Antti Helin

Tässä tulevat Helsingin edulliset ravintolat, joissa herkuttelee halvalla. Rajaksi asetimme 15,90 euroa, jolla pitää saada myös illalla vatsansa täyteen. Edullisten ravintoloiden listalla korostuvat etniset ravintolat. Aasialaiset nuudelipaikat ovat löytäneet paikkansa Helsingin keskustasta, mutta Lähi-idän herkkuja varten kannattaa suunnata Itä-Helsinkiin Puhoksen ja Kontulan ostareille, joissa molemmissa on useita edullisia ravintoloita. Korjaan: hämmästyttävän halpoja. Tässä listauksessa olemme keskittyneet ravintoloihin, joissa syö edullisesti myös illalla. Keskellä päivää hyvän ja halvan ruokapaikan löytäminen on pääkaupungissa tietysti hyvinkin helppoa, kiitos kattavan lounastarjonnan. Lue listamme Helsingin parhaista lounaspaikoista. Myös monessa Helsingin kahvilassa voi syödä edullisesti.

Here come Helsinki’s best affordable restaurants, where you can eat properly without rinsing your wallet. We set the limit at €15.90 – and that has to be enough to properly fill you up, even in the evening. It’s no surprise that the list leans heavily towards ethnic eateries. Asian noodle joints have firmly established themselves in central Helsinki, while for Middle Eastern flavours you’ll want to head east, to the scruffy shopping centres of Puhos and Kontula, both home to several budget spots. Correction: astonishingly cheap ones. For this roundup, we’ve focused on restaurants where you can eat affordably at dinnertime too. Finding a good-value lunch in the capital is, of course, easy thanks to the generous Finnish lunch culture. And don’t overlook the cafés – many of Helsinki’s coffee shops also serve up surprisingly affordable plates. RECOMMENDED:  Best lunch spots in Helsinki Helsinki's best restaurants

“Missä syödään keskustassa?” Tuttu kysymys, johon on helppo vastata: tietysti Citycenterissä! Citycenter on monipuolinen ruokakeidas niin keskellä Helsinkiä kuin mahdollista, heti päärautatieasemaa vastapäätä. Täältä löytyy ravintola jokaiseen makuun ja toiveeseen. Burgereita? Kyllä. Sushia? Tietysti. Ja aivan kaikkea muutakin: kebabia, tacoja, thaimaalaista, kiinalaista, riisibowleja, wingsejä ja pizzaa. Vain makkaraan erikoistunut ravintola puuttuu, vaikka Makkaratalossa ollaankin. Citycenterissä on myös yksi todellinen erikoisuus eli Helsingin ensimmäinen kahvila, joka tarjoilee japanilaisia soufflé-pannukakkuja. Näin ilmavia herkkuja et ole muualla Suomessa maistanut! Monipuolisin kattaus ruokapaikkoja on toisen kerroksen ravintola-alueella, mutta kahviloita ja ravintoloita löytää myös katutasosta ja metroasemalle johtavalta käytävältä. Keskeisen sijainnin lisäksi Citycenterin valttina on ovat ravintoloiden laajat aukioloajat. Ruokapaikat ovat pääsääntöisesti auki lounaalla ja illallisella joka päivä, myös sunnuntaisin. Time Outin toimittaja söi viikon ajan paikan päällä ja valitsi suosikkinsa kauppakeskuksen erinomaisesta ravintolatarjonnasta.

‘Where should we eat in the city centre?’ It’s a familiar question, and an easy one to answer: in Citycenter, of course! Opposite Helsinki Central Station, Citycenter is a foodie oasis right in the heart of the city. You’ll find something for almost every taste and craving, from burgers and sushi to kebab, tacos, Thai, Chinese, rice bowls, wings and pizza. One standout gem is the city’s first café serving Japanese soufflé pancakes – those airy, cloud-like treats made by folding whipped egg whites into the batter for an impossibly light, jiggly texture that’s taken Asia’s cafés by storm. The most varied array of food spots is on the second-floor restaurant hub, but there are great cafés and eating spots on the ground floor and along the walkway to the metro as well. Besides its central location, Citycenter’s food offering scores big on opening hours – most places serve both lunch and dinner every day, including Sundays, which can otherwise be surprisingly tricky for finding open restaurants in Helsinki. After a week of eating around Citycenter, Time Out’s local correspondent has rounded up the must-try restaurants from this excellent in-house lineup.

In Finland, Valentine’s Day is traditionally known as Ystävänpäivä (Friend’s Day) and has long been more about celebrating friendships than romance. But times are changing, and it’s steadily becoming a more classic, hearts-and-flowers kind of Valentine’s Day. Whether you’re celebrating with a best mate or the love of your life, these ideas will help you do Valentine’s Day properly. This year, Valentine’s Day falls on Saturday, 14 February 2026, which means you’ve got a full day to spend with your favourite person in the world. Lucky you.

Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän? Hyvän ystävän tunnistaa siitä, että hän järjestää unohtumattoman ystävänpäivän. Tänä vuonna ystävänpäivä 14.2.2026 osuu lauantaille, joten koko päivän ajan voi nauttia maailman parhaan ihmisen seurasta.

Tässä ne ovat: Helsingin parhaat kahvilat vuonna 2026! Olemme valinneet listalle Helsingin kahviloita monenlaisilla kriteereillä: yksissä kahvi on poikkeuksellisen hyvää, toisissa leivonnaiset sulavat suuhun ja kolmansissa tunnelma on niin vastustamattoman ihana, että aika unohtuu. Eri puolilla Helsinkiä on toki lukemattomia muitakin hyviä ja viihtyisiä kahviloita, mutta näihin kannattaa suunnata varta vasten – vaikka toiselta puolelta kaupunkia. Tässä ne ovat: Helsingin kahvilat, jotka on pakko kokea. Kunnia-asiamme Time Outissa on, että testaamme kaikki paikat itse, jotta voimme palvella lukijoitamme oikeasti hyvillä suosituksilla. Kuten Time Outin slogan kuuluu: We know because we go. Tiedämme, koska kierrämme.

Helsingin parhaat ravintolat herättävät tunteita ja keskustelua. Mikä on kiinnostavin uusi ravintola? Mistä löytyy paras tunnelma? Missä ravintolassa voi tehdä vaikutuksen treffeillä tai bisnesillallisella? Mistä saa parhaan pizzan, sushiannokset tai reuben-leivän? Mistä löytyvät maukkaimmat nuudelit, entä kasvisruoka?  Tässä ovat meidän vastauksemmme. Nämä ovat paikkoja, joihin palaamme mielellään yhä uudelleen ja joita suosittelemme ystävillemme. 20 ravintolan listalle mahtuu vain pieni osa Helsingin parhaista ravintoloista, ja moni upea paikka on jäänyt ulkopuolelle.  Olemme halunneet pitää kattauksemme monipuolisena. Mukana on kokeilevien keittiömestarien kiehtovia uutuuksia, takuuvarmoja klassikkoja, etnisten keittiöiden parhaimmistoa mutta myös paikkoja, joissa syö edullisesti mieltä lämmittävää kotiruokaa. Tältä listalta löydät ravintolan tilanteeseen kuin tilanteeseen. Valinnoissamme olemme painottaneet hinta–laatusuhdetta. Se ei tarkoita sitä, että ravintolan täytyy olla halpa (monet parhaista eivät ole), vaan sitä, että laskun maksettuaan tuntuu siltä, että kokemus oli todellakin hintansa arvoinen.  Yhteistä suosikeillemme on se, että ne tarjoavat elämyksiä, jotka jäävät mieleen ja nostavat hymyn huulille vielä pitkäksi aikaa ravintolassa käynnin jälkeenkin.  Kaupungin kaikkein juhlituimmat ravintolat, todellisen crème de la crèmen, esittelemme sivulla Helsingin Michelin-ravintolat. Hyvää ruokaa saa myös monista kaupungin parhaista baareista. Omalla sivullaan esitel

Jos nauru todellakin pidentää ikää, Helsingissä on hyvät mahdollisuudet elää satavuotiaaksi. Stand up voi nimittäin Helsingissä mainiosti. Punch linet sinkoilevat niin teatterin lavalla, klubeilla kuin hämyisissä baareissakin. Stand up -klubien illoissa on yleensä neljästä kuuteen esiintyjää sekä juontaja eli tarkemmin sanottuna master of ceremony, joka lämmittelee yleisöä. Yleensä illan vetonaulana on headliner eli yksi selvästi muita kuuluisampi esiintyjä. Muut esiintyjät vaihtelevat kokeneista tekijöistä uudempiin tulokkaisiin. Koomikot tapaavat kiertää klubeista toiseen. Suurin ero klubien välillä onkin juontajassa sekä puitteissa, eli kuinka tunnelmallisesta tilasta on kyse. Juontajan rooli on iso: Hän kertoo omia juttujaan ja improvisoi keskustelemalla yleisön kanssa. Parhaimmillaan hän voikin olla koko illan hauskin esiintyjä. Komedia on vaikea laji. Todella vaikea. Sen huomaa millä tahansa klubilla, kun illan esiintyjiin mahtuu usein joku, jonka vitsit vaivaannuttavat enemmän kuin naurattavat. Sille ei voi mitään, vaan se kuuluu stand upin henkeen. Silti ei kannata valita iltaa vain nimekkäiden esiintyjien perusteella, sillä parhaita hetkiä ovat ne, kun uusi, itselle tuntematon koomikko onnistuu kietomaan salin sormiensa ympäri ja räjähtämään nauruun kerta toisensa jälkeen. Se on stand upin taikuutta. Tulevia Helsingin stand up -iltoja Tässä on tulevia komediailtoja Helsingin parhailla stand up -klubeilla. Klubeista voit lukea lisää alta. Club Act!one: Kerran tai kaks

Here they are: the best cafés in Helsinki to bring some warmth and comfort to the winter of 2026. When we picked our favourites for this list, we weren’t just looking for the best coffee, the biggest cinnamon buns or the flakiest pastries, but above all for atmosphere. Because that’s what cafés are really about: taking a break, slowing down and enjoying a moment that feels a little above the everyday. Of course, there are plenty of other lovely cafés around the city – but these ones are worth crossing town for.

Mikä on Helsingin tunnelmallisin viinibaari, paras olutravintola tai kiehtovin drinkkibaari? Mistä löytyy Helsingin oma salakapakka entä parhaat yllätysbileet? Mikä on paras uutuus pääkaupungin baarien joukossa? Valitsimme Helsingin 12 parasta baaria. Ykköseksi nousi baari, jossa voisi kuvitella tupsahtaneensa Japaniin. Nämä ovat paikkoja, joissa toivomme sinun ehdottomasti käyvän, kun haluat elämääsi piristystä oluen, viinin, drinkin tai vieläkin eksoottisemman juoman muodossa. Nämä baarit ovat välttämättömyyksiä. Silloin tällöin baarin ja ravintolan raja hämärtyy. Muutama näistä suosituksista pärjäisi hyvin myös listalla Helsingin parhaista ravintoloista. Illanviettoon sopivat myös monet Helsingin parhaista kahviloista. SUOSITTELEMME: 🎉 The Helsinki Distilling Company – vieraile Helsingin omassa tislaamossa

Helsingissä elämä on yhtä teatteria – ainakin, jos niin haluaa. Helsingissä nimittäin saa vuosittain ensi-iltansa kymmeniä näyttelmiä ja tarjontaa riittää suurtuotannoista ja musikaaleista pieniin, kokeileviin esityksiin. Helsingin teatterien taso on erinomainen, ja kohutuimmat esitykset myydäänkin usein loppuun. Liput kannattaakin varata hyvissä ajoin. Teatterien suosio on helppo ymmärtää, sillä lavalla tapahtuu jotain, mihin elokuvateatterit eivät pysty: se on läsnäoloa. Näytelmä tapahtuu kerta toisensa jälkeen tässä ja nyt. Yksikään esitys ei ole aivan toisensa kaltainen, vaikka se olisi kuinka kurinalaisesti harjoiteltu. Vuorosana saa uuden painon, hiljaisuus kestää hetken pidempään ja yleisön nauru uhkaa tarttua näyttelijöihin. Teatteri on elävää taidetta, jossa yleisö ja näyttelijät jakavat yhteisen tilan ja hetken. Helsingin parhaissa teattereissa tuohon hetkeen voi tarttua kerta toisensa jälkeen.  LUE LISÄÄ: & Espoon teatterin kevät 2026 Tekemistä Helsingissä Helsingin stand up -klubit

I’ll admit it. After years of living in Asia, I’ve grown used to the idea that the best food often hides behind the most unassuming façades. Even so, I’d peered through the windows of Tian Tian Dumplings on Vaasankatu more than once and walked on by. From the outside, it looked decidedly scruffy. When I finally stepped inside, the place turned out to be surprisingly cosy. There was even an art exhibition on the wall by students from a nearby arts high school. Or perhaps it was the dumplings that softened my view: swimming in a chilli- and coriander-laced broth, they were so good they seemed to cast sunshine over the rest of the day. In that glow, the modest décor began to feel less threadbare and more homely. The atmosphere is sealed by the friendly Finnish–Chinese couple who run the place: he chats happily from behind the counter, she works her magic in the kitchen. As for the dumplings themselves, they’re the best we’ve found in Helsinki. The meat is high quality (from respected local butcher Roslund, according to the owner), the texture spot on and the flavour quietly seductive. The first bite might leave you wondering what all the fuss is about, but give it a few more and you’ll find yourself hooked. *]:pointer-events-auto scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" tabindex="-1" data-turn-id="request-WEB:26954836-24f7-4f87-befb-06ab63b86833-4" data-testid="conversation-turn-10" data-scroll-anchor="true" data-turn="assistant"> The

Myönnetään. Pitkään Aasiassa asuttuani olen tottunut siihen, että parasta ruokaa saa vaatimattoman näköisistä ravintoloista. Silti olin useammankin kerran katsonut sisään Vaasankadulla sijaitsevan Tian Tian Dumplingsin ikkunoista ja jättänyt astumatta sisään. Sen verran nukkavierulta paikka näytti ulospäin.  Kun sitten viimein rohkaistuin sisään, paikka paljastuikin varsin viihtyisäksi. Seinällä oli jopa läheisen taidelukion opiskelijoiden valokuvanäyttely. Tai ehkä syy oli nyyteissä: ne olivat niin hyviä chilillä ja korianterilla maustetussa liemessään, että ne saivat mielessäni auringon paistamaan koko loppupäivän. Siinä loisteessa vaatimattomasti sisustettu ravintola alkoi vaikuttaa kodikkuuden tyyssijalta. Tunnelman viimeisteli paikkaa pitää mukava suomalais–kiinalainen pariskunta, jonka tiskin ääressä työskentelevä mies juttelee mielellään. Rouva häärää keittiössä. Maultaan dumplingsit ovat parhaat, mitä olemme Helsingistä löytäneet. Liha on laadukasta (omistajan mukaan Roslundilta), rakenne on kohdillaan ja maku hienostuneen viettelevä. Ensimmäisen nyytin kohdalla saattaa vielä miettiä, että mikäs näissä on niin kummallista, mutta viimeistään muutaman jälkeen nyytteihin on jo tullut himo. Tämä on siinäkin mielessä aidosti aasialainen paikka, että Tian Tian keskittyy ydinosaamiseensa. Se tekee dumplingeseja eikä mitään muuta. Eikä nyyteissäkään ole liikaa valinnanvaraa. Omansa voi valita possulla, kanalla tai kasviksella. Lisäksi valitaan otetaanko nuudelit keitettynä, h

Wave of Flavors is one of those (rare) restaurants where, after the very first bite, you feel an overwhelming urge to jump onto the table, dance, and shout: “Yes, yes, YES!” Finding a place in Helsinki that’s this cheap and this good is no easy task. It’s probably best to say this right at the start: Portugal is not usually counted among the world’s great culinary superpowers. But as home cooking, Portuguese food can be disarmingly good – and that’s exactly the territory Wave of Flavors occupies. This is pure comfort food, or comida caseira, as the Portuguese would say. If the décor were a little cosier, you could easily imagine yourself in a small family-run restaurant in Lisbon’s Bairro Alto, where the same handful of classic dishes have been cooked for decades and quietly perfected. That’s exactly how the seafood rice arroz de marisco (€20) tastes. A proper wave of flavours, living up to the restaurant’s name. The same goes for the piri-piri chicken (€15.90). The search is over. The version we tried was spot-on: a perfect interpretation of a dish whose roots lie in Mozambique and the cultural cross-pollination of the colonial era. Chilli-spiked chicken travelled from the colonies to Portugal and became a national staple. Wave of Flavors’ take on piri-piri chicken is dangerously addictive. The first press of the knife into the skin already promises good things. The leg is grilled until tender and juicy, the skin just slightly charred. The piri-piri sauce has exactly the rig

Portugalilainen Wave of Flavors on niitä (harvinaisia) ravintoloita, joissa tekee mieli hypätä jo ensimmäisen suupalan jälkeen pöydälle tanssimaan ja huutaa: “Jes, jes jes!” Yhtä halpaa ja hyvää ravintolaa ei helposti Helsingistä löydä. Heti tässä arvostelun alussa lienee paikallaan todeta, että Portugalia harvemmin lasketaan maailman suurten ruokakulttuurien joukkoon. Mutta kotiruokana portugalilainen keittiö on parhaimmillaan aseistariisuvan hyvää – ja juuri siihen kategoriaan Wave of Flavors solahtaa. Ruoka on täydellistä comfort foodia tai comida caseiraa, kuten portugalilainen sanoisi. Jos ravintolan sisustus olisi kotoisampi, täällä voisi hyvin kuvitella olevansa Lissabonin Bairro Alton kaupunginosan pienissä ravintoloissa, joissa perhe on kokannut muutamaa klassikkoannosta vuosikymmeniä ja hionut sen huippuunsa. Siltä nimittäin mereneläväriisi marisco (20 euroa) maistuu. Se on juuri sellainen aalto makuja, joita ravintolan nimikin lupaa.  Saman voi sanoa piri piri -kanasta (15,90 euroa). Etsintä on päättynyt. Maistamamme tulkinta oli täydellinen versio herkusta, jonka alkuperä on Mosambikissa ja kolonialismin aikaisessa kulttuurien sekoittumisessa. Chilillä maustettu kana rantautui siirtomaista Portugaliin ja muuttui paikalliseksi perinneruoaksi. Wave of Flavorin versio on piri piri -kanasta on totaalisen koukuttava. Jo ensimmäinen painallus veitsellä kanan pintaan lupaa hyvää. Kanankoipi on grillattu pehmeäksi ja mehukkaaksi, nahka on päältä aavistuksen kärähtänyt. Pi

Confession first: I’m not, by nature, a great believer in fusion cuisine. Traditional food cultures are usually the result of decades — if not centuries — of refinement, and bolting them together often feels like culinary gimmickry. Too many fusion kitchens fail to grasp the soul of either cuisine, mixing flavours on the surface and hoping for the best. Thankfully, that’s not the case at Bistro Ego, which proudly describes itself as French–Japanese. It’s an alluring but risky marriage: can two of the world’s most refined cuisines really coexist on the same plate without tripping over each other? French cooking, after all, is built on the mastery of sauces and the codification of classical techniques, while Japanese cuisine is deeply rooted in the pursuit of umami – the fifth taste, first identified and celebrated in Japan. Ego works because it approaches this meeting point with restraint. Sometimes with such restraint that you find yourself double-checking the menu to work out which part of the dish is meant to be Japanese. The kitchen is led by Piero Silvani, winner of the Finnish Chef of the Year 2025 competition, and the food is anything but egotistical. Despite the name, Ego doesn’t shout. It trusts its audience. Sauces are used sparingly, never as camouflage. Ingredients are treated with reverence: crudo-style fish, or quail, for instance, is dry-aged with almost devotional care to achieve perfect texture. The flavours are elegant and nuanced, very much in line with the

Tunnustan: en ole lähtökohtaisesti fuusiokeittiön suuri ystävä. Perinteiset keittiöt ovat hioutuneet huippuunsa vuosikymmenien saatossa, ja uusien elementtien yhdistäminen on usein vain turhaa kikkailua. Turhan usein fuusiokeittiöissä ei ymmärretä kummankaan keittiön syvintä olemusta, vaan yhdistetään makuja vain pinnallisesti – ja piinallisesti. Näin ei ole onneksi Bistro Egossa, joka julistaa edustavansa ranskalais–japanilaista keittiötä. Yhdistelmä on kiehtova mutta myös vaarallinen: onko kaksi hienostunutta keittiötä oikeasti muka yhdistettävissä? Ranskalainen keittiö on kuuluisa kastikkeiden hallinnasta ja klassisten tekniikoiden systematisoinnista, kun taas japanilainen keittiö on syvästi juurtunut umamin – viidennen perusmaun, joka tunnistettiin ensimmäisenä Japanissa – arvostamiseen ja kehittämiseen. Bistro Ego onnistuu tehtävässään, koska se tekee sen hienostuneesti. Välillä jopa niin hienostuneesti, että välillä on oikein ruokalistasta tarkastettava, että mikä olikaan annoksen japanilainen osuus. Ohjaksissa on vuoden kokki -kilpailun voittaja Piero Silvani.  Keittiön ohjaksissa on vuoden kokki 2025 -kilpailun voittaja Piero Silvani.  Egon ruoat ovat kaikkea muuta kuin ravintolan nimi voisi antaa olettaa. Ne eivät edusta ylikorostunutta egoa, vaan pikemminkin päinvastoin. Ego luottaa asiakkaan makuun. Täällä ei sorruta liialliseen kastikkeilla pelaamiseen, vaan raaka-aineisiin, joita käsitellään hellitellen: esimerkiksi crudo-kalaa tai vaikkapa viiriäistä on kypsytet

Helsinki Central Station is having a moment. First, the clock tower reopened to the public. Now there’s another reason to linger: Eero Järnefelt’s monumental Landscape from Koli, finally restored and glowing in all its national-romantic splendour. Koli, a lake-dotted landscape in North Karelia, holds an almost mythical place in Finnish culture. Long regarded as the country’s national scenery, it is defined by a lake seen from a high rocky outcrop, framed by gnarled pine trees and scattered with small islands. The painting itself is enormous – five by eight metres, 40 square metres in total. Roughly the size of a small one-bed flat, it’s one of the largest canvas paintings ever made in Finland. Completed in 1911 with the help of the lesser-known A. W. Finch and Ilmari Aalto, it was installed in the station’s grand first-class waiting room in 1923. After more than a century, it has now been fully conserved. Cleaned and polished, the colours blaze with the dramatic blues and greens of Finland’s most iconic landscape. That same hall has seen many lives over the years, from arcade games to fast food. Now it has been reborn as a restaurant – and it’s a welcome change. In this Art Nouveau, palace-like space, the painting finally gets the setting it deserves. Massive columns support a dizzyingly high ceiling. Elegant lamps and thoughtful lighting set the mood. Jazz hums in the background. My companion nods approvingly. 'This feels like New York.' He is not wrong. There’s more than a

Helsingin rautatieasema elää uutta kukoistusta. Ensin sen kellotorni avattiin yleisölle, ja nyt pääsee ihailemaan Eero Järnefeltin komeaa Koli-maalausta kaikessa loistossaan. Kokoa taululla on viisi kertaa kahdeksan metriä eli 40 neliötä. Pienen kaksion kokoinen taulu on yksi suurimmista Suomessa kankaalle tehdyistä maalauksista. Järnefelt maalasi vuonna 1911 valmistuneen teoksen yhdessä vähemmän tunnettujen A. W. Finchin ja Ilmari Aallon kanssa. Vuonna 1923 Maisema Kolilta nostettiin esille rautatieaseman suureen, ensimmäisen luokan odotussaliin. Nyt se on vihdoin konservoitu sadan vuoden jälkeen. Putsatun ja puunatun taulun värit oikein loistavat Suomen kansallismaiseman hehkeyttä. Samaisessa salissa on vuosien varrella ollut monenlaista toimintaa pelihallista pikaruokalaan. Nyt se on muutettu komeaksi ravintolaksi. Muutos on tervetullut. Taulu pääsee oikeuksiinsa jugendin tunnelmaa henkivässä, palatsimaisessa tilassa. Komeat pylväät kannattelevat huimaavan korkealla olevaa kattoa. Kauniit kattolamput ja tyylikäs valaistus lisäävät tunnelmaa. Jazz soi. Seuralainen nyökyttelee hyväksyvästi päätään ja toteaa: “Tässä on New Yorkin tunnelmaa.” Totta. Olo on kuin New Yorkin Grand Central Terminalissa. Taulu-ravintolassa Eliel Saarisen ja kumppanien suunnittelema Helsingin raiutarieasema herää eloon koko loistossaan. Se todella on yksi maailman upeimmista asemarakennuksista.  Suuren ravintolan alkupäässä on leivostiski ja herkullisen näköinen salaattipöytä, josta voi ostaa vaikka

I once met a surprisingly serious foodie in the tiny, hole-in-the-wall Kuuttila bar in Kallio, in Helsinki. He was a rough-edged bloke from Savo, already a few drinks in, delivering his opinions with the blunt certainty of a self-made man. At first glance, you’d have pegged him as someone whose idea of fine dining peaked at a well-fried sausage. A few minutes into the conversation, that assumption fell apart. On his business trips, he told me, he made a point of eating at Michelin-starred restaurants around the world. One-, two- and three-star dining were all equally familiar territory, from temples of haute cuisine like Le Bernardin in New York to pilgrimage sites such as El Celler de Can Roca in Girona. Naturally, I asked him for his favourite Michelin restaurant in Helsinki.  'Olo,' he said, without hesitation. 'They get it right.' So Olo had to be tested. And after the visit, it’s easy to see why a chance drinking companion would single it out. The restaurant has held its Michelin star for 15 years, and it wears that distinction lightly. The interior is pared-back but elegant, warm rather than showy, with an arched wall opening towards the Market Square. Refined, yes, but never stiff. Much of that ease comes from the front of house, led by Sam, the head waiter, who strikes the balance perfectly: attentive without hovering, professional with a glint of mischief. He reads the room instinctively and makes guests feel not just welcome, but quietly at home. And the food? Flawl

Tapasin kerran Kallion pikkuruisessa Kuuttila-baarissa omalaatuisen kulinaristin. Hän oli rosoinen savolaismies, jo muutaman juoman nauttinut, ja laukoi mielipiteitään itse tehdyn miehen suorasukaisella varmuudella. Ensi vilkaisulla hänet olisi helposti lokeroinut ihmiseksi, jonka käsitys hyvästä illallisesta on lihapiirakka kahdella nakilla. Hetken juteltuamme tajusin olevani väärässä. Hän kertoi kunnia-asiakseen syödä työmatkoillaan Michelin-ravintoloissa ympäri maailmaa. Yhden, kahden ja kolmen tähden paikat olivat hänelle yhtä lailla tuttua maaperää – New Yorkin Le Bernardinista Gironan El Celler de Can Rocaan. Kysyin sitten tietysti hänen suosikkiaan Helsingin Michelin-ravintoloista.  ”Olo”, hän sanoi empimättä. ”Siellä on kaikki kohdallaan.” Joten pakkohan Olo oli käydä testaamassa. Vierailun jälkeen on helppo ymmärtää, miksi satunnainen baarikaveri nosti juuri sen esiin. Ravintola on kantanut Michelin-tähteään jo 15 vuotta, ja tekee sen kuin leikiten. Sisustus on pelkistetty mutta elegantti. Kaari-ikkunat avautuvat Kauppatorille. Tunnelma on hienostunut, muttei jäykkä. Täällä on helppo viihtyä. Asiakkaiden viihtyvyydestä vastaa tarjoilijamestari Sam, joka tekee sen tahdikkaasti, mutta pilke silmäkulmassa. Hän osaa lukea asiakkaita ja saa heidät viihtymään ja tuntemaan olonsa kotoisaksi.  Ja ruoka, se on täydellistä. Hors d’oeuvre, pikkuruinen wagyu-tartar, on niin pikkutarkasti kasattu kukkasineen, että hetken sitä miettii, pitäisikö kaivaa lukulasit esiin. Ulkonäön al

At first the concept seems almost wilfully odd: a British-style gastropub serving reindeer and vendace? Really?  But there’s a perfectly good explanation. Aki Arjola and Tanja Löppönen, who run Puotila Manor, launched The Tart in autumn 2025 after the celebrity chef Hans Välimäki’s restaurant, The Rook, closed and its handsome Yrjönkatu premises became available. Much of the interior remains just as The Rook left it – a wise choice, as it’s one of Helsinki’s most beautiful dining rooms. The prices, however, tell a different story. Where The Rook was decidedly high-end, as Välimäki’s places tend to be, The Tart lets you eat well without pushing your bill into fine-dining territory. The elk burger comes in under €20, as does the venison Reuben. And you can just pop in for a pint: The Tart pours an ever-changing line-up of rarer British beers. The selection rotates frequently and often according to customer requests. All this deserves applause. The room is gorgeous, and being able to enjoy it for relatively little money feels like a stroke of luck. The atmosphere is stylish yet homely, the sort of place that invites you to linger. A grand chandelier hangs from the ceiling, heavy candelabras glow on the window ledges, and even the corridor to the toilets – lined with red velvet drapes – feels like part of the show. Few restaurants make a trip to the loo feel like a small ceremony. If you remember the stylishly irreverent spy film Kingsman, you can easily picture its protagonists

Where does one find the best breakfast in Helsinki? Many would point you straight towards Brasserie Lionne. The elegant brasserie run by celebrated chef Hans Välimäki is open from morning until late, but it has become something of a breakfast pilgrimage site. So naturally, we went to see whether Brasserie Lionne lives up to the hype. It certainly charms the moment you step inside – once you manage to get in, that is. There’s a small design hiccup: there’s no space to stand and wait to be seated if other guests happen to arrive at the same time. The entrance becomes a polite but determined shuffle. Still, once you’re at your table, all worries melt away. The French-inspired interior is elegantly classic without being over the top. Vast windows gaze out onto Pohjoisesplanadi, Helsinki’s leafiest boulevard. And clearly this is precisely what Helsinki has been longing for. On weekend mornings the place is packed. Breakfast is so adored – and so praised – that many book in advance, though it is usually easy to fit in even without reservation. The restaurant feels small and intimate, yet in truth the restaurant stretches surprisingly far. Behind the dining room lies a warren of smaller salons, plus additional tables in the courtyard.  The parlour-like back rooms are ideal for groups; during our visit one was hosting a birthday party. It was undeniably stylish watching guests drift in, each carrying ever bigger, more intriguingly shaped presents. Even with all this space, the tables

Bliniviikot on hauska tapa aloittaa uusi vuosi. Ravintoloiden teemaviikot alkavat tammikuun alussa ja kestävät maaliskuun lopulle. Ajankohta on juuri sopiva. Runsaassa voisulassa paistetut blinit ovat raskas herkku, joka sopii parhaiten nautittavaksi talvipakkasten aikaan.  Bliniviikkoja voikin hyvin kuvata rapujuhlien talviseksi vastineeksi. Myös blinien syömisessä tekemisen meininkiä ja nekin maistuvat parhaalta porukassa, jossa nostetaan samalla myös maljoja. Moni saa vatsansa täyteen jo yhdellä blinillä, mutta kaupunkilegendat kertovat ahmateista, jotka ovat ahmineet kerralla jopa 20 bliniä. SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat ravintolat Missä syödä edullisesti Helsingissä? Helsingin parhaat paikat syödä blinejä Helsingin suosituin paikka blinien syömiseen on funkkistyylinen Ravintola Lasipalatsi, jossa bliniviikot kestävät tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Blinit kuudella lisukkeella maksavat 39 euroa per henkilö.  Blinien perään kannattaa tilata mainio jälkiruoka: kuohuviiniä ja sorbettia. Mandariinisorbetti ja kupliva kuohuviini pelaavat loistavasti yhteen, ja suuntuntuma on hauska, kun lusikalla kauhoo suuhunsa kuplivaan kuohuviiniin sulavaa sorbettia. Helsingin toinen klassinen paikka blineillä herkutteluun on Kappeli. Lisäksi bliniviikkoja vietetään esimerkiksi Salvessa, Zetorissa ja ravintolakoulu Perhon ravintolassa. Miten tehdään hyvä blini? Blinit ovat hiivalla tai hapanjuurella kohotettuja tattaripannukakkuja, jotka paistetaan valurautapannulla. Paksut räiskäle

If you thought your winter holidays couldn’t get any cooler, think again, because Lapland Hotels SnowVillage, the legendary snow castle near Finnish ski resorts Levi and Ylläs, is celebrating its 25th anniversary in spectacular style. Every year a team of around 50 snow and ice artisans rebuild this icy wonderland from scratch, and for its quarter-century milestone the vibe is pure party; picture international carnival flair carved entirely into ice and snow. Lapland Hotels & Safaris This spectacular ice and snow exhibition first opened to the public on Christmas Day, and early signs suggest this season will smash previous attendance figures, with last year’s record of over 86,000 visitors looking set to be eclipsed. It’s especially popular with international visitors: a whopping 70% of guests are from abroad. Does that mean Finns have seen too much snow and fled to sunnier latitudes? Quite possibly. Lapland Hotels & Safaris Getting there just got a whole lot easier, too. For the first time ever, a daily shuttle bus now links SnowVillage with the resort hubs of Levi and Ylläs three times a day during the winter season (running daily 10:00–22:00 until 6 April 2026). Tickets can be bought on the bus directly from the driver with card payment. From Ylläsjärvi it’s about 15 km, from Äkäslompolo roughly 30 km, and from Levi around 44 km. Lapland Hotels & Safaris Once inside, it isn’t just about pretty ice sculptures. SnowVillage also hosts an ice bar where drinks are literal

Kittilässä Ylläksen ja Levin lähellä sijaitseva lumilinna, Lapland Hotels SnowVillage, täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Taidokkaita lumi- ja jääveistoksia sisältävä Lumilinna pystytetään joka talvi uudestaan ja aina eri teemalla. Juhlavuoden teemana on Yhtä juhlaa, mikä näkyy veistoksissa kansainvälisten juhlien tunnelmana. Mukana on niin Pamplonan härkäjuoksua, Rion karnevaaleja kuin Meksikon Kuolleiden päivääkin. Lumilinna rakennetaan joka vuosi täysin uudelleen noin 50 hengen tiimin voimin. Jäänäyttely avautui yleisölle joulupäivänä, ja lumilinna näyttäisi rikkovan tänä vuonna kävijäennätyksen. Edellinen kävijäennätys on viime vuoden yli 86 000 vierailijaa. Näistä 70 prosenttia oli ulkomaalaisia. Lapland Hotels & Safaris   Lapland Hotels & Safaris Lumilinnalle avattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa päivittäinen bussiyhteys Leviltä ja Ylläkseltä. Aiemmin perille päästäkseen on pitänyt saapua omalla autokyydillä, taksilla tai osana opastettua retkeä. Ylläsjärveltä on matkaa 15 kilometriä, Äkäslomposta 30 ja Leviltä 44 kilometriä. Bussit liikennöivät kolme kertaa päivässä. Liput voi ostaa ennakkoon Matkahuollon verkkosivuilta tai suoraan bussista kuljettajalta korttimaksulla.  Lumilinnassa toimii jääbaari, joka tarjoilee kylmiä ja kuumia juomia jäänäyttelyn yhteydessä. Lisäksi kiinteissä, lämmitetyissä tiloissa toimii kolme ravintolaa. Tarjolla on niin päivittäistä keittolounasta kuin à la cartea ja kolmen ruokalajin menua. Lapland HotelsSnowVillage on avoinna 6.4.2026 ast

Ei muuta kuin Super Mario -haalarit päälle ja rinteeseen. Hissikelkkailu on hauskaa vaihtelua laskettelulle. Ylläksellä on kokonainen 480 metriä rata, joka on muokattu ja varattu vain kelkkailijoiden käyttöön. Ylös noustaan hiihtohissillä ja alas lasketaan kelkalla. Kelkoissa on jarrut ja niitä ohjataan ratilla. Fiilis on kuin Mario Kartissa – tosin ilman banaaninkuoria. Fiilis on kuin Mario Kartissa – tosin ilman banaaninkuoria  Viime talvena lanseerattu hissikelkkailu on osoittautunut suosituksi aktiviteetiksi. Suosiota ei ole ainakaan haitannut se, että aktiviteettina hissikelkkailu on hyvin maltillisen hintaista: 1 tunti /17 €  tai 2 tuntia/27 € sisältäen kelkan sekä kypärän vuokran ja hissinkäytön vuokra-aikana. Hissikelkkailuun ei tosin käy tavallinen laskettelulippu, ja radalla saa laskea vain vuokraamosta vuokratuilla kelkoilla. Hissikelkkailu aloitetaan aina Äkäslompolon puoleiselta pääala-asemalla Y1 vuokraamosta, josta ostetaan kelkkavuokralippu sekä saadaan kypärä ja tarvittava ohjeistus. Hissikelkkailijoiden tulee olla vähintään 140 cm pitkiä tai vähintään 12-vuotiaita. Kelkkarata on avoinna joka päivä kello 10–17. SUOSITTELEMME: Lapin parhaat elämykset

You don’t need to know how to ski to get a taste of downhill speed in Finnish Lapland – just grab a sled and get ready to race. At Ylläs, lift-assisted sledding turns the classic toboggan run into a proper winter thrill: ride up the mountain on a ski lift, then whoosh back down on a sled that’s all yours for the ride. There’s a 480-metre track reserved exclusively for sledders, and the specially designed sleds come with steering wheels and brakes – so it’s a bit like a Mario Kart level, minus the banana peels.  Since its launch last winter, lift-assisted sledding has become one of Ylläs’s most popular activities, and it helps that it’s easy on the wallet. It’s about €17 for one hour or €27 for two, which includes the sled, a helmet and lift use for the duration of your session.  it’s a bit like a Mario Kart, minus the banana peels So next time in Finland, remember to bring your Super Mario overall – or channel your inner Koopa Troopa shell-spin or Donkey Kong power-slide as you zoom down the slopes. All sledding adventures begin at the Y1 base station on the Äkäslompolo side, where you pick up your ticket, helmet and a quick safety briefing. Riders should be at least 140 cm tall or 12 years old, and the track is open daily 10:00–17:00. RECOMMENDED: Best things to do in Lapland

  Hurjaruuthin hullutteleva koko perheen tanssiteos Teetä kello kuusi oli viime syksyn hittejä, jota esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Jos missasi sen silloin, nyt saa uuden mahdollisuuden kun teos palaa Hurjaruuthin näyttämölle Kaapelitehtaalle 18.2.-14.3.2026 kuudellatoista esityksellä. Teos kertoo jumiin jääneistä teekutsuista ja näyttämön valtaa ihastuttava kaaos, kun esineet ja henkilöt pyörähtelevät, valuvat ja lentävät ympäri tilaa. Esityksen fyysinen ja akrobaattinen liikekieli koettelee painovoimaa. Arvokkaat teekutsut muuttuvat hetki hetkeltä hauskemmiksi ja riehakkaammiksi, kun teenjuojat ja astiat järjestäytyvät uudelleen ja uudelleen, sillä kello näyttää aina kuutta. Pitkä teepöytä ja kummalliset kutsut avaavat lapsiyleisölle mahdollisuuden hämmästellä ihmiskehon huikeita kykyjä sekä aikuisten maailman normien hilpeää joustavuutta. Teekutsut alkavat Hurjaruuthin lämpiöstä jo ennen esitystä ja jatkuvat vielä monesti esityksen päätyttyäkin.  Teoksessa ei ole puhetta, joten se sopii kaikenkielisille.

Hurjaruuth, the Finnish company known for its wild, genre-bending physical theatre and acrobatic brilliance, returns with one of last season’s most talked-about hits. And the best part? There’s no spoken language in this piece – just bodies, objects and pure theatrical wonder – so it’s perfect for audiences of all ages and backgrounds. The uproarious, gloriously chaotic dance piece Tea at Six o’Clock (Teetä kello kuusi) is back on stage for a limited run. After wowing sold-out audiences last autumn with its inventive blend of acrobatics, physical comedy and surreal storytelling, the performance returns to Hurjaruuth’s home at Kaapelitehdas from 18 February to 14 March 2026, with 16 shows. The story? Imagine a tea party that refuses to behave. A cast of performers and a collection of teaware get stuck in an endlessly looping ritual of cups, saucers and spoons. Then – gradually, gloriously – chaos takes over. Objects spin, tumble and fly across the space. Performers defy gravity with acrobatic movement that’s as playful as it is impressive. What starts as a poised social gathering turns into a riotous spectacle of reinvention, where everything rearranges itself over and over again… yet the clock always reads six. Tea at Six offers younger audiences a chance to marvel at what the human body can do – and invites adults to laugh at the wonderfully elastic norms of grown-up life.

Tämä on elokuva, jonka jälkeen tekee mieli rientää suoraan kotiin ja kertoa tärkeimmille ihmisille, että rakastaa heitä. Sillä pohjimmiltaan siitä kertoo Selma Vilhusen koskettavasti ohjaama elokuva: rakkauden puutteesta. Kaunis, rietas, onnellinen kertoo paljosta muustakin: elämästä alkoholisoituneen ja luonnehäiriöisen puolison rinnalla, menestyksen paineista ja sitä totuudesta, jota meidän on niin perin vaikea uskoa, vaikka sitä meille kuinka monta kertaa toistettaisiin: maine ja mammona eivät tuo onnea. Ihailluinkin supertähti voi olla syvästi yksinäinen.  Elokuva muistuttaa myös siitä, että elämässä täytyy olla muutakin kuin ura ja parisuhde. Elokuvan Kaija Koolle se henkireikä on ratsastus ja talli, paikka, jossa hän on vain yksi ratsastaja muiden joukossa. Pahimpina hetkinä se pitää hänet kasassa. Oona Airola tekee hienon, moniulotteisen roolin, mutta hänen Kaija Koonsa on kaikkea muuta kuin rietas ja onnellinen. Hän elää rakkaudettomassa avioliitossa, jossa hellyys on vähissä. Ja kun hän viimein vapautuu ja voimaantuu, valkokangasversio on huomattavasti hillitympi kuin Jouni K. Kemppaisen kirjoittama elämäkerta Kaija Koo – Taipumaton, jossa rakastellaan siellä sun täällä, myös auton konepellillä. Ehkäpä hyvä niin. Jari Virman tekee vahvan roolin aviomiehenä, lahjakkaana popsäveltäjä Markku Impiönä. Elokuva seuraa heidän tarinaansa nuorista, musikaalisista rakastavaisista hittitehtaaksi ja riiteleväksi aviopariksi. Kaija haluaa rakastaa ja tulla rakastetuksi, mutt

Emily Brontën ainoa julkaistu romaani oli alun perinkin täysin pähkähullu, ja ohjaaja Emerald Fennellin elokuvaversio Humisevasta harjusta lisää kierroksia: se on yhtä oudon kylmä kuin visuaalisesti dekadenttikin.  Fennell laittaa Cathy ja Heathcliffin tuhoisan, pakkomielteisen rakkauden täysillä tarinan keskiöön, mutta katsojan on vaikea lämmetä sen päähenkilöille. Kolmekymppinen Margot Robbie tuntuu aivan liian vanhalta esittämään teini-ikäistä Catherine Earnshaw’ta, ja Jacob Elord on yksinkertaisesti tylsä yhden ilmeen Heathcliffinä. Kirjassa hän on villi ja karismaattinen hahmo. Elokuvassa hän on… pitkä? Niille, jotka eivät tunne Brontën holtitonta mestariteosta, Cathy on ollut Heathcliffin lumoissa siitä saakka, kun leskeksi jäänyt isä toi salaperäisen pojan heidän Yorkshiren-kotiinsa. Täysi-ikäistyttyään Heathcliff lähtee omille teilleen, ja Cathy päätyy naimisiin naapurin Edgar Lintonin kanssa (Shazad Latif), joka Fennellin houreisessa visiossa asuu kaleidoskooppimaisessa rokokoopalatsissa. Heathcliff palaa tietysti takaisin, älyttömän rikkaana. Hän haluaa Cathyn, ja Cathy haluaa hänet, mutta he eivät voi olla yhdessä, koska Cathy on raskaana Edgarin lapsesta. Fennell saa paljaat nummetkin ulvomaan intohimosta Kirjassa tämä johtaa pitkään, patoutuneeseen kaipuuseen, mutta Fennell – joka sai Saltburn-elokuvassaan Barry Keoganin tökkäämään miehuutensa vastakaivettuun hautaan – päästää parin toistensa kimppuun. Tämä tapahtuu, luonnollisesti, sen jälkeen, kun Cathy kokee s

Now there’s a solution to getting people into those front-row seats that usually no one wants: turn them into the most luxurious spots in the cinema. Finnkino is the first in Finland to install specially designed cinema beds where you can lie back and stretch out comfortably. They’re big enough for two people and make a perfect treat for a cosy movie outing – ideal for that special someone in your life, although maybe not quite first-date territory. They also work well for families, as the bed can fit two adults and one child, as long as everyone has a ticket for the screening. The cinema beds will be installed in the front rows at Itis (Auditorium 2) and Tennispalatsi (Auditorium 3) in Helsinki in early February – just in time for Valentine’s Day. In terms of price, the cinema beds offer affordable luxury. A full cinema bed for two costs the equivalent of two premium tickets, but you can also book half a bed for yourself with one premium ticket. Finnkino hasn’t said yet what happens to the other half of the bed in that case – will it stay empty, or might a random fellow filmgoer swoop in and share the space? Now that’s a concept for blind date night. They’re the size of a large double bed, measuring around 204 cm wide and 200 cm deep, giving you plenty of space to relax while you watch. Now you just have to decide whether to bring a bowl of popcorn or your favourite cuddly toy to settle in with.

How about a Mongolian jazz singer? A magic show? Spinal Tap–style heavy music? Disney on Ice? There’s plenty going on in Helsinki this February. And beyond the picks below, there’s loads more happening all month. It’s a great time to revisit the recently renovated swimming hall on Yrjönkatu, and throughout February you can catch a multimedia Genesis installation in Kallio Church. On 13 February, HAM opens its newly refreshed Tove Jansson Gallery with an exhibition that also highlights Tove’s parents and siblings as artists in their own right. Or maybe you’d fancy some modern opera? At the turn of the month, the National Opera premiered Morgonstjärnan – Aamutähti, an opera based on a story by Karl Ove Knausgård. The music is by Sebastian Fagerlund, one of the most celebrated composers of his generation. February also brings the rare chance to see movie classic Kill Bill as director Quentin Tarantino intended. DocPoint Film Festival DocPoint brings some of the world’s best documentaries to Helsinki’s curious and inspired audiences. Once again there are so many fascinating screenings that making a choice might feel impossible. But don’t worry! You could pick a film based on your horoscope — or simply decide to watch anything showing at the gorgeous, art-deco Orion cinema, one of Helsinki’s oldest movie venues. 3–8 Feb 2026, various cinemas Enji Having wowed audiences around the world — including at Pori Jazz — Enji fuses modern jazz with traditional Mongolian sing

Nyt on keksitty ratkaisu siihen, miten saadaan ihmisiä leffateatterin eturivin paikoille, joille ei yleensä halua kukaan. Tehdään niistä leffateatterin ylellisimmät paikat. Finnkino tuo ensimmäisenä Suomessa elokuvateattereihin leffasängyt, joissa voi pötkötellä pitkällään. Ne on suunniteltu jaettavaksi kahdelle. Hyvä valinta hemmotteluhetkeen arjen keskellä sen erityisen tärkeän ihmisen kanssa, muttei ehkä kuitenkaan aivan ensimmäisille treffeille. Sopii myös perheille, sillä leffasängyssä voi myös olla kaksi aikuista ja yksi lapsi, kunhan kaikilla on lippu kyseiseen näytökseen. Leffasängyt asennetaan Itikseen (Sali 2) ja Tennispalatsiin (Sali 3) eturiville helmikuun alussa – juuri sopivasti ystävänpäivää varten.  Hinnaltaan leffasängyt vastaavat Finnkinon LUXE-salien lippuja eli kyseessä on hyvin kohtuuhintainen luksus. Koko leffasänky kahdelle hengelle maksaa kaksi premium-lippua, mutta puolikkaan leffasängystä voi myös varata omaan käyttöönsä yhdellä premium-lipulla. Sitä Finnkinolta ei tosin ole vielä kerrottu, mitä sellaisessa tapauksessa käy leffasängyn toiselle puoliskolle: jätetäänkö se tyhjäksi, vai voiko siihen tulla sattumanvarainen leffavieras.  Sängyt ovat suuren parisängyn kokoisia, sillä niillä on leveyttä 204 senttiä ja syvyyttä 200 senttiä. Nyt pitää vain päättää, ottaako mukaan popcornkulhon vai lempiunilelun. SUOSITTELEMME Time Outin vinkit ystävänpäivään Helsingissä  Helsingin parhaat elokuvasalit