Antti Helin

Here they are: the best cafés in Helsinki in 2026! We’ve selected coffee shops across the city based on a range of criteria: in some, the coffee is exceptionally good; in others, the pastries melt in your mouth; and in others still, the atmosphere is so irresistibly lovely that you lose track of time. There are, of course, countless other great and cosy cafés across Helsinki, but these are worth making a special trip for – even from the other side of the city. Here they are: the Helsinki cafés you simply have to experience. On its own page, we present the cafés and restaurants serving the best breakfasts in Helsinki. Helsinki cafés – a quick guide Best café for a taste of history: Cajsan Helmi is a French-style time warp back to the 1800s. Best café for music lovers: 18 grams brings urban ‘listening café’ culture to Jätkäsaari. Best for an Instagram update: Café Berry’s viral-hit pastries look just like real fruit. Best croissants: At Layers Bakery, laminated dough is treated like an art form, resulting in the city’s crispest, airiest croissants. Biggest cinnamon buns: The city’s largest and most famous cinnamon buns can be found at Café Succès and its sister café Café Esplanad. At Time Out, it’s a matter of pride that we test every place ourselves so we can genuinely serve our readers with great recommendations. As the Time Out slogan goes: We know because we go. WE RECOMMEND: The best restaurants in Helsinki

Tässä ne ovat: Helsingin parhaat kahvilat vuonna 2026! Olemme valinneet listalle Helsingin kahviloita monenlaisilla kriteereillä: yksissä kahvi on poikkeuksellisen hyvää, toisissa leivonnaiset sulavat suuhun ja kolmansissa tunnelma on niin vastustamattoman ihana, että aika unohtuu. Eri puolilla Helsinkiä on toki lukemattomia muitakin hyviä ja viihtyisiä kahviloita, mutta näihin kannattaa suunnata varta vasten – vaikka toiselta puolelta kaupunkia. Tässä ne ovat: Helsingin kahvilat, jotka on pakko kokea. Omalla sivullaan esittelemme kahvilat ja ravintolat, joista saa Helsingin parhaat aamiaiset. Helsingin kahvilat - lyhyt oppimäärä Paras kakku: Mama's Empanadasin baskilainen juustokakku on silkinpehmeä unelma. Paras korvapuusti: Kilpailu on tässä kategoriassa kovaa, mutta voivon vie Rams Roasters  Paras kahvila musiikin ystäville: 18 grams tuo Jätkäsaareen urbaania "kuuntelukahvila"-kulttuuria. Paras instagram-päivitykseen: Café Berryn viraalihiteiksi nousseet leivokset näyttävät aidoilta hedelmiltä. Parhaat croissantit: Layers Bakeryssä voitaikinan kerroksellisuuteen suhtaudutaan kuin taiteeseen ja lopputuloksena on kaupungin rapein ja ilmavin voisarvi. Kunnia-asiamme Time Outissa on, että testaamme kaikki paikat itse, jotta voimme palvella lukijoitamme oikeasti hyvillä suosituksilla. Kuten Time Outin slogan kuuluu: We know because we go. Tiedämme, koska kierrämme. SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat ravintolat

Helsingin kesä käynnistyy vauhdikkasti, kun kaupunki täyttyy festivaaleista ja musiikkitapahtumista: Bassline Festival, Helsinki City Festival, You X -festivaali, ODDfest, Tuska ja Larufest tarjoavat jokaiselle musiikin nautiskelijalle jotain. Juhannuksena kaupunkilaiset pääsevät tanssahtelemaan We Love Helsingin juhannustansseissa. Kuvataiteen ja esittävien taiteen ystäville löytyy myös runsaasti tekemistä: näyttelyitä, kesäteatteria ja museoita. Historialliset kohteet, kuten Vantaalla sijaitseva Håkansbölen kartanomuseo avaavat ovensa kävijöille kesäkuussa. Kesäinen luonto antaa nyt parastaan, ja siitä pääsee nauttimaan esimerkiksi opastetuilla kierroksilla Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Lisäksi Haltialan tila avautuu heti kesäkuun alussa uuden omistajan myötä. Niille, jotka kaipaavat vauhdikkaampaa kesää, tarjolla on seikkailupuisto Huipun elämyksiä perhepäivänä.  Nappaa kaikki kesäkuun parhaimmat vinkit alta!

Ne, joiden mielestä Helsingissä on kallista syödä ulkona, eivät vain tiedä, minne kannattaa mennä. Pääkaupungista saa esimerkiksi erinomaisen lobster rollin 15 eurolla. Siitä ei hinta–laatusuhde parane. Niinpä kokosin yhteen Helsingin edulliset ravintolat, joissa herkuttelee halvalla. Rajaksi asetin 15,90 euroa, jolla pitää saada myös illalla vatsansa täyteen. Ei liene yllätys, että edullisten ravintoloiden listalla korostuvat etniset ravintolat. Aasialaisia nuudelipaikkoja riittää Helsingin keskustassa, mutta Lähi-idän herkkuja varten kannattaa suunnata Itä-Helsinkiin Puhoksen ja Kontulan ostareille, joissa molemmissa on useita edullisia ravintoloita. Korjaan: hämmästyttävän halpoja. Niissä saa hiiligrillistä täyttävän shish-kebab-annoksen jopa 12 eurolla. Tähän listaukseen olen pääsääntöisesti valinnut ravintoloita, joissa syö edullisesti myös illalla. Keskellä päivää hyvän ja halvan ruokapaikan löytäminen on pääkaupungissa tietysti hyvinkin helppoa, kiitos kattavan lounastarjonnan. Lue Time Outin lista Helsingin parhaista lounaspaikoista. Myös monessa Helsingin kahvilassa voi syödä edullisesti. Kannattaa katsastaa myös listamme Helsingin parhaista sandwicheista; niiden joukosta löytyy lisää hyviä edullisia ravintoloita. Missä syödä halvalla Helsingissä – lyhyt oppimäärä Keskustan paras halpa ravintola: Noodle Master Paras katuruoka: Thai Noodle Paras pizzaslaissi: Blondie Parhaat tacot: Tacoya Paras oluen kanssa: Yeastie Boi Paras hinta-laatusuhde: Fat Tony’s

People who say Helsinki is an expensive city to eat in clearly don’t know where to look. You can get an excellent lobster roll here for around €15. The trick is knowing where to find it. These are Helsinki’s best cheap eats: places where the food is genuinely good, the portions are proper and the bill stays under control. We set the limit at €15.90, and that has to be enough to fill you up – even in the evening. It’s no surprise that the list leans heavily towards international food. Asian noodle joints have firmly established themselves in central Helsinki, while for Middle Eastern flavours you’ll want to head east, to the scruffy shopping centres of Puhos and Kontula, both home to several budget spots. Correction: astonishingly cheap ones. For this roundup, we’ve focused on restaurants where you can eat affordably at dinnertime too. Finding a good-value lunch in the capital is, of course, much easier thanks to Finland’s generous lunch culture. And don’t overlook the cafés. Many of Helsinki’s best coffee shops also serve surprisingly affordable food. It’s also worth checking our guide to the city’s best sandwiches, where you’ll find some excellent deals. Where to eat cheap in Helsinki at a glance Best cheap eat in the city centre: Noodle Master Best for street food: Thai Noodle Best for pizza by the slice: Blondie  Best for tasty tacos: Tacoya Best with beer: Yeastie Boi Best value: Fat Tony's This guide was written by Time Out Helsinki editor Antti Helin, who grew up in H

Mikä on Helsingin tunnelmallisin viinibaari, paras olutravintola tai kiehtovin drinkkibaari? Mistä löytyy Helsingin oma salakapakka entä parhaat yllätysbileet? Mikä on paras uutuus pääkaupungin baarien joukossa? Jätimme yöunet väliin ja kiersimme krapulaa uhmaten pääkaupungin kuppilat. Palkintona on lista paikoista, joissa kannattaa ehdottomasti käydä, kun haluaa siemaista maistiaisen – jos toisenkin – Helsingin yöelämästä. Silloin tällöin baarin ja ravintolan raja hämärtyy. Muutama näistä suosituksista pärjäisi hyvin myös listalla Helsingin parhaista ravintoloista.  Helsingin baarikadut – ja alueet Mikä on Helsingin paras baarikatu? Kysymykseen ei ole ilmeistä vastausta: täällä ei ole yksittäistä katua, joka olisi aivan täynnä baareja, mutta hyviä kandidaatteja on. Erottajalla on cocktail-baareja melkein vieri vieressä. Aivan naapurissa Iso-Roban kävelykadulla on sielläkin vakuuttava kattaus baareja rinnakkain.  Kansanläheisempää meinkiä löytyy Kalliosta Vaasankadulta, jossa on kaljakuppiloiden lisäksi useita erinomaisia pikkuravintoloita. Jano – tai nälkä – ei pääse yllättämään myöskään Fleminginkadulla.  Loppuyön viettoon paras paikka on niin sanottu Kompleksi, eli Sörnäisissä sijaitsevat Elannon vanhat korttelit, joissa toimivat Bary Typo sekä klubit Kaiku, Kuudes linja ja Post Bar.  Helsingin baarit – koe ainakin nämä Parhaat cocktailit: Liberty or Deathin juomat ovat niin hyviä, että tekee mieli maistella koko lista läpi. Paras gin and tonic: Teurastamolle sijaitseva T

What is Helsinki’s most atmospheric wine bar, best beer bar or most intriguing cocktail spot? Where can you find the city’s own speakeasy, the best surprise parties, or the most exciting new addition to Helsinki’s bar scene? We sacrificed sleep and braved the hangovers to work our way through the capital’s watering holes. The reward is this list of places you should absolutely visit when you want a taste – or two – of Helsinki nightlife. Sometimes the line between a bar and a restaurant blurs – several of these picks could easily hold their own on a list of Helsinki’s finest dining spots. Many of the city’s top cafés also make great evening hangouts. Helsinki’s best bar streets – and areas What is Helsinki’s best bar street? There’s no obvious answer: the capital doesn’t really have one single street packed wall to wall with bars, but there are a few strong contenders. Around Erottaja, cocktail bars sit almost side by side, while nearby Iso Roobertinkatu, a pedestrian street better known as Iso-Roba, has an impressive cluster of bars of its own. For something more down-to-earth, head to Vaasankatu in Kallio, where old-school beer bars rub shoulders with several excellent small restaurants. You’re unlikely to go thirsty – or hungry – on Fleminginkatu either. For a late-night finish, the best bet is the area known as Kompleksi: the old Elanto blocks in Sörnäinen, home to Bar Typo and clubs Kaiku, Kuudes linja and Post Bar. Helsinki’s bar scene – The must-visit spots Best cockt

Once you’ve ticked off Helsinki’s top things to do – Suomenlinna, the Market Square, the saunas by the sea – it’s time to explore what really makes the city special: its neighbourhoods. Spend some time on them and you may start to understand why Finland keeps being named the world’s happiest country year after year. Across Helsinki, you’ll find characterful districts with their own atmosphere, architecture and distinctly local way of life – places that show you a side of the city that its best-known sights can’t. The city may be compact, but its neighbourhoods can feel like completely different worlds: there’s the grandeur of the Empire era, the elegance of Art Nouveau, idyllic wooden houses, seaside neighbourhoods, stark concrete blocks and green suburbs. Just beyond the city centre, you’ll even find forests and fields beside residential streets. With short distances, efficient public transport and affordable taxi apps, exploring Helsinki’s neighbourhoods couldn’t be easier. So get out there and explore the city’s most fascinating corners.

Helsinki ei loista suurilla, maailmankuuluilla nähtävyyksillä, vaan sen todellinen taika piilee kiehtovissa kaupunginosissa. Juuri niistä löytää vastauksen siihen, miksi suomalaiset valitaan vuosi toisensa jälkeen maailman onnellisimmaksi kansaksi. Helsinki on nimittäin kauttaaltaan täynnä viehättäviä ja kiehtovia asuinalueita, joihin kannattaa matkailijankin käydä tutustumassa. Vaikka kaupunki on pieni, sen kaupunginosat tuntuvat kiehtovan erilaisilta maailmoilta: on empire-ajan mahtipontisuutta, jugendin loistoa, puutalojen idyllisyyttä, merellistä tunnelmaa, betonitalojen karuutta ja lähiöiden vehreyttä. Aivan keskustan kupeessa, asuintalojen vieressä, on niin metsää kuin peltojakin. Ja kun etäisyydetkin ovat lyhyet, julkinen liikenne toimii ja taksisovellukset edulliset, niin kaupunginosiin on helppo tutustua. Kierrä kaikki Helsingin kiehtovimmat kaupunginosat! 

Mikä on Suomen kielen kaunein sana? Löyly. Se ei tarkoita vain kiukaalle heitettyä vettä, vaan myös saunan henkeä ja sielua. Löyly on suomalaisen saunakulttuurin ydin ja hyvä löyly on saunan tärkein ominaisuus. Hyvä löyly saa lämpimän, kostean ilman laskeutumaan päälle ja hellimään jäseniä, hien kihoamaan iholle ja kehon rentoutumaan läpikotaisin. Olennainen osa saunomista on kontrasti. Kun löyly on tehnyt tehtävänsä, laskeudutaan lauteilta viileään veteen, jäiden keskelle avantoon tai kierähdetään lumihankeen. Saunan jälkeen on raukea olo ja maistuu kylmä juoma. Suomi on lukemattomien saunojen maa, ja julkisia saunojakin löytyy tuhansia. Jokaisella niistä on oma luonteensa. Jossakin on erityisen kostea löyly, toisessa taas kirkasvetinen järvi oven edessä. Yhtä oikeaa vastausta parhaasta saunasta ei ole, mutta yksi asia on varma: kun käyt kaikissa näissä saunoissa, tiedät, minkälainen löyly on oma suosikkisi. Tämän artikkelin saunat on valinnut Time Out Suomen toimitus yhdessä saunalier Janne Oravan kanssa – kyllä, Suomessa on sellaisiakin: ajattele sommelieria, mutta löylyihin erikoistuneena.

Elämä on yhtä teatteria – ainakin Helsingissä. Pääkaupungissa riittää tarjontaa suurenluokan musikaaleista pieniin, kokeileviin esityksiin. Vuosittain saa ensi-iltansa kymmeniä näyttelmiä. Helsingin teatterien taso on erinomainen, ja kohutuimmat esitykset myydään usein loppuun. Liput kannattaakin varata hyvissä ajoin, usein jo ennen ensi-iltaa. Sillä jos esitys saa hyvät arvostelut, lippujen saamisesta on enää turha haaveilla. Syksyllä 2026 Helsingin teatterien esitykset tuntuvat olevan tavallistakin ajankohtaisempia. Näytelmissä käsitellään Gazan tragediaa, mennään dikaattorin pään sisään, ihmetellään toisiaan kyylaavia naapureita ja koetaan ahdistusta siitä, miten tähän luhistumassa olevaan maailmaan uskaltaa hankkia lapsia. Teatterien lisäksi kannattaa käydä Kansallisoopperassa, jonka ohjelmistossa klassikot kohtaavat kiehtovat modernit oopperat. Helsingin teatterit ovat yleensä kesäisin tauolla toukokuun lopulta elokuun loppuun. LUE LISÄÄ: Tekemistä Helsingissä Helsingin stand up -klubit

Finland has always been a nation of sandwich lovers. An older friend reminded me of this while we were sampling the sandwiches at the new Focaccina sandwich bar – and he had a point. Long before focaccia sandwiches and sandos arrived, Finns were ordering hearty open sandwiches such as metsästäjänleipä (‘hunter’s sandwich’) and Oskarinleipä in restaurants. And at parties, there was – and still is – voileipäkakku: a savoury layered ‘sandwich cake’ filled with things like fish, ham, cheese and mayonnaise. Yes, sandwich cake really is a thing. What has changed is the range. Helsinki’s sandwich scene has become distinctly international, with French and Danish, American and Italian, Vietnamese and Japanese versions now available across the city – and many of them are genuinely excellent. Traditional Finnish sandwiches Thankfully, Helsinki still has a handful of restaurants proudly keeping Finland’s old-school sandwich tradition alive. Cella serves a proper metsästäjänleipä (€13.90), typically a substantial open sandwich topped with meat and mushroom sauce, while Kannas offers its iconic oopperaleipä (€14). At Kosmos, you can order the Sylvesterinleipä (€25), which has been on the menu for more than half a century, while Sea Horse serves an authentic Oskarinleipä (€29). Read more about Finnish restaurants in Helsinki.

There can’t be many Michelin-starred restaurants in the world born from quite such a strange and self-deprecating idea. The name Finnjävel – literally ‘Finn devil’ – was once a Swedish slur for Finnish immigrants, stereotyped as drunken, knife-wielding troublemakers on the streets of Stockholm. The food Finnjävel celebrates has similarly humble origins. These are the often-maligned staples of Finnish home cooking, familiar from school canteens and visits to grandma – dishes whose names are more likely to strike fear into the heart of a Finn than set their taste buds tingling. But then again, who wouldn’t want to find out just how good tilliliha – that notorious Finnish stew of meat in dill sauce – can actually taste? The restaurant itself began with a reality TV series in 2016. Its founders, celebrated chefs Henri 'Henkka' Alén and Tommi Tuominen, travelled around Finland meeting people who were keeping traditional recipes and cooking techniques alive. The aim wasn’t to make money but to preserve Finland’s culinary heritage. What was intended as a short-lived cultural project proved so popular that Finnjävel eventually found a permanent home at Helsinki’s Kunsthalle. A Michelin star followed in 2021, along with the Michelin Service Award for the best service in the Nordic countries. For somewhere with such serious credentials, Finnjävel is remarkably relaxed. Guests are greeted with such easy familiarity that you could be forgiven for assuming everyone else in the room is a l

Näin itseironista ja kummallisista lähtökohdista alkunsa saanutta Michelin-ravintolaa ei taida olla maailmassa montaa. Suomipirua tarkoittava finnjävelhän on tunnetusti ruotsalaisten antama haukkumasana suomalaisille maahanmuuttajille, jotka heiluivat aikoinaan humalassa ja puukot tanassa Tukholmassa. Lautasella tarjoiltavat annoksetkin ovat ylenkatsottuja suomalaisia perinneruokia, jotka ovat tuttuja  kouluruokaloista ja mummolasta – ja herättävät nimillään suomalaisten keskuudessa pikemminkin pelkoa ja inhoa kuin kutittelisivat makunystyröitä. Vaan kukapa ei haluaisi tietää, miten hyvältä tilliliha voi oikeasti maistua?  Koko ravintola sai alkunsa tosi-tv-sarjasta vuonna 2016. Ravintolan perustajat, huippukokit Henri “Henkka” Alén ja Tommi Tuominen kiersivät maata tutustumassa perinteisiin resepteihin ja niiden taitajiin.  Tarkoituksena ei ollut tehdä rahaa vaan vaalia perinteitä. Lyhytaikaiseksi kulttuuriprojektiksi tarkoitettu ravintola nousi kuitenkin suosioon ja sai pysyvän kodin Helsingin Taidehallista. Michelin-tähti kilahti laariin vuonna 2021. Samalla se sai Pohjoismaiden parhaan palvelun Michelin Service Award -palkinnon. Huippuravintolaksi Finnjävel onkin poikkeuksellisen leppoisa kokemus. Asiakkaita tervehditään niin tuttavallisesti, että helposti kuvittelee kaikkien muiden olevan ravintolan vanhoja vakioasiakkaita. Yhdellä seurueella oli koirakin mukana. Ei sentään Suomen pystykorva. Eräs tarjoilija jäi erityisesti mieleen. Hän näytti siltä, kuin olisi saapunut

I had barely finished complaining to my friends about Helsinki’s inability to create inviting restaurant spaces in its new residential districts when I visited Ariel. Yes, these developments have plenty of ground-floor commercial units. But how many house restaurants compelling enough to draw diners from the other side of the city? Where, I had demanded, were the places with character, interesting architecture and a view? At Ariel, everything falls into place. This is exactly the kind of restaurant I have been hoping to find in Helsinki’s newest neighbourhoods. Ariel occupies a handsome contemporary timber building. Through its windows and from its welcoming terrace, the city unfolds in layers: the new apartment blocks of Sompasaari, the historic waterfront of Pohjoisranta and the rooftops of Katajanokka. Straight ahead rise the towers of Helsinki Cathedral, Uspenski Cathedral and St John’s Church. Next door, Suvilahti’s monumental former power station looms like an enormous modern sculpture. Perfect. Even so, it took me a while to visit. I had studied Ariel’s short menu, composed largely of Finnish classics, and wondered: who needs yet another bowl of salmon soup? You can find it practically everywhere in Helsinki. Ariel, however, claims that its version is the best in town. Having finally tasted it, I am prepared to say that the restaurant delivers on its promise. Yes, it is even better than the much-lauded version at Fisken på Disken. For a moment, all I could do was fall

Juuri kun olin ehtinyt valittaa ystävilleni siitä, ettei Helsingin uusille asuinalueille osata rakentaa viihtyisiä paikkoja ravintoloille, vierailin Arielissa. Olin valitellut, kuinka talojen kivijaloissa on kyllä liiketiloja, muttei sellaisia, jotka houkuttelisivat matkustamaan varta vasten vaikka kaupungin toiselta puolelta syömään. Olin julistanut: Missä ovat paikat, joilla on oma luonne, kiinnostava arkkitehtuuri ja maisema? Arielissa kaikki palaset sitten loksahtivat paikoilleen. Se on ravintola, jollaista olen Helsingin uusiin kaupunginosiin toivonut. Ariel sijaitsee tyylikkäässä modernissa puurakennuksessa, jonka ikkunoista ja viihtyisältä terassilta aukevat näkymät kaupungin kerrostumiin: Sompasaaren uusille taloille, Pohjoisrantaan ja Katajanokalle. Suoraan edessä kohoavat Tuomiokirkon, Uspenskin katedraalin ja Johanneksenkirkon tornit. Aivan vieressä kohoaa Suvilahden jykevä voimalaitos kuin jättimäinen moderni veistos. Täydellistä. Vierailuni oli silti antanut odottaa itseään. Olin silmäillyt kyllä etukäteen ravintolan lyhyttä, pääasiassa suomalaisista klassikoista koostuvaa ruokalistaa ja miettinyt, että kuka jaksaa syödä vielä yhden lohikeiton? Eikös sitä saa kaupungista kaikkialta? Ariel tosin lupaa omansa olevan kaupungin paras. Vihdoin paikan päälle päästyäni uskallan väittää, että lupaus todellakin pitää. Kyllä. Se oli jopa parempi kuin Fisken på Diskenin paljon kehuttu versio. Arielin lohikeitto osoittaa, kuinka paljon tutusta ruoasta voi saada irti muuttama

Some restaurants live or die by their food. Rogue Rouge has a head start: one of the most beautiful dining rooms in Helsinki. The restaurant occupies a historic timber warehouse on the tiny island of Tervasaari, just a 15-minute stroll from Senate Square, yet it somehow feels miles away from the city centre. The island’s name translates as Tar Island, and the warehouse dates back to 1805, when Helsinki’s fortunes were tied to ships, timber and one extremely flammable export product. Today, one of the city’s oldest surviving wooden buildings has been given a stylish new life. Original timber beams meet soaring glass walls, flooding the dining room with natural light and leafy sea views. On a summer evening, it’s the sort of setting that immediately makes you want to order a cocktail and cancel any plans you had afterwards. On a summer evening, sunlight practically caresses the pavilion-like dining room. Outside, there’s plenty of space on the terrace, while inside the atmosphere is relaxed and the service warm without being overfamiliar. The drinks set the tone. The cocktail list is short but focused, favouring quality over quantity. The signature Rogue Sour (€15) is a fine example: cherries bring a bright summer fruitiness while egg white adds a silky texture. The same restraint carries over to the food menu. You can count the snacks, starters and mains each on one hand, which feels entirely sensible. Better to do a few things well than many things indifferently. The menu is

Nyt voi mennä suu solmuun. Tervasaaren aittaan, Jasper Pääkkösen entisen Tarin paikalle, on avattu Rogue Rouge -ravintola. Saa nähdä, miten se meidän suomalaisten suuhun asettuu. Rokue Rouke? Roug Ruus? Nimi saattaa tuntua teennäiseltä, mutta yhtä kaikki Rogue Rouge on mainio uusi tuttavuus. Tilana Tervasaaren aitta on Helsingin ihanimpia. Vanhat hirret ja modernit lasiseinät yhdistyvät saumattomasti. Näin viihtyisää ravintolatilaa ei tässä kaupungissa ole montaa. Kesäillan valo suorastaan hyväilee paviljonkimaista ravintolasalia. Terassilla on tilaa istua. Palvelu on rentoa ja ystävällistä.  Entäpä ruoka ja juoma? Jo cocktailit kertovat paljon: listalla on vähän vaihtoehtoja, mutta se mitä on, tehdään kunnolla, kuten nimikkococktail, Rogue Sour (15 euroa), johon kirsikka tuo ihanan kesäisen maun ja munanvalkuainen silkkisen suutuntuman. Vaikka täytyy myöntää, että melkein teki mieli kokeilla drinkkiä nimeltä Jalluriitta. Ehkä sitten ensi kerralla, sillä tänne tulee varmasti palattua! Sama säästeliäisyys jatkuu ruokalistassa. Vaihtohdot snäkseissä, alkupaloissa ja pääruoissa voi laskea yhden käden sormilla. Hyvä niin. Parempi tehdä vähän ja hyvin kuin paljon ja keskinkertaisesti. Annosten luvataan elävän menussa, eli suosituimmat jäävät ja vähemmän suositut päätyvät pikkuhiljaa vaihtoon. Näppärää: lyhyeen menuun ei ehdi kyllästyä, mutta todennäköisesti oman suosikkinsa löytää sieltä uudelleenkin. Ruoka on tyyliltään fiinin ja lohturuoan välkimaastossa, sanotaan vaikka lohturu

Nokka’s slogan says it all: ‘Wild nature on a plate.’ Opened in the early 2000s, Nokka was one of the first restaurants in Helsinki – and indeed in all of Finland – to champion wild fish, game, foraged herbs and berries alongside responsibly farmed ingredients from small local producers. At the time, the idea seemed rather radical. Today, local and seasonal food has become the dominant dining trend. Chef Ari Ruoho has pointed out in interviews that Claus Meyer visited Nokka shortly after it opened. Not long afterwards, Meyer and René Redzepi launched a little restaurant in Copenhagen called Noma. As head chef, Ruoho does not simply order wild ingredients from suppliers – he hunts, fishes and forages many of them himself. Appropriately enough, his surname means “grass” in Finnish. The uncompromising philosophy is reflected not only in the quality of the food, but also in the prices: four-course menus cost between €74 and €89, while the eight-course signature menu comes in at €139. Dishes are also available à la carte. You do not come here for an ordinary weeknight dinner. You come for something memorable – and Nokka’s dramatic setting inside a vast red-brick harbour warehouse rises to the occasion beautifully. At the entrance, guests are greeted by a giant ship propeller and anchor. Inside, old maritime objects and a wooden rowing boat suspended high above the dining room create one of the most atmospheric restaurant interiors in Helsinki. The reindeer tataki was one of the be

Stepping into Sea Horse – or Sikala (‘The Piggery’), as locals affectionately call it – is like folding the fabric of time. You’re instantly transported to an era when doormen greeted you at the threshold and waitstaff balanced hefty plates across white-clothed tables, serving up dishes defined by the holy duo of butter and salt. The only thing missing is the haze of cigarette smoke; otherwise, the illusion of being an extra in a grainy black-and-white film is flawless. The vintage charm is clearly working. These days, snagging a table at Sikala without a booking is a gamble, though the dining room is cavernous enough that a same-day reservation usually does the trick. It’s a far cry from the early 2000s when the restaurant teetered on the brink of bankruptcy, sparking national concern for its survival. Today, the only concern is whether you can squeeze in. Sea Horse hits the sweet spot for both locals and globetrotters. For Finns, it’s nostalgia on a plate. For visitors, it’s a wonderfully atmospheric introduction to classic Finnish cuisine. The menu is built around old-school Finnish restaurant staples that could easily have been served here when Sea Horse first opened in December 1933. There’s onion steak, Wiener schnitzel, and grilled liver. The only obvious nod to international tourists is sautéed reindeer, which was probably never on the menu until visitors started asking where they could try it. The food is unapologetically traditional Finnish comfort cooking. You get

Nokan slogan sanoo kaiken olennaisen: "Metsästä pöytään – lautasella villi luonto". 2000-luvun alussa avattu Nokka oli pääkaupungin – ja koko Suomen – ensimmäisiä ravintoloita, joka alkoi suosia villinä kasvanutta kalaa, riistaa, yrttejä ja marjoja yhdistettynä vastuullisesti kasvatettuihin pientuottajien raaka-aineisiin. Silloin se aiheutti vielä ihmetystä, mutta sittemmin lähiruoasta on tullut vallitseva ruokatrendi. Ari Ruoho on tyytyväisenä haastatteluissa kertonut, kuinka muuan Claus Meyer kävi Nokassa pian ravintolan avaamisen jälkeen. Ei kestänyt kauaakaan kun Meyer avasi René Redzepin kanssa Kööpenhaminaan ravintola Noman. Nokan keittiömestarina Ruoho ei tyydy vain tilaamaan raaka-aineikseen riistaa ja villiä kalaa, vaan hän mestästää, kalastaa ja kerää suuren osan niistä itse. Tingimättömyys näkyy paitsi laadussa, myös aterian hinnassa: neljän ruokalajin menut maksavat 74–89 euroa ja kahdeksan ruokalajin erikoismenu 139 euroa. Annoksia voi tilata myös à la carte -listalta. Tänne ei tulla ihan tavalliselle arki-illalliselle vaan kokemaan jotain erityistä, ja siihen dramaattisessa punatiilisessa satamamakasiinissa sijaitseva Nokka sopii myös ulkoisilta puitteiltaan. Heti ulko-ovella ovat vastassa suuri laivan potkuri ja ankkuri. Sisällä salissa vanhat merelliset esineet ja korkealle kohoavasta katosta roikkuva puuvene luovat väkevän tunnelman. Porotataki oli yksi parhaista Helsingissä syömistäni alkupaloista Alkuruoat vastasivat korkeisiin odotuksiin – ja jopa ylittivä

Sea Horseen, eli tuttavallisesti Sikalaan, astuessa tuntuu astuvansa taaksepäin aikaan, jolloin ravintolan ovella sisään toivotti ovimies ja tarjoilijat kiikuttivat valkoisten liinojen koristamiin pöytiin tuhteja annoksia, joiden maku tuli pääasiassa voista ja suolasta. Tupakansavu leijaili ilmassa, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään. Tupakansavu toki puuttuu, mutta muuten illuusio on täydellinen. Sitä melkein tuntee olevansa vanhassa, mustavalkoisessa elokuvassa. Vanha tunnelma vetoaa, sillä nykyisin Sikalaan on vaikea päästä syömään ilman pöytävarausta (tosin tilaa on sen verran paljon, että varaus riittää usein samana päivänä). Kaukana takana ovat 2000-luvun alkuvuodet, jolloin ravintola oli vähällä mennä konkurssiin ja perinteikkään ravintolan kohtalosta kannettiin syvää huolta. Nykyisin suurin huoli on, mahtuuko mukaan. Sea Horse houkuttelee yhtä lailla sekä suomalaisia asiakkaita että ulkomaisia vieraita, ja molemmille Sikala toimii hyvin. Suomalaisille nostalgisena elämyksenä ja turisteille tunnelmallisena paikkana maistella aitoa suomalaista ruokaa. Sea Horsen ruokalista koostuu pääosin suomalaisista ravintolaklassikioista, jotka olisivat yhtä hyvin voineet olla listalla jo silloin, kun ravintola avasi joulukuussa 1933. On sipulipihviä, wieninleikettä, pariloitua maksaa ja Oskarinleipää. Kumarruksen turistien puoleen listalla tekee oikeastaan vain poronkäristys, jota on tuskin Sikalassa tarjoiltu ennen kuin matkailijat alkoivat kysellä poron perään. Ruoka on hyvin

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> What makes a classic restaurant? Time certainly plays a part. But is 30 years enough? Sitting opposite the Finnish National Opera in Töölö, Carelia has spent three decades building the kind of atmosphere that can’t be rushed. Step inside, and it feels like the clock stopped at exactly the right moment. The magic lies in the bones of the building. Occupying a former 1920s pharmacy, the dining room retains its original dark wood shelving and apothecary drawers, now cleverly paired with the hallmarks of a grand Parisian brasserie: monochrome checkered tiles, supple cognac-leather banquettes, and soaring arched windows. Polished brass railings and ambient lamps provide the finishing glow. It feels like a stage set for a story spanning a century, even if the restaurant itself is only thirty. Therein lies the charm: Carelia feels oddly suspended between authenticity and performance – like a restaurant playing the role of an old restaurant, yet

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> Töölössä Kansallisoopperaa vastapäätä sijaitseva Carelia on seissyt paikoillaan jo 30 vuotta. Voiko sitä siis jo kutsua klassikoksi? Ainakin se näyttää ja tuntuu sellaiselta, kiitos sisustuksen, jossa aika tuntuu pysähtyneen juuri oikealla tavalla. Tunnelmaa luovat tilassa aiemmin 1920-luvulta asti toimineen apteekin tummat puuhyllyt ja lääkelaatikostot, johon tuovat pariisilaista brasserie-tunnelmaa ruudullinen kaakelilattia, ruskeat nahkasohvat ja korkealle kurottavat kaari-ikkunat. Viimeistelystä vastaavat messinkiset lamput ja kaiteet. On kuin Carelia kuskisi tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, vaikka niitä vuosikymmeniä on ravintolana vain kolme.  Ehkä siinä onkin tärkein osa Carelian taikaa. Se on kuin lavaste, mutta aito sellainen, omanlaisensa sekoitus aitoa ja feikkiä. Ja sehän tietysti sopii kuvaan, sillä tullaanhan tänne usein teatteri-illalliselle ennen oopperaa. Helsingin ravintoloista Carelia tuo ehkä kaikkein eniten miele

Miten olisi Juice Leskisen klassikoita soulsovituksina? Tai mongolialainen jazzlaulaja? Taikurishow? Huumoriheviä? Perheiden kestosuosikki on vierailulle saapuva jääshow Disney on Ice. Helmikuussa tapahtuu muutenkin paljon. On Runebergin päivä, ystävänpäivä ja laskiainen. Alla olevien vinkkien ohella helmikuussa tapahtuu paljon muutakin. Kannattaa käydä uimassa remontin jälkeen uudelleen avatussa Yrjönkadun uimahallissa, ja Kallion kirkossa esitetään helmikuun ajan Genesis-multimediaesitystä. 13.2. HAMissa avautuu uudistunut Tove Jansson -galleria näyttelyllä, joka nostaa myös Toven vanhemmat ja sisarukset esiin taiteilijoina. Tai kokeilisitko modernia oopperaa? Kansallisoopperassa sai kuun vaihteessa maailman ensi-iltansa ooppera Morgonstjärnan – Aamutähti, joka perustuu Karl Ove Knausgårdin tarinaan. Musiikista vastaa sukupolvensa kiitetyimpiin säveltäjiin kuuluva Sebastian Fagerlund. Helmikuussa on myös mahdollista nähdä klassikkoelokuva Kill Bill sellaisena kuin ohjaaja Quentin Tarantino alun perin tarkoitti. SUOSITTELEMME: Musiikkitalon parhaat tapahtumat DocPoint-elokuvafestivaali DocPoint tuo taas maailman parhaat dokumenttielokuvat helsinkiläisten ihasteltaviksi ja ihmeteltäviksi. Tarjolla on taas niin monta mielenkiintoisia esitystä, että valintaa voi olla vaikea tehdä. Vaan ei huolta! Dokkarin voi valita myös oman horoskooppimerkin perusteella - tai katsomalla mitä tahansa, mikä on esillä ihanassa, art deco -tyylisessä Orionissa, joka on yksi Helsingin vanhimmista e

Naantali Spa, a cornerstone of Finnish wellness, has officially unveiled a complete overhaul of its sauna facilities. Moving away from the traditional one-size-fits-all approach, the spa now boasts five distinct themed saunas that blend ancient Finnish heritage with a modern, immersive twist. ‘These updates elevate the entire spa experience,’ promises General Manager Eerika Rinne. ‘Our new saunas combine traditional Finnish culture with modern escapism.’ One of the most significant shifts is the move towards inclusivity: three of the new saunas are unisex, allowing couples and families to steam together – a feature long-requested by international guests and locals alike. Furthermore, for those seeking true serenity, the spa is introducing over-18s only hours every Friday and Saturday from 8pm. The new saunas in Naantali Spa The Salt Sauna (50°C) – Unisex: A low-temperature sanctuary designed for skin therapy. The ritual involves warming up for ten minutes before massaging fine salt crystals into your skin. It’s an exfoliating dream that boosts circulation and leaves you glowing. The Smoke Sauna (80°C) – Unisex: Get the mystical atmosphere of a traditional Finnish savusauna (smoke sauna) without the soot or the hassle. With charcoal-black wall panels, heavy timber benches, and a subtle infusion of woodsmoke aroma, it’s a masterclass in atmospheric relaxation. The Aroma Sauna (70°C) – Unisex: A nod to spa traditions of a century ago. This medium-heat room combines eucalyptus oi

Helsinki’s Baltic Herring Market is getting an early start this week, as the city’s best restaurants celebrate herring with specially created dishes. The dishes will be available at ten restaurants from September 25-October 10. The Baltic Herring Market itself takes place at Helsinki Market Square from October 4-10 2026. Eleven restaurants are taking part in the warm-up: Aoi, Elm, Finnjävel Sali, Gastro Café Kallio, Klaava, Maukku, Nokka, Nolla, Nolita, Pontus and Sake Bar & Izakaya. You’ll be able to try herring rolled, grilled, smoked, as sashimi and, of course, marinated in all sorts of ways. Most of the restaurants will already be familiar to Time Out readers, so expectations are high: The brilliantly atmospheric Elm and Nolita feature on our list of Helsinki’s best restaurants. Also on that list is Kuurna, whose adjoining wine bar Klaava is taking part in the Baltic Herring Market warm-up. Nokka, which specialises in game and locally sourced food, is one of Helsinki’s best Finnish restaurants. Finnjävel Sali also specialises in Finnish food and is the more casual sibling of Michelin-starred Finnjävel Salonki. Gastro Cafe Kallio, which excels at nose-to-tail cooking, was Helsinki’s best lunch spot until this summer, when it swapped lunches for dinners. Japanese restaurant Sake Bar & Izakaya is one of Helsinki’s best Japanese restaurants – and one of its must-visit bars. Pontus, which features on our list of Helsinki’s best pizzerias, makes such a good pike pizza that we c

Stadin Silakkamarkkinat ottavat varaslähdön jo tällä viikolla, kun kaupungin parhaat ravintolat juhlivat silakkaa varta vasten suunnittelemillaan silakka-annoksilla. Annoksia on saatavilla kymmenessä ravintolassa 25.9.–10.10. Varsinaiset silakkamarkkinat järjestetään Helsingin Kauppatorilla 4.–10.10.2026. Etkoilla on mukana 11 ravintolaa: Aoi, Elm, Finnjävel Sali, Gastro Café Kallio, Klaava, Maukku, Nokka, Nolla, Nolita, Pontus ja Sake Bar & Izakaya. Silakkaa pääsee maistelemaan rullattuna, grillattuna, savustettuna, sashimina sekä tietysti eri tavoin marinoituna. Ravintoloista suurin osa on tuttuja Time Outin lukijoille, joten niiltä voi odottaa paljon: Huipputunnelmalliset Elm ja Nolita ovat listallamme Helsingin parhaat ravintolat. Samalla listalla on myös Kuurna, jonka jatkeena oleva viinibaari Klaava on mukana silakkamarkkinoiden etkoilla. Riistaan ja lähiruokaan erikoistunut Nokka on Helsingin parhaita suomalaisia ravintoloita. Suomalaiseen ruokaan on erikoistunut myös Finnjävel Sali, joka on Michelin-ravintola Finnjävel Salongin rennompi sisarus.  Nose-to-tail-keittiöllä briljeeraava Gastro Cafe Kallio oli kesään asti Helsingin paras lounaspaikka, kunnes se vaihtoi lounaat illallisiin. Japanilainen Sake Bar & Izakaya on yksi Helsingin parhaista japanilaisista ravintoloista – ja baareista, jotka on pakko kokea.  Helsingin parhaat pizzeriat -listallamme oleva Pontus tekee niin hyvää haukipizzaa, että maltamme tuskin odottaa, millaiseen muotoon silakka taipuu heidän hellä

Huh, huh! Vuoden 2026 Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali (17.–27.9.2026) tarjoaa valtavasti ohjelmaa: 136 pitkää ja 114 lyhytelokuvaa, joista järjestetään yhteensä 417 näytöstä. Leffoja on yli 80 maasta, joten leffasalin hämärässä pääsee tekemään aika lailla kattavan matkan maailman ympäri. Leffoissa rikotaan rajoja ja sukelletaan syvälle maailman nykytilaan ja intiimeihin ihmissuhteisiin. Tarjolla on tietysti myös toimintaa, kauhua ja outoja elämyksiä. Päätimme poimia ohjelmistosta kymmenen elokuvaa, jotka haluamme ainakin nähdä. Epäonnistuimme. Mielenkiintoisia leffoja on yksinkertaisesti liian monta. Niinpä otimme mukaan kolme bonusleffaa, joiden lähtökohdat ovat yksinkertaisesti liian kutkuttavia ohitettaviksi.  1 Minotaur – hyytävä katse Putinin Venäjään Venäläisen Andrey Zvyagintsevin uutuus alkaa myrkyllisenä avioliittodraamana, mutta kiristyy vähitellen joksikin paljon synkemmäksi: noir-henkiseksi trilleriksi etuoikeuksista, korruptiosta ja moraalisista kompromisseista nyky-Venäjällä. Varakas liikemies joutuu keskelle sekä yksityiselämänsä romahdusta että järjestelmää, jossa sota, raha ja valta kietoutuvat yhä tiukemmin toisiinsa. Lopulta yhden avioliiton hajoaminen alkaa tuntua kokonaisen yhteiskunnan diagnoosilta. Zvyagintsev on aina ollut mestari näyttämään, miten valta tihkuu tavalliseen elämään. Pariisissa asuva ohjaaja pystyy tarkastelemaan entistä kotimaataan ilman niitä rajoitteita, joiden puristuksessa maan sisällä työskentelevät elokuvantekijät elävät.

Time Outin vuosittaisella listalla etsitään kaupunginosia, jotka ovat juuri nyt pinnalla. Valinnassa painotetaan ravintoloita ja baareja, yöelämää, paikallisia yrityksiä, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä.  Ehdokkaat tulevat Time Outin paikallisilta asiantuntijoilta eri puolilta maailmaa, minkä jälkeen kansainvälinen toimitus laittaa ne järjestykseen. Vuoden 2026 listalla on yhteensä 40 kaupunginosaa. Tänä vuonna listalla korostuvat kaupunginosat, joissa paikallinen identiteetti ja yhteisöllisyys kohtaa uudet kulttuuri-ilmiöt. Tukholman Slakthusområdet sijalla 15 Johanna JacksonSlakthusområdet Tänä vuonna Pohjoismaista listalle ylsi Tukholman Slakthusområdet, joka sijoittui sijalle 15. Alue sijaitsee Globen-hallin takana. Tukholman entisestä teurastamoalueesta on tullut kaupungin yöelämän uusi keskus, kun historiallisiin tiilirakennuksiin on perustettu ravintoloita, pienpanimoita ja tapahtumatiloja. Mieleen tulee aika lailla kotoinen Teurastamo Helsingin Kalasatamassa. Kannattaa tarkistaa Slakthusenin ja Distrikt5:n (johon kuuluu tapahtumapaikka Fållan) tapahtumakalenterit. Paikoissa järjestetään säännöllisesti konsertteja, ruokafestivaaleja, taidenäyttelyitä sekä esityksiä. Katso täältä koko vuoden 2026 lista.  Helsingin Vallila listalla viime vuonna sijalla 9 Viime vuonna Helsingin Vallila oli listalla sijalle yhdeksän. Vallilan valttina pidettiin sen yhdistelmää vanhaa teollisuusmiljöötä ja idyllistä Puu-Vallilaa. Entiset tehdas- ja konepajarakennukset ovat saaneet uuden el

Kadonnutta aikaa etsimässä on kirjallisuuden Mount Everest. Lähes kaikki tuntevat Marcel Proustin romaanisarjan nimeltä, huomattavasti harvempi on saanut sen luettua. Suomessa kymmenenä niteenä julkaistu järkäle tunnetaan pitkistä virkkeistään, loputtomasta pohdiskelustaan ja siitä, että pieni tapahtuma voi käynnistää satojen sivujen mittaisen ajatusketjun. Esimerkiksi sarjan yhdeksännessä osassa kertoja pohtii noin 300 sivun ajan sitä, olisiko hänen rakastettunsa yhä hengissä, jos hän olisi sittenkin mennyt tanssiaisiin tai jättänyt nousematta junaan klo 13.05. Näyttelijät Aleksi Holkko ja Hanna-Kaisa Tiainen ovat kuitenkin Proustinsa lukeneet. He ovat työskennelleet Proustin teoksen – ja samalla oman ystävyytensä – parissa kokonaiset yhdeksän vuotta. Nyt he päästävät oman jossittelunsa valloilleen: Mitä kaikesta on jäänyt käteen? Onko hampaankolossa jotain? Vieläkö jaksaa? Miksi nelososa oli niin kovin huono? Kumpi oli suurempi virhe: asunnon vai lapsen hankkiminen? Entä kumpaan on mennyt enemmän rahaa: crossfitiin vai terapiaan? Lopputuloksena on yhdeksäntuntinen Teatteri Takomon esitys KAE9 TOTAL WOD, joka nähdään vain kerran Hanasaaren suljetun hiilivoimalan sosiaalirakennuksessa sunnuntaina 18.10.2026 klo 12–21. Saatavilla on kolmen ja yhdeksän tunnin lippuja. Yhdeksän tunnin lippu on myös oivallinen lahja puolisolle, joka on haikaillut oman ajan perään. Siinä sitä olisi, kokonaiset yhdeksän tuntia. Sen jälkeen katsojankin on helppo heittäytyä proustilaiseen pohdiskeluu

Harvoin kokee näin väkevää esitystä – ja näin pienessä teatterissa. Jos kokeileva teatteri kiinnostaa, kannattaa tänä viikonloppuna suunnata Tapiolaan katsomaan Paha teatterin esitys Torpantie 3 – Uskomuksia olemisesta. Näytelmän maailmassa on jotain sellaista kuin Neil Gaiman ja ja Samuel Beckett olisivat laittaneet hynttyyt yhteen ja päätyneet suomalaiseen pikkukuntaan kirjoittamaan siitä näytelmää. Esitys vie Sörnävään, entiseen kuntaan, jossa asuu 2305 ihmistä. Paikassa on kaksi keskenään kilpailevaa ruokakauppaa, ala- ja yläaste – eikä sitten oikeastaan paljon muuta. Ensimmäisten minuuttien jälkeen asukkaitakin on enää 2304. Kuolleesta ei juuri kukaan välittänyt tämän eläessä, mutta kuolema yhdistää elävät. Toisilleen puolitutut sörnäväläiset kerääntyvät yhteen miettimään, mitä ruumiilla pitäisi tehdä. Samalla he ihmettelevät, mitä he ylipäätään tekevät Sörnävässä. Mikä ihmeen voima pitää heidät pienessä kylässä, joka tekee kuolemaa?  Ihmettelemistä riittää myös siinä, mistä kummasta Elias Lönnrot on pöllähtänyt kaiken keskelle, kerrostalon paperinkeräysastiaan aarteita tonkimaan? Näytelmä heittää ilmaan monta ajatusta, mutta ei kiirehdi nappaamaan niitä kaikkia kiinni. Ne saavat kimpoilla vähän sinne tänne, katsojan poimittavaksi. Purkamista odottavasta rakennuksesta tulee osa esitystä, edessä odottavan maailmanlopun kuva Jo ajatus Elias Lönnrotista vierailemassa tämän päivän Suomessa on kutkuttava. Mitä mahtaisi ajatella näkemästään mies, joka tallensi aikoinaan arvokk

Koirat ja kissat pääsevät tällä viikolla herkuttelemaan ravintolassa Helsingin keskeisimmällä paikalla, kun brittiläinen koiran- ja kissanruokabrändi Lily’s Kitchen avaa pop up -ravintolan Kolmensepänaukiolla. Ravintolaetiketti on täällä tavallista rennompi. Lautasen saa nuolla tyhjäksi, eikä henkilökunta pahastu, vaikka annoksen söisi lattialta. Ihmiset ovat tervetulleita karvaturrien aveceina. Huippukokkia tähän pop upiin ei ole palkattu, vaan maisteltavana on Lily’s Kitchen valmiita eläintenruokia suoraan purkista ja pussista. Ja mikä parasta: koko menu menee talon piikkiin.  Ravintola on avoinna Kolmensepänaukiolla keskiviikkona 9. syyskuuta klo 13–19, torstaina ja perjantaina klo 11–19, lauantaina klo 11–18 ja sunnuntaina klo 11–15.

Dogs and cats can dine out in one of Helsinki’s most central spots this week, as British pet food brand Lily’s Kitchen opens a pop-up restaurant in Kolmensepänaukio. The dining etiquette is a little more relaxed than usual. Plates can be licked clean, and the staff won’t mind if you eat your meal off the floor. Humans are welcome as their furry friends’ plus-ones. And before you ask: no, there are no doggy bags for the humans. There’s no celebrity chef behind this pop-up: the menu consists of Lily’s Kitchen ready-made pet food, served straight from the pouch. Better still, everything is on the house. The restaurant is open in Kolmensepänaukio on Wednesday September 9 from 13.00-19.00, Thursday and Friday from 11.00-19.00, Saturday from 11.00-18.00 and Sunday from 11.00-15.00.

Käveleminen on niin tavallinen osa elämää, ettei siihen yleensä kiinnitä huomiota. Jokaisella on kuitenkin oma tapansa liikkua: yksi marssii määrätietoisesti, toinen harhailee ilman päämäärää. Joskus kävely käy kuin tanssi, toisinaan se on kamppailua tuulta, sadetta tai vaikeakulkuista maastoa vastaan. Mäntän Serlachius Pääkonttorilla 26. syyskuuta avautuva näyttely Jalan nostaa arkisen tepastelun tarkasteluun. Taiteellista ja tieteellistä näkökulmaa yhdistelevä kokonaisuus tarkastelee kävelyä 1800-luvulta nykypäivään. Näyttelyn teoksissa kävellään töihin ja vapaa-ajalla, yksin ja yhdessä sekä eri vuodenaikoina ja elämänvaiheissa. Esillä on maalauksia, piirroksia, veistoksia, valokuvia ja videoita muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Hugo Simbergiltä, Elina Brotherukselta, Richard Longilta, Francis Alÿsilta ja Mark Wallingerilta.  Kokonaisuus pohjautuu Serlachiuksen omaan taidekokoelmaan, jota täydentävät muista museoista ja nykytaiteilijoilta lainatut teokset. Samalla kannattaa käydä tietysti myös Mäntän pääkohteessa, Serlachius Kartanossa, jossa on esillä nykytaitelija Anish Kapoorin näyttely huhtikuuhun 2027 asti.  Näyttely on avoinna 26.9.2026–21.2.2027 Serlachius Pääkonttorissa.

Walking is such an ordinary part of life that we rarely pay much attention to it. Yet everyone has their own way of moving: one person marches purposefully, another wanders with no destination in mind. Sometimes walking can feel like dancing, at other times it is a struggle against wind, rain or difficult terrain. Opening at Serlachius Headquarters in Mänttä on September 26, the exhibition Jalan puts this everyday act of walking under the spotlight. Combining artistic and scientific perspectives, the exhibition looks at walking from the nineteenth century to the present day. The works in the exhibition show people walking to work and in their free time, alone and together, and through different seasons and stages of life. On display are paintings, drawings, sculptures, photographs and videos by some of Finland’s best-loved artists, including Golden Age masters Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt and Hugo Simberg, as well as acclaimed contemporary photographer and video artist Elina Brotherus. International names include British land art pioneer Richard Long, whose practice has centred on walking for decades, Belgian-born, Mexico City-based artist Francis Alÿs, known for using walking to explore social and political spaces, and Turner Prize-winning British artist Mark Wallinger. The exhibition is based on Serlachius’s own art collection, complemented by works on loan from other museums and contemporary artists. While you’re there, it’s also worth visiting Mänttä’s main Ser