Antti Helin

Ready to unwind? Finnish Lapland may be known for its cold weather, apart from a few weeks in midsummer, but there’s plenty of warmth to be found here all year round. Lapland and its surrounding areas are home to some fantastic spots where you can get pretty close to total relaxation by combining hot and cold, saunas and fresh air, and perhaps even a dip in icy water or a roll in the snow. We’ve rounded up places offering spa experiences with a character all of their own. Each has at least one pool and sauna, along with its own distinctive twist and a high standard of quality. Many of these spots are spa hotels, while others are intriguing places where you can book a private sauna and spa session without staying overnight. Whatever you’re after, you’ll find plenty of options across Lapland to suit different tastes and needs. Just bear in mind that some experiences may have limited availability due to seasonal tourism. Best spas in Lapland at a glance   👀 For beauty lovers: Arctic Spa Center by Aito Resort 👶🏼 For families: Levi Spa Water World 📸 Best views: Kaamos Lodge 🧖🏿 Most unique sauna experience: Arctic SnowHotel Sauna & Jacuzzi 🤩 Most saunas: Lapland Winter Park Maarit Tolppanen, the writer of this guide, was born and raised in Lapland. She loves spas and has a soft spot for a bit of pampering.

Oletko valmis rentoutumaan? Vaikka Suomen Lappi tunnetaan kylmyydestä – joitakin keskikesän viikkoja lukuun ottamatta – tarjoaa se koko kehossa tuntuvaa lämpöä läpi vuoden. Lappiin ja sen liepeille onkin rakentunut useita fantastisia kohteita, joissa pääsee lähelle täydellisen rentoutumisen tilaa yhdistelemällä kylmää ja lämmintä, saunomista ja ulkoilmaa sekä lisäksi ehkä avantouintia tai vaikkapa lumihangessa kierimistä.  Listasimme paikat, joissa voi kokea kylpylämäisen elämyksen kohteessa, jolla on oma erityinen identiteetti. Kaikissa paikoissa on ainakin yksi allas ja sauna, mutta omalla persoonallisella twistillä ja tasokkaalla laadulla.  Useat kohteista ovat kylpylähotelleja, ja toiset muuten vain mielenkiintoisia paikkoja joissa voi varata sauna- ja spa-tilan omaan käyttöön ilman kohteessa yöpymistä. Tältä listalta voi valita elämyksiä Lapista moneen makuun ja tarpeeseen. Matkailun sesonkiluonteisuuden vuoksi jotkin kokemuksista saattavat olla saatavilla rajoitetusti.  Lapin parhaat kylpylät nopeasti 👀 Kauneutta arvostavalle: Arctic Spa Center by Aito Resort 👶🏼 Perheille: Levi Spa Water World 📸 Upeimmat maisemat: Kaamos Lodge 🧖🏿 Elämyksellisin sauna: Arctic SnowHotel Sauna & Jacuzzi 🤩Eniten saunoja: Lapland Winter Park Oppaan kirjoittaja Maarit Tolppanen on paljasjalkainen lappilainen joka arvostaa hemmottelua ja rakastaa kylpylöitä.

Helsingin japanilaisten ravintoloiden tarjonta on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Moni saattaa vielä muistaa ajan, kun kaupungissa oli kaksi japanilaista: Kabuki ja Koto. Nyt niiden rinnalla on koko joukko erinomaisia ravintoloita – eikä nyt todellakaan puhuta sushibuffeteista. Näissä ravintoloissa kukoistaa aito käsityö, laadukkaat raaka-aineet ja harkitut makukokonaisuudet. Ja kuten Japanissakin, moni ravintola on erikoistunut tietynlaiseen ruokaan tai tapaan tarjoilla ruokaa. Oikeastaan etnisistä ravintoloista Helsingin ravintolaelämä on parhaimmillaan juuri japanilaisten suhteen: niissä tarjonta on kehittynyt kaikkein jaloistuneimmaksi. Miten valitsimme suosituksemme? Kysyimme vinkkejä japanilaisen ruoan asiantuntijoilta ja kävimme testaamassa kaikki ravintolat paikan päällä – kuten aina teemme Time Outissa. Muista myös -suosituksiin otimme tällä kertaa mukaan myös muutaman paikan, joihin emme ole vielä ehtineet, mutta joissa käymme heti sopivan tilaisuuden tullen. Helsingin parhaat japanilaiset ravintolat – lyhyt oppimäärä  Paras omakase: Shii Paras sushi: Sushi Wagocoro Paras ramen: Katana Ramen  Japanilainen lounas: Murasaki ja Owan Izakaya-iltaan: Sake Bar & Izakaya Onigiri-riisinyytit: Onigiri Musubi Japanilainen curry: Tajima Sando-leivät: Café Tampopo Japanilaista kotiruokaa: Saburo Shokudou

Minulta kysytään usein, mikä on suosikkini maailman keittiöistä. Viime aikoina olen kallistunut yhä useammin vastaamaan: kiinalainen.  Se on aika täydellistä lohturuokaa: kiinalainen ruoka voi olla hyvinkin öljyistä ja tuntua silti tasapainoiselta, koska rasvaisuuden vastaparina on hapokkuutta, suolaisuutta ja fermentoituneita makuja. On soijakastiketa, riisiviiniä, etikkaa ja chilin potkua. Taustalla vehkeilevät vastustamattomasti valkosipuli, inkivääri ja seesamiöljy. Ja sitten on vielä munakoiso. Jos joku maailman keittiö on keksinyt, miten vaatimaton vihannes muutetaan puhtaaksi kullaksi, se on kiinalainen. Parhaimmillaan munakoiso on niin silkkisen pehmeää että se on koostumukseltaan lähes kermaista. Se imee itsensä täyteen makua ja suorastaan sulaa suussa. Hyvin kokattu munakoiso saa paatuneimmankin lihansyöjän harkitsemaan loppuelämää kasvissyöjänä. Onneksi kaukana takana ovat ne ajat, jolloin Helsingin kaikki kiinalaiset ravintolat tuntuivat tarjoavan samoja, länsimaiseen makuun muokattuja annoksia. Eli ruokia, jotka oli tarkoitettu syötäväksi yksittäisinä annoksina ja maistuivat kaikki samoilta. Nykyisin Helsingissä on onneksi useita erinomaisia kiinalaisia ravintoloita, joissa voi tilata pöydän täyteen erilaisia annoksia, jotka kaikki tukevat toisiaan. Ja nimenomaan pöydän täyteen. Kiinalaiseen ravintolaan kannattaa mennä porukalla, tilata enemmän ruokia kuin tuntuu järkevältä ja jakaa kaikki. Näin saa pöytään erilaisten makujen ja rakenteiden kavalkaadin.  Runsaus

What is Helsinki’s most atmospheric wine bar, best beer bar or most intriguing cocktail spot? Where can you find the city’s own speakeasy, the best surprise parties, or the most exciting new addition to Helsinki’s bar scene? We sacrificed sleep and braved the hangovers to work our way through the capital’s watering holes. The reward is this list of places you should absolutely visit when you want a taste – or two – of Helsinki nightlife. Sometimes the line between a bar and a restaurant blurs – several of these picks could easily hold their own on a list of Helsinki’s finest dining spots. Many of the city’s top cafés also make great evening hangouts. Helsinki’s best bar streets – and areas What is Helsinki’s best bar street? There’s no obvious answer: the capital doesn’t really have one single street packed wall to wall with bars, but there are a few strong contenders. Around Erottaja, cocktail bars sit almost side by side, while nearby Iso Roobertinkatu, a pedestrian street better known as Iso-Roba, has an impressive cluster of bars of its own. For something more down-to-earth, head to Vaasankatu in Kallio, where old-school beer bars rub shoulders with several excellent small restaurants. You’re unlikely to go thirsty – or hungry – on Fleminginkatu either. For a late-night finish, the best bet is the area known as Kompleksi: the old Elanto blocks in Sörnäinen, home to Bar Typo and clubs Kaiku, Kuudes linja and Post Bar. Helsinki’s bar scene – The must-visit spots Best cockt

Mikä on Helsingin tunnelmallisin viinibaari, paras olutravintola tai kiehtovin drinkkibaari? Mistä löytyy Helsingin oma salakapakka entä parhaat yllätysbileet? Mikä on paras uutuus pääkaupungin baarien joukossa? Jätimme yöunet väliin ja kiersimme krapulaa uhmaten pääkaupungin kuppilat. Palkintona on lista paikoista, joissa kannattaa ehdottomasti käydä, kun haluaa siemaista maistiaisen – jos toisenkin – Helsingin yöelämästä. Silloin tällöin baarin ja ravintolan raja hämärtyy. Muutama näistä suosituksista pärjäisi hyvin myös listalla Helsingin parhaista ravintoloista.  Helsingin baarikadut – ja alueet Mikä on Helsingin paras baarikatu? Kysymykseen ei ole ilmeistä vastausta: täällä ei ole yksittäistä katua, joka olisi aivan täynnä baareja, mutta hyviä kandidaatteja on. Erottajalla on cocktail-baareja melkein vieri vieressä. Aivan naapurissa Iso-Roban kävelykadulla on sielläkin vakuuttava kattaus baareja rinnakkain.  Kansanläheisempää meinkiä löytyy Kalliosta Vaasankadulta, jossa on kaljakuppiloiden lisäksi useita erinomaisia pikkuravintoloita. Jano – tai nälkä – ei pääse yllättämään myöskään Fleminginkadulla.  Loppuyön viettoon paras paikka on niin sanottu Kompleksi, eli Sörnäisissä sijaitsevat Elannon vanhat korttelit, joissa toimivat Bary Typo sekä klubit Kaiku, Kuudes linja ja Post Bar.  Helsingin baarit – koe ainakin nämä Parhaat cocktailit: Liberty or Deathin juomat ovat niin hyviä, että tekee mieli maistella koko lista läpi. Paras gin and tonic: Teurastamolle sijaitseva T

People often say that restaurants in Finland are expensive – but that’s mostly true in the evening. Come lunchtime, Helsinki’s restaurants serve up some genuinely excellent deals, making it surprisingly affordable to eat very, very well. You’ll find true bistro charm, bagels and the freshest seafood, Japanese, Italian and Middle Eastern delights, plus warm service and even the occasional white tablecloth or hiking trail right outside the door. Please, keep in mind that lunch deals are only available on weekdays, usually between 11am and 2pm. Lunch in Helsinki: the quick guide Conveniently central: Stockmann Herkku’s bistro serves carefully prepared lunches from its open kitchen right in the heart of Helsinki. For a business lunch: Vinkkeli is the place for a stylish three-course lunch. For a special occasion: Demo is the only one of Helsinki’s Michelin-starred restaurants that also serves lunch. When you’re craving seafood: Tukkutorin Kala is a safe bet for seriously fresh fish. Best Japanese lunch: Eating at Murasaki is always an experience. For a noodle fix: When the craving hits, 99 TopMeal delivers a proper street-food experience at Aikatalo, right in the city centre. Mediterranean flavours: LaBra’s lunches are a riot of fresh, vibrant flavours. French lunch: At Le Coin, opposite Hakaniemi Market Square, you can take a lunchtime trip to Paris without leaving Helsinki. Finnish food: If you want to treat yourself to traditional Finnish home cooking at lunch, Palema at Teur

Valitsimme Helsingin lounaspaikoista suosikkimme. Nämä ovat sellaisia paikkoja, jotka tarjoavat jotain omaa ja nostavat lounashetken välttämättömyydestä arkea piristäväksi elämykseksi.  Näissä ravintoloissa pääsee nauttimaan aidosta bistrotunnelmasta ja taatusti tuoreista merenelävistä. Bageleista ja tanskalaisista voileivistä. Japanilaisista, italialaisista ja Lähi-idän herkuista. Sydämellisestä palvelusta, valkoisista pöytäliinoista ja ravintolan vierestä lähtevästä vaelluspolusta. Lounas Helsingissä - lyhyt oppimäärä Kätevästi keskustassa: Stockan Herkun bistrosta saa huolella avokeittiössä tehtyjä lounaita aivan Helsingin ytimessä Liiketapaamiseen: Vinkkelissä syödään tyylikkäästi kolmen ruokalajin lounas Juhlaan: Demo on Helsingin Michelin-ravintoloista ainoa, joka tarjoilee myös lounasta Kun tekee mieli mereneläviä: Tukkutorin kalasta saa taatusti tuoretta kalaa Paras japanilainen lounas: Murasakissa syöminen on aina elämys Nuudelinhimoon: Jos iskee nuudelinhimo, 99 TopMeal tarjoaa katuruokaelämyksen Aikatalossa aivan ydinkeskustassa  Välimeren makuja: LaBran lounaat ovat raikkaiden makujen ilotulitusta Ranskalainen lounas: Hakaniemen toria vastapäätä Le Coinissa voi piipahtaa lounaan ajaksi Pariisiin Suomalaista ruokaa: Jos haluaa herkutella lounaalla suomalaisella kotiruolla, Teurastamossa sijaitseva Palema on täydellinen paikka 

There is quite simply no finer way to kick off the weekend than by ensconcing yourself in a charming cafe for a long, lazy brunch. But let’s not gatekeep the joy: a proper weekday breakfast can turn a mundane Tuesday into a red-letter day.  In this guide, we’ve hand-picked our absolute favourite morning haunts, from trendy neighbourhood nooks to luxurious hotel buffets. Every single spot has been tried, tested, and thoroughly tasted by our team. Helsinki’s breakfast champions – The Shortlist If you’re short on time but big on hunger, these are the five essential spots that define the city’s morning scene: Best for a special occasion: Kahvitupa Laurentius – Come for the historic 100-year-old wooden villa and the owner’s legendary ‘Mamma Mia!’ table-side intros. Best for a ‘Treat Yourself’ moment: Brasserie Lionne – When only a touch of Parisian chic will do. Perched on the edge of the Esplanade, this is the place to settle into a velvet chair for silk-smooth eggs benedict and the city’s finest, flakiest croissants. It’s elegant, classic, and feels like a mini-holiday to the Rive Gauche. Best luxury buffet: Hotel St. George – The ultimate ‘treat yourself’ morning. Expect silk-smooth overnight oats, world-class sourdough from their own bakery, and omelettes served straight to your table. Best neighborhood vibe: Flät no 14 – The undisputed king of Kallio cool. A mix of mid-century flea market finds and trendy small plates that you’ll want to share (or keep all to yourself). Best

Viikonlopun vietolle ei ole parempaa alkua kuin aamiainen tai brunssi jossain mukavassa kahvilassa. Arkipäivään hyvä aamupala tuo juhlan tuntua. Tässä artikkelissa suosittelemme helsinkiläisten kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisia omien kokemustemme pohjalta. Kaikki paikat olemme itse testanneet. Helsingin aamiaiset – lyhyt oppimäärä Nämä viisi must see -paikkaa määrittelevät kaupungin aamupalakenen juuri nyt: Paras juhlahetkiin: Kahvitupa Laurentiukseen matkataan satavuotiaan puutalon tunnelman ja omistajan legendaaristen, pöydän ääressä kajahtavien "Mamma Mia!" -tervehdysten perässä. Paras hemmotteluhetki: Brasserie Lionne on kuin miniloma Pariisissa: Esplanadin laidalla sijaitsevan ravintolan tuoleihin on ihana uppoutua nauttimaan silkkisestä eggs benedictistä ja kaupungin kuohkeimmista croissanteista. Paras luksus-buffet: Hotel St. George tarjoaa Helsingin parhaan hotelliaamiaisen. Tarjolla on silkkistä tuorepuuroa, hotellin oman leipomon maailmanluokan hapanjuurileipää ja suoraan pöytään tarjoiltuja munakkaita. Paras naapurustotunnelma: Flät no 14 on Kallion cooliuden ruumiillistuma, sekoitus vintage-löytöjä ja trendikkäitä pikkuannoksia, jotka tekee mieli jakaa kaverin kanssa (tai pitää kokonaan itsellään). Paras lohtuaamiainen: Cafe Pacificoon kannattaa suunnata silloin, kun kaipaa kipeästi halausta kerrosleivän muodossa. Pacificon hapanjuurileipään tehdyt egg drop -sandwishinsä ovat täydellistä lohturuokaa. Paras aamuvirkuille: Fazer Café Kluuvikatu on historiallin

Finnish food is still something of a well-kept secret. It may not have the same global profile as the cuisines of its Nordic neighbours, but that only makes it more rewarding to discover. At its heart, Finnish cooking is about simple, clean flavours and ingredients shaped by a harsh northern climate: fish from thousands of lakes and the Baltic Sea, game from the forests and fells, mushrooms, wild berries and summer produce ripened under almost endless daylight. Finnish food doesn’t need much decoration when the ingredients are good. Butter, dill, cream, smoke, salt – often, that is enough. The best way to understand Finnish food is to experience both ends of the spectrum. Start simple: fried vendace from a market stall, dark rye bread from a bakery, a bowl of creamy salmon soup in a traditional café. Then, at least once, book a table at a top Finnish restaurant such as Skörd or Finnjävel in Helsinki, where the same northern ingredients are transformed into something altogether more ambitious. And if all this sounds suspiciously sensible, don’t worry. We also have salty liquorice, blood sausage and a brown Easter pudding that looks exactly as appetising as that description suggests. If you’re curious about the stranger side of the Finnish palate, check out our guide to the weirdest foods in Finland (soon to come). And if you’re visiting the capital, don’t miss our pick of the best Finnish restaurants in Helsinki. Antti Helin is a travel writer who spent years living around Asi

Mistä löytyy Suomen paras buffet? Entä hampurilainen? Meksikolainen ravintola? Salaisin herkkuapaja? Valitsimme Suomen parhaat ravintolan sillä perusteella, että näiden ravintoloiden perässä kannattaa matkustaa vaikka vaikka maan ääriin. Tai ainakin Lohjalle saakka. 

There can’t be many Michelin-starred restaurants in the world born from quite such a strange and self-deprecating idea. The name Finnjävel – literally ‘Finn devil’ – was once a Swedish slur for Finnish immigrants, stereotyped as drunken, knife-wielding troublemakers on the streets of Stockholm. The food Finnjävel celebrates has similarly humble origins. These are the often-maligned staples of Finnish home cooking, familiar from school canteens and visits to grandma – dishes whose names are more likely to strike fear into the heart of a Finn than set their taste buds tingling. But then again, who wouldn’t want to find out just how good tilliliha – that notorious Finnish stew of meat in dill sauce – can actually taste? The restaurant itself began with a reality TV series in 2016. Its founders, celebrated chefs Henri 'Henkka' Alén and Tommi Tuominen, travelled around Finland meeting people who were keeping traditional recipes and cooking techniques alive. The aim wasn’t to make money but to preserve Finland’s culinary heritage. What was intended as a short-lived cultural project proved so popular that Finnjävel eventually found a permanent home at Helsinki’s Kunsthalle. A Michelin star followed in 2021, along with the Michelin Service Award for the best service in the Nordic countries. For somewhere with such serious credentials, Finnjävel is remarkably relaxed. Guests are greeted with such easy familiarity that you could be forgiven for assuming everyone else in the room is a l

Näin itseironista ja kummallisista lähtökohdista alkunsa saanutta Michelin-ravintolaa ei taida olla maailmassa montaa. Suomipirua tarkoittava finnjävelhän on tunnetusti ruotsalaisten antama haukkumasana suomalaisille maahanmuuttajille, jotka heiluivat aikoinaan humalassa ja puukot tanassa Tukholmassa. Lautasella tarjoiltavat annoksetkin ovat ylenkatsottuja suomalaisia perinneruokia, jotka ovat tuttuja  kouluruokaloista ja mummolasta – ja herättävät nimillään suomalaisten keskuudessa pikemminkin pelkoa ja inhoa kuin kutittelisivat makunystyröitä. Vaan kukapa ei haluaisi tietää, miten hyvältä tilliliha voi oikeasti maistua?  Koko ravintola sai alkunsa tosi-tv-sarjasta vuonna 2016. Ravintolan perustajat, huippukokit Henri “Henkka” Alén ja Tommi Tuominen kiersivät maata tutustumassa perinteisiin resepteihin ja niiden taitajiin.  Tarkoituksena ei ollut tehdä rahaa vaan vaalia perinteitä. Lyhytaikaiseksi kulttuuriprojektiksi tarkoitettu ravintola nousi kuitenkin suosioon ja sai pysyvän kodin Helsingin Taidehallista. Michelin-tähti kilahti laariin vuonna 2021. Samalla se sai Pohjoismaiden parhaan palvelun Michelin Service Award -palkinnon. Huippuravintolaksi Finnjävel onkin poikkeuksellisen leppoisa kokemus. Asiakkaita tervehditään niin tuttavallisesti, että helposti kuvittelee kaikkien muiden olevan ravintolan vanhoja vakioasiakkaita. Yhdellä seurueella oli koirakin mukana. Ei sentään Suomen pystykorva. Eräs tarjoilija jäi erityisesti mieleen. Hän näytti siltä, kuin olisi saapunut

I had barely finished complaining to my friends about Helsinki’s inability to create inviting restaurant spaces in its new residential districts when I visited Ariel. Yes, these developments have plenty of ground-floor commercial units. But how many house restaurants compelling enough to draw diners from the other side of the city? Where, I had demanded, were the places with character, interesting architecture and a view? At Ariel, everything falls into place. This is exactly the kind of restaurant I have been hoping to find in Helsinki’s newest neighbourhoods. Ariel occupies a handsome contemporary timber building. Through its windows and from its welcoming terrace, the city unfolds in layers: the new apartment blocks of Sompasaari, the historic waterfront of Pohjoisranta and the rooftops of Katajanokka. Straight ahead rise the towers of Helsinki Cathedral, Uspenski Cathedral and St John’s Church. Next door, Suvilahti’s monumental former power station looms like an enormous modern sculpture. Perfect. Even so, it took me a while to visit. I had studied Ariel’s short menu, composed largely of Finnish classics, and wondered: who needs yet another bowl of salmon soup? You can find it practically everywhere in Helsinki. Ariel, however, claims that its version is the best in town. Having finally tasted it, I am prepared to say that the restaurant delivers on its promise. Yes, it is even better than the much-lauded version at Fisken på Disken. For a moment, all I could do was fall

Juuri kun olin ehtinyt valittaa ystävilleni siitä, ettei Helsingin uusille asuinalueille osata rakentaa viihtyisiä paikkoja ravintoloille, vierailin Arielissa. Olin valitellut, kuinka talojen kivijaloissa on kyllä liiketiloja, muttei sellaisia, jotka houkuttelisivat matkustamaan varta vasten vaikka kaupungin toiselta puolelta syömään. Olin julistanut: Missä ovat paikat, joilla on oma luonne, kiinnostava arkkitehtuuri ja maisema? Arielissa kaikki palaset sitten loksahtivat paikoilleen. Se on ravintola, jollaista olen Helsingin uusiin kaupunginosiin toivonut. Ariel sijaitsee tyylikkäässä modernissa puurakennuksessa, jonka ikkunoista ja viihtyisältä terassilta aukevat näkymät kaupungin kerrostumiin: Sompasaaren uusille taloille, Pohjoisrantaan ja Katajanokalle. Suoraan edessä kohoavat Tuomiokirkon, Uspenskin katedraalin ja Johanneksenkirkon tornit. Aivan vieressä kohoaa Suvilahden jykevä voimalaitos kuin jättimäinen moderni veistos. Täydellistä. Vierailuni oli silti antanut odottaa itseään. Olin silmäillyt kyllä etukäteen ravintolan lyhyttä, pääasiassa suomalaisista klassikoista koostuvaa ruokalistaa ja miettinyt, että kuka jaksaa syödä vielä yhden lohikeiton? Eikös sitä saa kaupungista kaikkialta? Ariel tosin lupaa omansa olevan kaupungin paras. Vihdoin paikan päälle päästyäni uskallan väittää, että lupaus todellakin pitää. Kyllä. Se oli jopa parempi kuin Fisken på Diskenin paljon kehuttu versio. Arielin lohikeitto osoittaa, kuinka paljon tutusta ruoasta voi saada irti muuttama

Some restaurants live or die by their food. Rogue Rouge has a head start: one of the most beautiful dining rooms in Helsinki. The restaurant occupies a historic timber warehouse on the tiny island of Tervasaari, just a 15-minute stroll from Senate Square, yet it somehow feels miles away from the city centre. The island’s name translates as Tar Island, and the warehouse dates back to 1805, when Helsinki’s fortunes were tied to ships, timber and one extremely flammable export product. Today, one of the city’s oldest surviving wooden buildings has been given a stylish new life. Original timber beams meet soaring glass walls, flooding the dining room with natural light and leafy sea views. On a summer evening, it’s the sort of setting that immediately makes you want to order a cocktail and cancel any plans you had afterwards. On a summer evening, sunlight practically caresses the pavilion-like dining room. Outside, there’s plenty of space on the terrace, while inside the atmosphere is relaxed and the service warm without being overfamiliar. The drinks set the tone. The cocktail list is short but focused, favouring quality over quantity. The signature Rogue Sour (€15) is a fine example: cherries bring a bright summer fruitiness while egg white adds a silky texture. The same restraint carries over to the food menu. You can count the snacks, starters and mains each on one hand, which feels entirely sensible. Better to do a few things well than many things indifferently. The menu is

Nyt voi mennä suu solmuun. Tervasaaren aittaan, Jasper Pääkkösen entisen Tarin paikalle, on avattu Rogue Rouge -ravintola. Saa nähdä, miten se meidän suomalaisten suuhun asettuu. Rokue Rouke? Roug Ruus? Nimi saattaa tuntua teennäiseltä, mutta yhtä kaikki Rogue Rouge on mainio uusi tuttavuus. Tilana Tervasaaren aitta on Helsingin ihanimpia. Vanhat hirret ja modernit lasiseinät yhdistyvät saumattomasti. Näin viihtyisää ravintolatilaa ei tässä kaupungissa ole montaa. Kesäillan valo suorastaan hyväilee paviljonkimaista ravintolasalia. Terassilla on tilaa istua. Palvelu on rentoa ja ystävällistä.  Entäpä ruoka ja juoma? Jo cocktailit kertovat paljon: listalla on vähän vaihtoehtoja, mutta se mitä on, tehdään kunnolla, kuten nimikkococktail, Rogue Sour (15 euroa), johon kirsikka tuo ihanan kesäisen maun ja munanvalkuainen silkkisen suutuntuman. Vaikka täytyy myöntää, että melkein teki mieli kokeilla drinkkiä nimeltä Jalluriitta. Ehkä sitten ensi kerralla, sillä tänne tulee varmasti palattua! Sama säästeliäisyys jatkuu ruokalistassa. Vaihtohdot snäkseissä, alkupaloissa ja pääruoissa voi laskea yhden käden sormilla. Hyvä niin. Parempi tehdä vähän ja hyvin kuin paljon ja keskinkertaisesti. Annosten luvataan elävän menussa, eli suosituimmat jäävät ja vähemmän suositut päätyvät pikkuhiljaa vaihtoon. Näppärää: lyhyeen menuun ei ehdi kyllästyä, mutta todennäköisesti oman suosikkinsa löytää sieltä uudelleenkin. Ruoka on tyyliltään fiinin ja lohturuoan välkimaastossa, sanotaan vaikka lohturu

Nokka’s slogan says it all: ‘Wild nature on a plate.’ Opened in the early 2000s, Nokka was one of the first restaurants in Helsinki – and indeed in all of Finland – to champion wild fish, game, foraged herbs and berries alongside responsibly farmed ingredients from small local producers. At the time, the idea seemed rather radical. Today, local and seasonal food has become the dominant dining trend. Chef Ari Ruoho has pointed out in interviews that Claus Meyer visited Nokka shortly after it opened. Not long afterwards, Meyer and René Redzepi launched a little restaurant in Copenhagen called Noma. As head chef, Ruoho does not simply order wild ingredients from suppliers – he hunts, fishes and forages many of them himself. Appropriately enough, his surname means “grass” in Finnish. The uncompromising philosophy is reflected not only in the quality of the food, but also in the prices: four-course menus cost between €74 and €89, while the eight-course signature menu comes in at €139. Dishes are also available à la carte. You do not come here for an ordinary weeknight dinner. You come for something memorable – and Nokka’s dramatic setting inside a vast red-brick harbour warehouse rises to the occasion beautifully. At the entrance, guests are greeted by a giant ship propeller and anchor. Inside, old maritime objects and a wooden rowing boat suspended high above the dining room create one of the most atmospheric restaurant interiors in Helsinki. The reindeer tataki was one of the be

Stepping into Sea Horse – or Sikala (‘The Piggery’), as locals affectionately call it – is like folding the fabric of time. You’re instantly transported to an era when doormen greeted you at the threshold and waitstaff balanced hefty plates across white-clothed tables, serving up dishes defined by the holy duo of butter and salt. The only thing missing is the haze of cigarette smoke; otherwise, the illusion of being an extra in a grainy black-and-white film is flawless. The vintage charm is clearly working. These days, snagging a table at Sikala without a booking is a gamble, though the dining room is cavernous enough that a same-day reservation usually does the trick. It’s a far cry from the early 2000s when the restaurant teetered on the brink of bankruptcy, sparking national concern for its survival. Today, the only concern is whether you can squeeze in. Sea Horse hits the sweet spot for both locals and globetrotters. For Finns, it’s nostalgia on a plate. For visitors, it’s a wonderfully atmospheric introduction to classic Finnish cuisine. The menu is built around old-school Finnish restaurant staples that could easily have been served here when Sea Horse first opened in December 1933. There’s onion steak, Wiener schnitzel, and grilled liver. The only obvious nod to international tourists is sautéed reindeer, which was probably never on the menu until visitors started asking where they could try it. The food is unapologetically traditional Finnish comfort cooking. You get

Nokan slogan sanoo kaiken olennaisen: "Metsästä pöytään – lautasella villi luonto". 2000-luvun alussa avattu Nokka oli pääkaupungin – ja koko Suomen – ensimmäisiä ravintoloita, joka alkoi suosia villinä kasvanutta kalaa, riistaa, yrttejä ja marjoja yhdistettynä vastuullisesti kasvatettuihin pientuottajien raaka-aineisiin. Silloin se aiheutti vielä ihmetystä, mutta sittemmin lähiruoasta on tullut vallitseva ruokatrendi. Ari Ruoho on tyytyväisenä haastatteluissa kertonut, kuinka muuan Claus Meyer kävi Nokassa pian ravintolan avaamisen jälkeen. Ei kestänyt kauaakaan kun Meyer avasi René Redzepin kanssa Kööpenhaminaan ravintola Noman. Nokan keittiömestarina Ruoho ei tyydy vain tilaamaan raaka-aineikseen riistaa ja villiä kalaa, vaan hän mestästää, kalastaa ja kerää suuren osan niistä itse. Tingimättömyys näkyy paitsi laadussa, myös aterian hinnassa: neljän ruokalajin menut maksavat 74–89 euroa ja kahdeksan ruokalajin erikoismenu 139 euroa. Annoksia voi tilata myös à la carte -listalta. Tänne ei tulla ihan tavalliselle arki-illalliselle vaan kokemaan jotain erityistä, ja siihen dramaattisessa punatiilisessa satamamakasiinissa sijaitseva Nokka sopii myös ulkoisilta puitteiltaan. Heti ulko-ovella ovat vastassa suuri laivan potkuri ja ankkuri. Sisällä salissa vanhat merelliset esineet ja korkealle kohoavasta katosta roikkuva puuvene luovat väkevän tunnelman. Porotataki oli yksi parhaista Helsingissä syömistäni alkupaloista Alkuruoat vastasivat korkeisiin odotuksiin – ja jopa ylittivä

Sea Horseen, eli tuttavallisesti Sikalaan, astuessa tuntuu astuvansa taaksepäin aikaan, jolloin ravintolan ovella sisään toivotti ovimies ja tarjoilijat kiikuttivat valkoisten liinojen koristamiin pöytiin tuhteja annoksia, joiden maku tuli pääasiassa voista ja suolasta. Tupakansavu leijaili ilmassa, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään. Tupakansavu toki puuttuu, mutta muuten illuusio on täydellinen. Sitä melkein tuntee olevansa vanhassa, mustavalkoisessa elokuvassa. Vanha tunnelma vetoaa, sillä nykyisin Sikalaan on vaikea päästä syömään ilman pöytävarausta (tosin tilaa on sen verran paljon, että varaus riittää usein samana päivänä). Kaukana takana ovat 2000-luvun alkuvuodet, jolloin ravintola oli vähällä mennä konkurssiin ja perinteikkään ravintolan kohtalosta kannettiin syvää huolta. Nykyisin suurin huoli on, mahtuuko mukaan. Sea Horse houkuttelee yhtä lailla sekä suomalaisia asiakkaita että ulkomaisia vieraita, ja molemmille Sikala toimii hyvin. Suomalaisille nostalgisena elämyksenä ja turisteille tunnelmallisena paikkana maistella aitoa suomalaista ruokaa. Sea Horsen ruokalista koostuu pääosin suomalaisista ravintolaklassikioista, jotka olisivat yhtä hyvin voineet olla listalla jo silloin, kun ravintola avasi joulukuussa 1933. On sipulipihviä, wieninleikettä, pariloitua maksaa ja Oskarinleipää. Kumarruksen turistien puoleen listalla tekee oikeastaan vain poronkäristys, jota on tuskin Sikalassa tarjoiltu ennen kuin matkailijat alkoivat kysellä poron perään. Ruoka on hyvin

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> What makes a classic restaurant? Time certainly plays a part. But is 30 years enough? Sitting opposite the Finnish National Opera in Töölö, Carelia has spent three decades building the kind of atmosphere that can’t be rushed. Step inside, and it feels like the clock stopped at exactly the right moment. The magic lies in the bones of the building. Occupying a former 1920s pharmacy, the dining room retains its original dark wood shelving and apothecary drawers, now cleverly paired with the hallmarks of a grand Parisian brasserie: monochrome checkered tiles, supple cognac-leather banquettes, and soaring arched windows. Polished brass railings and ambient lamps provide the finishing glow. It feels like a stage set for a story spanning a century, even if the restaurant itself is only thirty. Therein lies the charm: Carelia feels oddly suspended between authenticity and performance – like a restaurant playing the role of an old restaurant, yet

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> Töölössä Kansallisoopperaa vastapäätä sijaitseva Carelia on seissyt paikoillaan jo 30 vuotta. Voiko sitä siis jo kutsua klassikoksi? Ainakin se näyttää ja tuntuu sellaiselta, kiitos sisustuksen, jossa aika tuntuu pysähtyneen juuri oikealla tavalla. Tunnelmaa luovat tilassa aiemmin 1920-luvulta asti toimineen apteekin tummat puuhyllyt ja lääkelaatikostot, johon tuovat pariisilaista brasserie-tunnelmaa ruudullinen kaakelilattia, ruskeat nahkasohvat ja korkealle kurottavat kaari-ikkunat. Viimeistelystä vastaavat messinkiset lamput ja kaiteet. On kuin Carelia kuskisi tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, vaikka niitä vuosikymmeniä on ravintolana vain kolme.  Ehkä siinä onkin tärkein osa Carelian taikaa. Se on kuin lavaste, mutta aito sellainen, omanlaisensa sekoitus aitoa ja feikkiä. Ja sehän tietysti sopii kuvaan, sillä tullaanhan tänne usein teatteri-illalliselle ennen oopperaa. Helsingin ravintoloista Carelia tuo ehkä kaikkein eniten miele

They’re back: the dinosaurs. Heureka, a major science centre in Vantaa in the Helsinki metropolitan area, has opened a new Evolution of Dinosaurs exhibition, that takes visitors 66 million years back in time to the age of the dinosaurs. More than 20 life-size dinosaurs move and roar their way through the exhibition with surprisingly lifelike results. And these are not off-the-shelf models. The dinosaurs were made specifically for Heureka, following a brief created with Finnish palaeontology experts and reflecting their wishes about which species and behaviours should be shown. Heureka has staged dinosaur exhibitions before – roughly once every five years. Part of the reason is simple: each time, a new generation of children gets the chance to discover the world of the dinosaurs for the first time. But there is another reason too. Our understanding of dinosaurs is constantly evolving as new fossils are discovered and old assumptions are challenged. That is particularly noticeable here. If your mental image of dinosaurs comes mainly from 1990s Jurassic Park, you may find yourself having to update it. Tyrannosaurus rex, for example, is no longer depicted standing upright like Godzilla, but with its body held much more horizontally. The exhibition is not enormous: at its heart are five dioramas, each featuring several dinosaurs in carefully recreated environments. It opens with dinosaurs fighting one another – rather like the capercaillies in Ferdinand von Wright’s famous Finnish

Ne ovat täällä taas: dinosaurukset. Heurekassa lokakuun alussa avautunut Dinosaurusten evoluutio vie kävijät 66 miljoonan vuoden taakse dinosaurusten aikaan. Näyttelyssä liikkuu ja ääntelee yli 20 aidonkokoista dinosaurusta. Eivätkä nämä ole mitään postimyynnistä tilattuja malleja, vaan dinosaurukset on valmistettu nimenomaan Heurekaa varten. Taustatyötä ovat tehneet suomalaiset paleontologian asiantuntijat, jotka ovat päässeet vaikuttamaan siihen, mitä lajeja näyttelyssä nähdään ja millaista dinosaurusten käyttäytymistä siinä esitellään. Heurekassa on nähty dinosaurusnäyttelyitä ennenkin, suunnilleen viiden vuoden välein. Siihen on yksinkertainen syy: joka kerta uusi sukupolvi lapsia pääsee tutustumaan dinosaurusten maailmaan ensimmäistä kertaa. Mutta on toinenkin syy. Tietämyksemme dinosauruksista kehittyy jatkuvasti uusien fossiililöytöjen myötä, ja vanhat käsitykset joutuvat yhä uudelleen koetukselle. Sen huomaa myös näyttelyssä. Jos oma mielikuva dinosauruksista perustuu pitkälti 1990-luvun Jurassic Parkiin, tietoja voi joutua päivittämään. Tyrannosaurus rex ei esimerkiksi enää seiso Godzillan tavoin selkä pystyssä, vaan se liikkuu vartalo vaakasuorassa asennossa. Näyttely ei ole valtavan laaja. Sen ytimen muodostavat viisi dioraamaa, joissa kussakin nähdään useita dinosauruksia huolella rakennetuissa ympäristöissä. Aluksi dinosaurukset käyvät toistensa kimppuun kuin metsot Ferdinand von Wrightin kuuluisassa Taistelevat metsot -maalauksessa. Välillä tunnelma rauhoittuu j

Miten olisi Juice Leskisen klassikoita soulsovituksina? Tai mongolialainen jazzlaulaja? Taikurishow? Huumoriheviä? Perheiden kestosuosikki on vierailulle saapuva jääshow Disney on Ice. Helmikuussa tapahtuu muutenkin paljon. On Runebergin päivä, ystävänpäivä ja laskiainen. Alla olevien vinkkien ohella helmikuussa tapahtuu paljon muutakin. Kannattaa käydä uimassa remontin jälkeen uudelleen avatussa Yrjönkadun uimahallissa, ja Kallion kirkossa esitetään helmikuun ajan Genesis-multimediaesitystä. 13.2. HAMissa avautuu uudistunut Tove Jansson -galleria näyttelyllä, joka nostaa myös Toven vanhemmat ja sisarukset esiin taiteilijoina. Tai kokeilisitko modernia oopperaa? Kansallisoopperassa sai kuun vaihteessa maailman ensi-iltansa ooppera Morgonstjärnan – Aamutähti, joka perustuu Karl Ove Knausgårdin tarinaan. Musiikista vastaa sukupolvensa kiitetyimpiin säveltäjiin kuuluva Sebastian Fagerlund. Helmikuussa on myös mahdollista nähdä klassikkoelokuva Kill Bill sellaisena kuin ohjaaja Quentin Tarantino alun perin tarkoitti. SUOSITTELEMME: Musiikkitalon parhaat tapahtumat DocPoint-elokuvafestivaali DocPoint tuo taas maailman parhaat dokumenttielokuvat helsinkiläisten ihasteltaviksi ja ihmeteltäviksi. Tarjolla on taas niin monta mielenkiintoisia esitystä, että valintaa voi olla vaikea tehdä. Vaan ei huolta! Dokkarin voi valita myös oman horoskooppimerkin perusteella - tai katsomalla mitä tahansa, mikä on esillä ihanassa, art deco -tyylisessä Orionissa, joka on yksi Helsingin vanhimmista e

Naantali Spa, a cornerstone of Finnish wellness, has officially unveiled a complete overhaul of its sauna facilities. Moving away from the traditional one-size-fits-all approach, the spa now boasts five distinct themed saunas that blend ancient Finnish heritage with a modern, immersive twist. ‘These updates elevate the entire spa experience,’ promises General Manager Eerika Rinne. ‘Our new saunas combine traditional Finnish culture with modern escapism.’ One of the most significant shifts is the move towards inclusivity: three of the new saunas are unisex, allowing couples and families to steam together – a feature long-requested by international guests and locals alike. Furthermore, for those seeking true serenity, the spa is introducing over-18s only hours every Friday and Saturday from 8pm. The new saunas in Naantali Spa The Salt Sauna (50°C) – Unisex: A low-temperature sanctuary designed for skin therapy. The ritual involves warming up for ten minutes before massaging fine salt crystals into your skin. It’s an exfoliating dream that boosts circulation and leaves you glowing. The Smoke Sauna (80°C) – Unisex: Get the mystical atmosphere of a traditional Finnish savusauna (smoke sauna) without the soot or the hassle. With charcoal-black wall panels, heavy timber benches, and a subtle infusion of woodsmoke aroma, it’s a masterclass in atmospheric relaxation. The Aroma Sauna (70°C) – Unisex: A nod to spa traditions of a century ago. This medium-heat room combines eucalyptus oi

Helsinki’s Baltic Herring Market is getting an early start this week, as the city’s best restaurants celebrate herring with specially created dishes. The dishes will be available at ten restaurants from September 25-October 10. The Baltic Herring Market itself takes place at Helsinki Market Square from October 4-10 2026. Eleven restaurants are taking part in the warm-up: Aoi, Elm, Finnjävel Sali, Gastro Café Kallio, Klaava, Maukku, Nokka, Nolla, Nolita, Pontus and Sake Bar & Izakaya. You’ll be able to try herring rolled, grilled, smoked, as sashimi and, of course, marinated in all sorts of ways. Most of the restaurants will already be familiar to Time Out readers, so expectations are high: The brilliantly atmospheric Elm and Nolita feature on our list of Helsinki’s best restaurants. Also on that list is Kuurna, whose adjoining wine bar Klaava is taking part in the Baltic Herring Market warm-up. Nokka, which specialises in game and locally sourced food, is one of Helsinki’s best Finnish restaurants. Finnjävel Sali also specialises in Finnish food and is the more casual sibling of Michelin-starred Finnjävel Salonki. Gastro Cafe Kallio, which excels at nose-to-tail cooking, was Helsinki’s best lunch spot until this summer, when it swapped lunches for dinners. Japanese restaurant Sake Bar & Izakaya is one of Helsinki’s best Japanese restaurants – and one of its must-visit bars. Pontus, which features on our list of Helsinki’s best pizzerias, makes such a good pike pizza that we c

Stadin Silakkamarkkinat ottavat varaslähdön jo tällä viikolla, kun kaupungin parhaat ravintolat juhlivat silakkaa varta vasten suunnittelemillaan silakka-annoksilla. Annoksia on saatavilla kymmenessä ravintolassa 25.9.–10.10. Varsinaiset silakkamarkkinat järjestetään Helsingin Kauppatorilla 4.–10.10.2026. Etkoilla on mukana 11 ravintolaa: Aoi, Elm, Finnjävel Sali, Gastro Café Kallio, Klaava, Maukku, Nokka, Nolla, Nolita, Pontus ja Sake Bar & Izakaya. Silakkaa pääsee maistelemaan rullattuna, grillattuna, savustettuna, sashimina sekä tietysti eri tavoin marinoituna. Ravintoloista suurin osa on tuttuja Time Outin lukijoille, joten niiltä voi odottaa paljon: Huipputunnelmalliset Elm ja Nolita ovat listallamme Helsingin parhaat ravintolat. Samalla listalla on myös Kuurna, jonka jatkeena oleva viinibaari Klaava on mukana silakkamarkkinoiden etkoilla. Riistaan ja lähiruokaan erikoistunut Nokka on Helsingin parhaita suomalaisia ravintoloita. Suomalaiseen ruokaan on erikoistunut myös Finnjävel Sali, joka on Michelin-ravintola Finnjävel Salongin rennompi sisarus.  Nose-to-tail-keittiöllä briljeeraava Gastro Cafe Kallio oli kesään asti Helsingin paras lounaspaikka, kunnes se vaihtoi lounaat illallisiin. Japanilainen Sake Bar & Izakaya on yksi Helsingin parhaista japanilaisista ravintoloista – ja baareista, jotka on pakko kokea.  Helsingin parhaat pizzeriat -listallamme oleva Pontus tekee niin hyvää haukipizzaa, että maltamme tuskin odottaa, millaiseen muotoon silakka taipuu heidän hellä

Huh, huh! Vuoden 2026 Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali (17.–27.9.2026) tarjoaa valtavasti ohjelmaa: 136 pitkää ja 114 lyhytelokuvaa, joista järjestetään yhteensä 417 näytöstä. Leffoja on yli 80 maasta, joten leffasalin hämärässä pääsee tekemään aika lailla kattavan matkan maailman ympäri. Leffoissa rikotaan rajoja ja sukelletaan syvälle maailman nykytilaan ja intiimeihin ihmissuhteisiin. Tarjolla on tietysti myös toimintaa, kauhua ja outoja elämyksiä. Päätimme poimia ohjelmistosta kymmenen elokuvaa, jotka haluamme ainakin nähdä. Epäonnistuimme. Mielenkiintoisia leffoja on yksinkertaisesti liian monta. Niinpä otimme mukaan kolme bonusleffaa, joiden lähtökohdat ovat yksinkertaisesti liian kutkuttavia ohitettaviksi.  1 Minotaur – hyytävä katse Putinin Venäjään Venäläisen Andrey Zvyagintsevin uutuus alkaa myrkyllisenä avioliittodraamana, mutta kiristyy vähitellen joksikin paljon synkemmäksi: noir-henkiseksi trilleriksi etuoikeuksista, korruptiosta ja moraalisista kompromisseista nyky-Venäjällä. Varakas liikemies joutuu keskelle sekä yksityiselämänsä romahdusta että järjestelmää, jossa sota, raha ja valta kietoutuvat yhä tiukemmin toisiinsa. Lopulta yhden avioliiton hajoaminen alkaa tuntua kokonaisen yhteiskunnan diagnoosilta. Zvyagintsev on aina ollut mestari näyttämään, miten valta tihkuu tavalliseen elämään. Pariisissa asuva ohjaaja pystyy tarkastelemaan entistä kotimaataan ilman niitä rajoitteita, joiden puristuksessa maan sisällä työskentelevät elokuvantekijät elävät.

Time Outin vuosittaisella listalla etsitään kaupunginosia, jotka ovat juuri nyt pinnalla. Valinnassa painotetaan ravintoloita ja baareja, yöelämää, paikallisia yrityksiä, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä.  Ehdokkaat tulevat Time Outin paikallisilta asiantuntijoilta eri puolilta maailmaa, minkä jälkeen kansainvälinen toimitus laittaa ne järjestykseen. Vuoden 2026 listalla on yhteensä 40 kaupunginosaa. Tänä vuonna listalla korostuvat kaupunginosat, joissa paikallinen identiteetti ja yhteisöllisyys kohtaa uudet kulttuuri-ilmiöt. Tukholman Slakthusområdet sijalla 15 Johanna JacksonSlakthusområdet Tänä vuonna Pohjoismaista listalle ylsi Tukholman Slakthusområdet, joka sijoittui sijalle 15. Alue sijaitsee Globen-hallin takana. Tukholman entisestä teurastamoalueesta on tullut kaupungin yöelämän uusi keskus, kun historiallisiin tiilirakennuksiin on perustettu ravintoloita, pienpanimoita ja tapahtumatiloja. Mieleen tulee aika lailla kotoinen Teurastamo Helsingin Kalasatamassa. Kannattaa tarkistaa Slakthusenin ja Distrikt5:n (johon kuuluu tapahtumapaikka Fållan) tapahtumakalenterit. Paikoissa järjestetään säännöllisesti konsertteja, ruokafestivaaleja, taidenäyttelyitä sekä esityksiä. Katso täältä koko vuoden 2026 lista.  Helsingin Vallila listalla viime vuonna sijalla 9 Viime vuonna Helsingin Vallila oli listalla sijalle yhdeksän. Vallilan valttina pidettiin sen yhdistelmää vanhaa teollisuusmiljöötä ja idyllistä Puu-Vallilaa. Entiset tehdas- ja konepajarakennukset ovat saaneet uuden el

Kadonnutta aikaa etsimässä on kirjallisuuden Mount Everest. Lähes kaikki tuntevat Marcel Proustin romaanisarjan nimeltä, huomattavasti harvempi on saanut sen luettua. Suomessa kymmenenä niteenä julkaistu järkäle tunnetaan pitkistä virkkeistään, loputtomasta pohdiskelustaan ja siitä, että pieni tapahtuma voi käynnistää satojen sivujen mittaisen ajatusketjun. Esimerkiksi sarjan yhdeksännessä osassa kertoja pohtii noin 300 sivun ajan sitä, olisiko hänen rakastettunsa yhä hengissä, jos hän olisi sittenkin mennyt tanssiaisiin tai jättänyt nousematta junaan klo 13.05. Näyttelijät Aleksi Holkko ja Hanna-Kaisa Tiainen ovat kuitenkin Proustinsa lukeneet. He ovat työskennelleet Proustin teoksen – ja samalla oman ystävyytensä – parissa kokonaiset yhdeksän vuotta. Nyt he päästävät oman jossittelunsa valloilleen: Mitä kaikesta on jäänyt käteen? Onko hampaankolossa jotain? Vieläkö jaksaa? Miksi nelososa oli niin kovin huono? Kumpi oli suurempi virhe: asunnon vai lapsen hankkiminen? Entä kumpaan on mennyt enemmän rahaa: crossfitiin vai terapiaan? Lopputuloksena on yhdeksäntuntinen Teatteri Takomon esitys KAE9 TOTAL WOD, joka nähdään vain kerran Hanasaaren suljetun hiilivoimalan sosiaalirakennuksessa sunnuntaina 18.10.2026 klo 12–21. Saatavilla on kolmen ja yhdeksän tunnin lippuja. Yhdeksän tunnin lippu on myös oivallinen lahja puolisolle, joka on haikaillut oman ajan perään. Siinä sitä olisi, kokonaiset yhdeksän tuntia. Sen jälkeen katsojankin on helppo heittäytyä proustilaiseen pohdiskeluu

Harvoin kokee näin väkevää esitystä – ja näin pienessä teatterissa. Jos kokeileva teatteri kiinnostaa, kannattaa tänä viikonloppuna suunnata Tapiolaan katsomaan Paha teatterin esitys Torpantie 3 – Uskomuksia olemisesta. Näytelmän maailmassa on jotain sellaista kuin Neil Gaiman ja ja Samuel Beckett olisivat laittaneet hynttyyt yhteen ja päätyneet suomalaiseen pikkukuntaan kirjoittamaan siitä näytelmää. Esitys vie Sörnävään, entiseen kuntaan, jossa asuu 2305 ihmistä. Paikassa on kaksi keskenään kilpailevaa ruokakauppaa, ala- ja yläaste – eikä sitten oikeastaan paljon muuta. Ensimmäisten minuuttien jälkeen asukkaitakin on enää 2304. Kuolleesta ei juuri kukaan välittänyt tämän eläessä, mutta kuolema yhdistää elävät. Toisilleen puolitutut sörnäväläiset kerääntyvät yhteen miettimään, mitä ruumiilla pitäisi tehdä. Samalla he ihmettelevät, mitä he ylipäätään tekevät Sörnävässä. Mikä ihmeen voima pitää heidät pienessä kylässä, joka tekee kuolemaa?  Ihmettelemistä riittää myös siinä, mistä kummasta Elias Lönnrot on pöllähtänyt kaiken keskelle, kerrostalon paperinkeräysastiaan aarteita tonkimaan? Näytelmä heittää ilmaan monta ajatusta, mutta ei kiirehdi nappaamaan niitä kaikkia kiinni. Ne saavat kimpoilla vähän sinne tänne, katsojan poimittavaksi. Purkamista odottavasta rakennuksesta tulee osa esitystä, edessä odottavan maailmanlopun kuva Jo ajatus Elias Lönnrotista vierailemassa tämän päivän Suomessa on kutkuttava. Mitä mahtaisi ajatella näkemästään mies, joka tallensi aikoinaan arvokk

Koirat ja kissat pääsevät tällä viikolla herkuttelemaan ravintolassa Helsingin keskeisimmällä paikalla, kun brittiläinen koiran- ja kissanruokabrändi Lily’s Kitchen avaa pop up -ravintolan Kolmensepänaukiolla. Ravintolaetiketti on täällä tavallista rennompi. Lautasen saa nuolla tyhjäksi, eikä henkilökunta pahastu, vaikka annoksen söisi lattialta. Ihmiset ovat tervetulleita karvaturrien aveceina. Huippukokkia tähän pop upiin ei ole palkattu, vaan maisteltavana on Lily’s Kitchen valmiita eläintenruokia suoraan purkista ja pussista. Ja mikä parasta: koko menu menee talon piikkiin.  Ravintola on avoinna Kolmensepänaukiolla keskiviikkona 9. syyskuuta klo 13–19, torstaina ja perjantaina klo 11–19, lauantaina klo 11–18 ja sunnuntaina klo 11–15.

Dogs and cats can dine out in one of Helsinki’s most central spots this week, as British pet food brand Lily’s Kitchen opens a pop-up restaurant in Kolmensepänaukio. The dining etiquette is a little more relaxed than usual. Plates can be licked clean, and the staff won’t mind if you eat your meal off the floor. Humans are welcome as their furry friends’ plus-ones. And before you ask: no, there are no doggy bags for the humans. There’s no celebrity chef behind this pop-up: the menu consists of Lily’s Kitchen ready-made pet food, served straight from the pouch. Better still, everything is on the house. The restaurant is open in Kolmensepänaukio on Wednesday September 9 from 13.00-19.00, Thursday and Friday from 11.00-19.00, Saturday from 11.00-18.00 and Sunday from 11.00-15.00.