valon voittoa pimeydestä. Bliniviikkojen tapaan parsaviikot rytmittävät mukavasti vuodenkiertoa, mutta hengeltään ne ovat kuin toistensa vastinparit. Blinit ovat talven raskas, voissa paistuva yin, parsa kevään vihreä ja valoon kurkottava yang.  Blinien tapaan parsaviikoilla luotetaan perinteisiin. Harva ravintola lähtee kummemmin kikkailemaan parsa-annoksilla, sillä ihmiset tapaavat tilata vuodesta toiseen: parsaa klassisesti hollandaise-kastikkeen kera. Helsingin parhaat paikat syödä parsaa Antti Helin Helsingin ihastuttavin paikka herkutella parsalla on Ravintola Kappeli, jonka juhlava ravintolasali on kuin luotu kevään palvomiseen. Vuonna 1867 rakennetun puisen paviljonkirakennuksen katto on korkealla kuin pyhätössä ja isoista ikkunoista tulvii kuulasta valoa. Täällä ovat viihtyneet niin Jean Sibelius kuin Eino Leinokin. Kävimme maistamassa Kappelin parsamenun (69 euroa), johon kuuluu alkuruokana parsakeitto, ja pääruokana on paistettua siikaa vihreän parsan kera maltankastikkeessa. Maltankastike on hollandaisea, johon veriappelsiini tuo makeaa hapokkuutta. Annos oli ihanan raikas ja dijonsinapilla maustettu perunamuusi toi siihen yllätyksellisyyttä. Tämän vuoden ravintolatrendiksi saattaakin hyvin tulla maustetut perunamuusit.  Kasvisvaihtoehtona pääruoan saa myös valkopapukroketilla, jota kehuttiin vuolaas

 Suomalaista sirkusosaamista arvostetaan maailmalla, mutta kotimaassa on jäänyt vielä huomaamatta, kuinka taitavia sirkusammattilaisia Suomesta tulee. Tilannetta korjataan kansainvälisenä sirkuspäivänä 18.4.2026, jolloin Circus & Dance Finland käynnistää Sirkus tulee! -kampanjan ja  eri puolilla Suomea on korkealaatuisia sirkusesityksiä yli kymmenellä paikkakunnalla Helsingistä Ouluun. Suomalainen nykysirkus on villi ja vauhdikas sekoitus perinteistä akrobatiaa, tanssia, elokuvaa ja kuvataidetta. Se on rajoja rikkovaa, teknisesti häikäisevää ja usein höystetty suomalaisille ominaisella mustalla huumorilla. Ohjelmaa on tarjolla jokaiseen makuun. Helsingissä kauppakeskus Itiksessä Sirkus Magenta juhlistaa 15-vuotista taivaltaan tavoittelemalla Suomen suurinta yhteisjongleerausennätystä. Ennätyskokeen jälkeen luvassa on ammattilaisesityksiä ja työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan jongleerauksen saloja. Samaan aikaan Oulussa Ammeshow juhlistaa Lumo Companyn kymmenvuotista taivalta Kulttuuritalo Valveella. Esityksessä jaettujen salaisuuksien täyttämä kylpyhuonehetki muuttuu akrobatian, ihmispyramidien ja komiikan villiksi näyttämöksi. Katso koko valtakunnallinen ohjelma täältä.

Kysymykset tuntuvat nykypäivänä jopa vaarallisilta: Mitä on hyvä maku? Entä huono? Mitä on taide? Ne leijuvat ilmassa ja ovat monen huulilla, mutta harva uskaltaa ne esittää. Vaarana on tulla leimatuksi joko nokkavana elitistiksi tai moukkamaisena populistiksi. Parempi siis olla hiljaa. Kysymykset ovat selvästi ajankohtaisia, koska aivan hiljan lehdet täyttyivät kirjoituksista, joissa ruodittiin äänekkäästi toimittaja Kaarina Hazardin ja ohjaaja Leea Klemolan vähätteleviä kommentteja supersuositusta dekkarisarjasta.  Nyt sormensa suoraan kulttuurikeskustelun mehiläispesään tökkää nouseva nuori näytelmäkirjailija Arni Rajamäki, jonka näytelmä Puhutaan Richardista saa ensi-iltansa Teatteri Takomossa Helsingissä 15.4.2026.  Näytelmän lähtökohta on herkullinen: joukko kulttuurisnobeja kokoontuu ”vihakuuntelemaan” Claydermanin konserttia. Claydermanin romanttinen pianomusiikki edustaa heille sekä huonon maun huipentumaa että ihmetystä: jotkut tätäkin rakastavat, mutta ketkä? Romantiikan prinssi (ja hissien valtias) Jos aihe onkin ajankohtainen, Richard Clayderman ei ole. Romantiikan prinssiksikin kutsuttu hissimusiikin valtias on jo ehtinyt painua unohduksiin – monien mielestä onneksi. Korkeakulttuurin ystäville Claydermanin pianon pimputtelu ei edusta ainoastaan kamalaa musiikkia vaan petosta koko instrumenttia kohtaan.  ”Olen itse milleniaali, eivätkä monet ikäiseni edes tiedä, kuka hän on”, Rajamäki naurahtaa. Hänen mielessään Clayderman on kuitenkin pyörinyt lapsuudesta asti,

One of the most intriguing premieres this spring comes from Takomo, one of Helsinki’s most exciting small theatres, known for its bold, experimental productions. Let’s Talk About Richard (Puhutaan Richardista), written by rising playwright Arni Rajamäki, takes on an unlikely subject: Richard Clayderman – and the thorny question of what actually counts as art, and good taste. They’re the sort of questions that feel faintly dangerous right now. What is good taste? What is bad? What is art? They hover in the air, endlessly implied, rarely asked outright. Say it too bluntly and you risk being branded either a smug elitist or a tone-deaf populist. Safer, perhaps, to keep quiet. Except the debate isn’t going anywhere. Only recently, Finnish media lit up over critic Kaarina Hazard and director Leea Klemola, whose dismissive comments about author Satu Rämö’s hugely popular Nordic noir novels reopened the familiar culture wars around taste and value. Rajamäki’s play dives straight into that hornet’s nest. Premiering at Teatteri Takomo on 15 April 2026, it kicks off with a deliciously sharp premise: a group of cultural snobs gather to ‘hate-listen’ to a Clayderman concert. His syrupy, romantic piano music represents both the pinnacle of bad taste and a baffling mystery – because, somehow, people genuinely love it. Prince of romance, ruler of elevators If the theme feels current, Clayderman himself doesn’t. The so-called ‘Prince of Romance’ – and undisputed king of elevator music – has

Tajima on uusi japanilainen ravintola, joka tarjoaa curryannoksia hotelli Helkan tiloissa. Ravintolasta vastaa sama omistaja-kokki kuin viereisestä Murasakista, joka on yksi Helsingin parhaista lounaspaikoista. Tajimasta kuuluneet ensimmäiset arviot lupaavat nekin hyvää. Ravintolaa on jo ehtinyt suosittelemaan esimerkiksi japanilaisista ruoista useita kirjoja kirjoittanut Heikki Valkama. Helsingissä on useita japanilaisia ravintoloita, mutta ei vastaavaa, joka olisi erikoistunut curryannoksiin. Japanilaiset curryt ovat miedompia ja makeampia kuin monet muut aasialaiset curry, ja niiden seurana tarjoillaan tyypillisesti uppopaistettu porsaanleike eli tonkatsu. Possulle vaihtoehtoja ovat yleensä esimerkiksi kanaleike (tori katsu) tai katkarapu, jolloin annoksesta tulee ebi tempura curry. Tajiman listalta löytyy curryn ohella myös udon-nuudeleita sekä donburia eli japanialaisia riisikulhoja, joiden päällä on lihaa, mereneläviä tai kasviksia. Itsepalveluperiaatteella toimiva Tajima on auki lounasaikaan keskiviikosta lauantaihin, ja tilaaminen tapahtuu automaatin kautta.  Tajima, Pohjoinen Rautatiekatu 23, 00100 Helsinki

Naantali Spa, a cornerstone of Finnish wellness, has officially unveiled a complete overhaul of its sauna facilities. Moving away from the traditional one-size-fits-all approach, the spa now boasts five distinct themed saunas that blend ancient Finnish heritage with a modern, immersive twist. ‘These updates elevate the entire spa experience,’ promises General Manager Eerika Rinne. ‘Our new saunas combine traditional Finnish culture with modern escapism.’ One of the most significant shifts is the move towards inclusivity: three of the new saunas are unisex, allowing couples and families to steam together – a feature long-requested by international guests and locals alike. Furthermore, for those seeking true serenity, the spa is introducing over-18s only hours every Friday and Saturday from 8pm. The new saunas in Naantali Spa The Salt Sauna (50°C) – Unisex: A low-temperature sanctuary designed for skin therapy. The ritual involves warming up for ten minutes before massaging fine salt crystals into your skin. It’s an exfoliating dream that boosts circulation and leaves you glowing. The Smoke Sauna (80°C) – Unisex: Get the mystical atmosphere of a traditional Finnish savusauna (smoke sauna) without the soot or the hassle. With charcoal-black wall panels, heavy timber benches, and a subtle infusion of woodsmoke aroma, it’s a masterclass in atmospheric relaxation. The Aroma Sauna (70°C) – Unisex: A nod to spa traditions of a century ago. This medium-heat room combines eucalyptus oi

How do you describe a performance that leaves you speechless? One that says so much without uttering a single word? Even though we are only in March, watching Helsinki City Theatre’s Out of Order brought with it a wonderful yet piercing thought: I doubt I will see anything quite as impactful for the rest of the year. This reaction was sparked by a specific scene in the latter half – a "magnetic dance" performed by Jyrki Kasper and Aksinja Lommi. Moving with their heads pressed together, the duo followed one another in a fluidly complex sequence. It was an exquisitely skilled and hauntingly romantic portrayal of a relationship, showing how lovers both support and bind one another. It was beautiful and suffocating all at once. How heartbreaking it felt when that connection finally broke. Just like in real life, the magnetism of love cannot be forced, and a new arrival cannot simply reignite a power that has vanished. Or, at least, that was my interpretation. Performing on the City Theatre’s Small Stage, Out of Order does not explain itself. Instead, it invites the audience to see much more: a retro-dystopian future, echoes of the past, or even parallel dimensions. It provides the seeds for interpretation, allowing everyone to cultivate their own meaning. The stunning choreography, performed by Helsinki Dance Company, is the work of Brazilian Fernando Melo, with the illusion-filled set design by Kalle Nio, who is also a professional magician. There is no dialogue, making the per

Alvar Aallon arkkitehtuurissa oli aina tilaa pienelle leikkimielisyydelle. Hän piilotti rakennuksiinsa hauskoja yksityiskohtia, joista kuuluisin on se, kuinka Töölönlahden vastarannalta Linnunlaulun mäeltä katsoessa Kansallismuseon torni näyttää sulautuvan osaksi Finlandia-taloa. Englanniksi sellaisia yksityiskohtia kutsuttaisiin Easter Eggseiksi, eli pääsiäismuniksi. Niinpä onkin sopivaa, että tänä pääsiäisenä, maanantaista lauantaihin, Finlandia-talon Finlandia-näyttelyssä pääsee etsimään myös ihan oikeita pääsiäismunia. Munien lisäksi tilaan on päivittäin piilotettu myös yksi pääsiäispupu, jonka löytäjä pääsee majoittumaan veloituksetta Finlandia Homes -huoneistoon. Kaikkia munia ei ole kätketty samaan Aalto-maljakkoon, vaan pääsiäismunat ja -pupu on piilotettu eri puolille näyttelyä niin, että ne löytyvät tarkkaavaisille kulkijoille, mutta eivät häiritse näyttelyn esillepanoa.  Löydetty muna tai pupu viedään näyttelyn uloskäynnin yhteydessä sijaitsevaan Finlandia Cafe&Wine -kahvilaan, jossa se vaihdetaan pääsiäisyllätykseen. Palkinto on lunastettavissa vain vierailupäivänä ja kukin osallistuja voi lunastaa yhden palkinnon. Jahtiin voi osallistua näyttelyn aukioloaikojen puitteissa voimassaolevalla näyttelylipulla. Finlandia-näyttely Finlandia-talossa 30.3.-2.4.2026 näyttelyn aukioloaikoina maanantaista lauantaihin. Finlandia-näyttelyyn ei käy Museokortti. Alle 14-vuotiaat pääsevät näyttelyyn veloituksetta. Tapahtumaan ei tarvita ennakkoilmoittautumista.

Via Crucis eli Ristin tie on kuin kotimainen versio Andrew Lloyd Webberin klassikkomusikaalista Jesus Christ Superstar: musiikista ja spektaakkelista nauttiakseen ei tarvitse olla uskonnollinen. Vuosittain kymmenettuhannet helsinkiläiset ovat kerääntyneet katsomaan ekumeenista näytelmää, joka vie näyttelijöitä ja yleisöä Kruununhaassa ympäri Tuomiokirkon ympäristöä.  Näytelmä kertoo Jeesuksen viimeisistä hetkistä ennen ristiinnaulitsemista. Käsikirjoitus pohjautuu Jouko H. Nissisen 1996–97 kirjoittamaan Via Crucis – Ristin tie vaellusnäytelmään, jota on päivitetty Anna-Mari Kaskisen kirjoittamilla kohtauksilla. Näytelmän ohjaa Markku Arokanto, ja Jeesusta esittää tänä vuonna Anssi Niemi, joka esiintyy myös hyvin toisenlaisessa roolissa huhtikuussa ensi-iltansa saavassa Teatteri Takomon näytelmässä Puhutaan Richardista. 30-vuotisjuhlaesitykseen on varta vasten kutsuttu mukaan vuosina 1996–2025 mukana olleita esiintyjiä. Kahdessa ensimmäisessä 1996–1997 Via Cruciksessa Jeesusta näytellyt Kari-Kyösti Silvennoinen tekee nyt ylipappi Kaifaan roolin. Näin toteutui ohjaajan ajatus saada syytetystä syyttäjä. Esitys on yleisölle maksuton. Esityksen päätteeksi Tuomiokirkossa on pääsiäisyön messu.

Banksy on taas ajankohtaisempi kuin koskaan, kun uutistoimisto Reuters kertoi maaliskuun puolivälissä paljastaneensa maailman kuuluisimman katutaiteilijan henkilöllisyyden. Kuin jatkumona uutisoinnille Turun Telakkarannan vanhassa tehdashallissa avautuu 17.4.2026 kattava katsaus katutaiteilijan urasta. Esillä on yli 150 teosta. Mukana on graffiteja, valokuvia, veistoksia, videoinstallaatioita sekä vedoksia erilaisille materiaaleille, kuten kanvaasille, tekstiilille, alumiinille, Forex-levylle ja pleksilasille. Banksy tunnetaan oivaltavista ja poliittisesti kantaaottavista teoksistaan. Turkuun saapuva The Mystery of Banksy – A Genius Mind -näyttely on kiertänyt useissa Euroopan kaupungeissa ja kerännyt jo yli kaksi miljoonaa kävijää. Teokset on toteutettu ja koottu erityisesti tätä näyttelyä varten; kyseessä eivät siis ole Banksyn aidot teokset vaan niiden jäljennökset. Näyttelyn järjestäjät käyttävätkin Banksyn omaa mottoa: ”Copyright is for losers ©TM” (”Tekijänoikeudet ovat luusereille ©TM”). Näyttely ei ole taiteilijan virallisesti hyväksymä. Banksy-näyttely järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2021, kun hänen tuotannostaan oli laaja näyttely Mäntän Serlachius-museossa. Myöskään silloin kyseessä ei ollut taiteilijan auktorisoima virallinen näyttely, mutta siellä esillä olleet teokset olivat Banksyn itsensä tekemiä. The Mystery of Banksy – A Genius Mind -näyttely on esillä Turun Telakkarannan vanhassa tehdashallissa 17.4.–25.10.2026

Norjalaisen Mona Fastvoldin The Testament of Ann Lee on kummallinen, lumoava ja rapsodinen elämys – tällaisia elokuvia ei juuri ole. Vai tuleeko mieleen toista historiallista kansanmusiikkimusikaalia lähes kadonneesta uskonnollisesta liikkeestä, joka muuttaa seuraajiensa kouristuksenomaiset hartaudenosoitukset suureellisiksi tanssinumeroiksi?  Shakers-nimellä (vapisijat) tunnetun kristillisen lahkon perustajan, Ann Leen, elämäkertakuvaus on vuoroin täysin häikäisevä ja tyystin hämmentävä. Parhaina hetkinään se ei ainoastaan kuvaa uskonnollista hurmosta – se tempaa katsojan siihen mukaan. Tässä mielessä elokuva on todistusvoimainen näyttö Amanda Seyfriedin roolisuorituksesta. Leen roolissa hän täyttää suuret, ilmeikkäät silmänsä järkähtämättömällä uskolla – mikä onkin sopivaa hahmolle, joka alkoi pitää itseään Kristuksen reinkarnaationa. Elokuva tempaa katsojan mukaan uskonnolliseen hurmokseen Köyhän lapsuuden ja aikuisiän musertavien menetysten värittämä 1700-luvun manchesterilainen saarnasi utooppista visiota yhteiskunnasta, joka perustuisi laajaan tasa-arvoon ja tiukkaan selibaattiin. Luonnollisesti se johti vainoon kotimaassa, ja lopulta Ann Lee pakeni luvattuun maahan Amerikkaan yhdessä piilevästi homoseksuaalin veljensä (Lewis Pullman), hämmentyneen aviomiehensä (Christopher Abbott) ja pienen opetuslapsilauman kanssa.  Fastvold kuvittaa Leen elämän hollantilaisen öljyvärimaalauksen sävyillä ja kohtelee tämän uskoa vilpittömyydellä ja kunnioituksella. Seyfried vastaa tähä