Antti Helin

Tehtävä ei ollut helppo: selvittää, mitkä ovat Helsingin parhaat ravintolat. Otimme haasteen vastaan ja söimme kuin hullut monta kuukautta eri puolilla kaupunkia. Tässä ovat tulokset (kolesteroliarvojamme emme sen sijaan paljasta).  Testaamistamme ravintoloista olemme valinneet tälle listalle ne, joita haluamme lukijoillemme ehdottomasti suositella. Näissä ravintoloissa et tule pettymään. Valinnoissamme olemme painottaneet hinta–laatusuhdetta. Se ei tarkoita sitä, että ravintolan täytyy olla halpa, vaan sitä, että laskun maksettuaan tuntuu siltä, että kokemus oli todellakin hintansa arvoinen. Lisäksi tärkeää on ollut kokonaisvaltainen elämys eli se, että ravintolasta poistuttuaan tuntee kokeneensa jotain ainutlaatuista. Nämä ravintolat jäävät mieleen. Helsingin parhaat ravintolat – erikoismaininnat Paras uusi tulokas: Boreal, joka tekee fermentoinnista fine diningia. Paras hinta–laatusuhde: Kallion The Alleyssa saa herkullisen kolmen ruokalajin aterian 39 eurolla. Paras tunnelma: Elm, joka sijaitsee upeassa puutalossa Kaivopuiston reunalla. Paras suomalainen ravintola: Skördissä kaikki muut raaka-aineet ovat kotimaisia paitsi suola. Paras kasvisruoka: Thai Vegan Kitchen tekee hämmästyttävän hyvää thairuokaa täysin vegaanisesti Paras gastropub: The Tartissa tuntee päätyneensä The Kingsman -elokuvan kuvauksiin. Paras edullinen ravintola: Thai Noodlen nuudeliannokset ovat kuin Bangkokin parhaissa katukeittiöissä. Erikoisin ravintolaelämys: Tiny Food on kiinalainen ravintola, jo

The task was no easy one: to determine the best restaurants in Helsinki. We took on the challenge and spent months eating our way across the city. Here are the results – though we’ll keep our cholesterol levels to ourselves. From the restaurants we tested, we’ve selected for this list the ones we wholeheartedly recommend to our readers. At these places, you won’t be disappointed. In our choices, we’ve placed particular emphasis on value for money. That doesn’t mean a restaurant has to be cheap – it means that once the bill arrives, you genuinely feel the experience was worth it. Just as important is the overall experience: that sense, on leaving, that you’ve encountered something unique. These are the restaurants that stay with you. Helsinki’s best restaurants – category winners Best newcomer: Boreal, which turns fermentation into fine dining. Best value for money: At The Alley in Kallio, you’ll get a delicious three-course meal for €39. Best atmosphere: Elm, set in a beautiful wooden villa on the edge of Kaivopuisto. Best Finnish restaurant: At Skörd, every ingredient is Finnish except the salt. Best vegetarian food: Thai Vegan Kitchen serves astonishingly good Thai food, entirely plant-based. Best gastropub: At The Tart, you’ll feel as though you’ve wandered onto the set of a Kingsman film. Best cheap eat: Thai Noodle’s noodle dishes rival the best street kitchens in Bangkok. Most unusual dining experience: Tiny Food is a Chinese restaurant serving truly authentic Chinese

Katso vinkkimme Helsingin parhaisiin nähtävyyksiin. Missä voi bongata peikkoja ja lohikäärmeitä? Missä lämmitellä talvellakin tropiikin lämmössä? Mikä on Helsingin paras treffipaikka? Missä pääsee raitiovaunulla Tokioon ja missä voi laittaa vaatekaappinsa uusiksi 1920-luvun tyyliin? Helsinki on täynnä löytämisen riemua. Lue oppaamme ja näe Suomen pääkaupunki uusin silmin tai katso täsmävinkit, mitä tehdä Helsingissä tällä viikolla.

Ramen is the ultimate Asian comfort food: a warm hug in a bowl. At its best, the broth has been simmered for hours until it’s rich with soul and deep umami. The noodles should have just the right chew, the marinated eggs a gloriously jammy centre, and the crunchy veg toppings enough bite to keep things interesting. Right now, Helsinki has two restaurants dedicated entirely to ramen – Ramen Ichiraku and Katana Ramen – plus a handful of other spots that serve good bowls alongside the rest of their menu. The different types of ramen There’s no single ‘correct’ way to make ramen. Across Japan, every city has its own signature style, but they all share the same obsession: finding the perfect balance between broth, noodles and toppings. While there are endless variations, ramen is usually divided into four main styles based on the broth’s seasoning and texture: Shio (Salt): The oldest and lightest style. A clear, refined broth usually made from chicken bones or fish. In shio ramen, the toppings get to shine in all their pure, delicate glory. Shoyu (Soy Sauce): The classic Tokyo style. Soy sauce gives the broth its clear brown colour and layers of savoury depth. Best paired with thin, wavy noodles that slurp like a dream. Miso: A hearty favourite from Hokkaido. The broth is seasoned with fermented soybean paste, giving it a nutty, slightly sweet and deeply comforting flavour. Think of it as the ramen equivalent of a proper winter stew. Tonkotsu (Pork): The creamy king of ramen. Pork

Ramenit ovat täydellistä aasialaista lohturuokaa, kuin lämmin ja hellä halaus kulhossa. Tuntikausia keitetty liemi on parhaimmillaan täynnä sielua ja syvää umamia. Nuudelit ovat hieman kimmoisat ja marinoitujen kananmunien keltuainen pehmeä, jopa hillomainen. Päälle tulevat suussa rouskuvat kasvislisukkeet. Tällä hetkellä Helsingissä on kaksi nimenomaan rameneihin erikoistunutta ravintolaa, Ramen Ichiraku ja Katana Ramen, mutta myös muutama ravintola, joka tarjoaa muun ruoan ohella erinomaisia rameneita. Erilaiset ramenit Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä rameneita. Eri puolilla Japania jokaisella kaupungilla on tyypillinen reseptinsä, mutta kaikkia rameneita yhdistää sama intohimo: täydellisen tasapainon löytäminen liemen, nuudelin ja lisukkeiden välillä. Vaikka rameneita on lukemattomia erilaisia, ne jaotellaan yleensä neljään päätyyliin liemen maustamisen ja rakenteen mukaan: Shio (Suola): Perinteisin ja kevyin. Liemi on kirkas ja hienostunut, usein kananluu- tai kalapohjainen. Shiossa lisukkeiden omat maut loistavat puhtaimmillaan. Shoyu (Soija): Klassinen tokiolainen tyyli. Soijakastikepohjainen liemi on kirkas, rusehtava ja täynnä kerroksellista suolaisuutta. Se on täydellinen pari ohuille, aaltoileville nuudeleille. Miso: Hokkaidolta kotoisin oleva tuhti suosikki. Liemi maustetaan fermentoidulla paputahnalla, mikä tekee mausta pähkinäisen, aavistuksen makean ja erittäin täyteläisen. Tämä on rameneiden vastine tuhdille pataruoalle. Tonkotsu (Porsas): Ramenien "kermai

Forget bucket lists and 'must-see' sights (we don’t have many, honestly). Helsinki is its own beast. It’s moody and minimalist one minute, playful and eccentric the next – and that’s exactly the point. The best things to do in Helsinki aren’t about chasing postcard clichés, they’re about embracing the city’s oddball mix of cool design, steamy saunas, and wild architecture. One moment you’re sipping prosecco in a centuries-old wooden cottage, the next you’re sweating naked with strangers in a public sauna (don’t worry, we do have swimsuit options too). Whether you’re here for a weekend break or a longer stay, this guide rounds up the very best of the Finnish capital: the must-visit attractions, the offbeat gems, and the uniquely Helsinki experiences you won’t find anywhere else. At Time Out, all of our travel guides are written by local writers who know their cities inside out. For more about how we curate, see our editorial guidelines. This guide includes affiliate links, which have no influence on our editorial content. For more information, see our affiliate guidelines. 

For years, Finnish food was the wallflower of the culinary world: quiet, humble and perhaps a little too attached to boiled potatoes. But the secret is out. While New Nordic cuisine has taken the global food scene by storm, Helsinki is no longer the shy neighbour standing in the background. The city has quietly grown into one of the most exciting food destinations in the Nordics, where chefs transform ingredients shaped by forests, lakes and harsh northern seasons into world-class dining experiences. The philosophy is simple: wild, pure and local. So where should you go when you want to taste the real Finnish cuisine? Or when you want to discover what can truly be created from local Finnish ingredients? These restaurants prove that Finnish food is far more than just Karelian pies, salmon soup and meatballs. From refined Michelin-starred tasting menus and deeply traditional dining rooms to nostalgic institutions serving timeless comfort food, Helsinki’s best Finnish restaurants reveal a cuisine that is both rooted in tradition and constantly reinventing itself. Finnish fine dining restaurants Antti HelinNokka So what exactly is Finnish food? If you define Finnish cuisine as food made from ingredients that grow in Finland’s harsh climate, then the most Finnish restaurant in the country is definitely Skörd. The kitchen uses only ingredients that grow naturally in Finland, preferably as close to the restaurant as possible. That means there is not even any pepper in the dishes;

There is quite simply no finer way to kick off the weekend than by ensconcing yourself in a charming cafe for a long, lazy brunch. But let’s not gatekeep the joy: a proper weekday breakfast can turn a mundane Tuesday into a red-letter day.  In this guide, we’ve hand-picked our absolute favourite morning haunts, from trendy neighbourhood nooks to luxurious hotel buffets. Every single spot has been tried, tested, and thoroughly tasted by our team. Helsinki’s breakfast champions – The Shortlist If you’re short on time but big on hunger, these are the five essential spots that define the city’s morning scene: Best for a special occasion: Kahvitupa Laurentius – Come for the historic 100-year-old wooden villa and the owner’s legendary ‘Mamma Mia!’ table-side intros. Best for a ‘Treat Yourself’ moment: Brasserie Lionne – When only a touch of Parisian chic will do. Perched on the edge of the Esplanade, this is the place to settle into a velvet chair for silk-smooth eggs benedict and the city’s finest, flakiest croissants. It’s elegant, classic, and feels like a mini-holiday to the Rive Gauche. Best luxury buffet: Hotel St. George – The ultimate ‘treat yourself’ morning. Expect silk-smooth overnight oats, world-class sourdough from their own bakery, and omelettes served straight to your table. Best neighborhood vibe: Flät no 14 – The undisputed king of Kallio cool. A mix of mid-century flea market finds and trendy small plates that you’ll want to share (or keep all to yourself). Best

Viikonlopun vietolle ei ole parempaa alkua kuin aamiainen tai brunssi jossain mukavassa kahvilassa. Arkipäivään hyvä aamupala tuo juhlan tuntua. Tässä artikkelissa suosittelemme helsinkiläisten kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisia omien kokemustemme pohjalta. Kaikki paikat olemme itse testanneet. Helsingin aamiaiset – lyhyt oppimäärä Nämä viisi must see -paikkaa määrittelevät kaupungin aamupalakenen juuri nyt: Paras juhlahetkiin: Kahvitupa Laurentiukseen matkataan satavuotiaan puutalon tunnelman ja omistajan legendaaristen, pöydän ääressä kajahtavien "Mamma Mia!" -tervehdysten perässä. Paras hemmotteluhetki: Brasserie Lionne on kuin miniloma Pariisissa: Esplanadin laidalla sijaitsevan ravintolan tuoleihin on ihana uppoutua nauttimaan silkkisestä eggs benedictistä ja kaupungin kuohkeimmista croissanteista. Paras luksus-buffet: Hotel St. George tarjoaa Helsingin parhaan hotelliaamiaisen. Tarjolla on silkkistä tuorepuuroa, hotellin oman leipomon maailmanluokan hapanjuurileipää ja suoraan pöytään tarjoiltuja munakkaita. Paras naapurustotunnelma: Flät no 14 on Kallion cooliuden ruumiillistuma, sekoitus vintage-löytöjä ja trendikkäitä pikkuannoksia, jotka tekee mieli jakaa kaverin kanssa (tai pitää kokonaan itsellään). Paras lohtuaamiainen: Cafe Pacificoon kannattaa suunnata silloin, kun kaipaa kipeästi halausta kerrosleivän muodossa. Pacificon hapanjuurileipään tehdyt egg drop -sandwishinsä ovat täydellistä lohturuokaa. Paras aamuvirkuille: Fazer Café Kluuvikatu on historiallin

Minne kannattaa mennä, kun haluaa viedä ulkomaiset vieraat maistamaan suomalaista ruokaa? Tai haluaa nähdä ja kokea, mitä kaikkea täysin kotimaisista raaka-aineista voi kokata?  Helsingin parhaissa suomalaisissa ravintoloissa suomalainen ruoka on paljon muutakin kuin karjalanpiirakoita, lohikeittoa ja lihapullia. Suomalaiset fine dining -ravintolat Antti HelinNokka Niin, mitä sitten on suomalainen ruoka? Jos suomalaiseksi ruoaksi ajattelee ruoan, joka kasvaa Suomen karuissa oloissa, niin silloin koko Suomen suomalaisin ravintola on Skörd, jonka keittiössä käytetään vain raaka-aineita, jotka kasvavat Suomessa luonnollisissa olosuhteissa ja vieläpä mahdollisimman lähellä ravintolaa. Niinpä ruoassa ei ole esimerkiksi edes pippuria, vaan se maustetaan yrteillä. Ainoan poikkeuksen tekee suola, jota ravintolassa sentään käytetään, vaikka sitä ei Suomesta saa. Mutta suolapa oli tietysti aikoinaan yksi ensimmäisistä globaaleista kauppatavaroista. Samantapaisia elämyksiä tarjoaa Boreal, joka tosin ei ole vienyt kotimaisuuden astetta aivan yhtä äärimmilleen kuin Skörd. Silti täälläkin keskitytään siihen, mitä pohjoisilla alueilla kasvaa – ja milloin. Siksi ruoanlaitossa on vahva paino fermentoinnilla, sillä se on parhaita keinoja säilöä ruokaa talven varalle. Hieno paikka maistella pohjoismaista ruokaa on myös Nokka, jonka slogan kuuluu: “Lautasella villi luonto.” Katajanokan punatiilisissä rantamakasiineihin jo vuonna 2002 avattu Nokka oli Helsingin – ja Suomen – ensimmäisiä ravinto

We’ve picked our favourite lunch spots in Helsinki – the kind of places that turn a quick bite into a highlight of the day. People often say that restaurants in Finland are expensive – but that’s mostly true in the evening. Come lunchtime, Helsinki’s restaurants serve up some genuinely excellent deals, making it surprisingly affordable to eat very, very well. Here, lunch is no mere necessity: it’s an experience. You’ll find true bistro charm and the freshest seafood, bagels and Danish-style open sandwiches, Japanese, Italian and Middle Eastern delights, plus warm service and even the occasional white tablecloth or hiking trail right outside the door. Please, keep in mind that lunch deals are only available on weekdays, usually between 11am and 2pm.

Mikä on Helsingin tunnelmallisin viinibaari, paras olutravintola tai kiehtovin drinkkibaari? Mistä löytyy Helsingin oma salakapakka entä parhaat yllätysbileet? Mikä on paras uutuus pääkaupungin baarien joukossa? Jätimme yöunet väliin ja kiersimme pääkaupungin kuppilat. Nämä ovat paikkoja, joissa toivomme sinun ehdottomasti käyvän, kun haluat elämääsi piristystä oluen, viinin tai cocktailin muodossa.  Silloin tällöin baarin ja ravintolan raja hämärtyy. Muutama näistä suosituksista pärjäisi hyvin myös listalla Helsingin parhaista ravintoloista.  Helsingin baarit - koe ainakin nämä Parhaat cocktailit: Liberty or Deathin juomat ovat niin hyviä, että tekee mieli maistella koko lista läpi. Paras gin and tonic: Teurastamolle sijaitseva Tislaamo tekee omat gininsä, ja tarjoilee moneen makuun tuunattuja gin and toniceja. Paras olutravintola: Hakaniemen Hakassa oluita voi maistella desin laseista - samaan litrahintaan kuin isommissakin tuopeissa.   Paras musiikin kuunteluun: Ambient Barin esikuvana ovat japanilaiset kuuntelukahvilat. Paras baari pestä pyykkiä: Arjen tylsän askareen voi nostaa juhlahetkeksi Bob's Laundryssä Punavuoressa. SUOSITTELEMME: 🎉 The Helsinki Distilling Company – vieraile Helsingin omassa tislaamossa

Some restaurants live or die by their food. Rogue Rouge has a head start: one of the most beautiful dining rooms in Helsinki. The restaurant occupies a historic timber warehouse on the tiny island of Tervasaari, just a 15-minute stroll from Senate Square, yet it somehow feels miles away from the city centre. The island’s name translates as Tar Island, and the warehouse dates back to 1805, when Helsinki’s fortunes were tied to ships, timber and one extremely flammable export product. Today, one of the city’s oldest surviving wooden buildings has been given a stylish new life. Original timber beams meet soaring glass walls, flooding the dining room with natural light and leafy sea views. On a summer evening, it’s the sort of setting that immediately makes you want to order a cocktail and cancel any plans you had afterwards. On a summer evening, sunlight practically caresses the pavilion-like dining room. Outside, there’s plenty of space on the terrace, while inside the atmosphere is relaxed and the service warm without being overfamiliar. The drinks set the tone. The cocktail list is short but focused, favouring quality over quantity. The signature Rogue Sour (€15) is a fine example: cherries bring a bright summer fruitiness while egg white adds a silky texture. The same restraint carries over to the food menu. You can count the snacks, starters and mains each on one hand, which feels entirely sensible. Better to do a few things well than many things indifferently. The menu is

Nyt voi mennä suu solmuun. Tervasaaren aittaan, Jasper Pääkkösen entisen Tarin paikalle, on avattu Rogue Rouge -ravintola. Saa nähdä, miten se meidän suomalaisten suuhun asettuu. Rokue Rouke? Roug Ruus? Nimi saattaa tuntua teennäiseltä, mutta yhtä kaikki Rogue Rouge on mainio uusi tuttavuus. Tilana Tervasaaren aitta on Helsingin ihanimpia. Vanhat hirret ja modernit lasiseinät yhdistyvät saumattomasti. Näin viihtyisää ravintolatilaa ei tässä kaupungissa ole montaa. Kesäillan valo suorastaan hyväilee paviljonkimaista ravintolasalia. Terassilla on tilaa istua. Palvelu on rentoa ja ystävällistä.  Entäpä ruoka ja juoma? Jo cocktailit kertovat paljon: listalla on vähän vaihtoehtoja, mutta se mitä on, tehdään kunnolla, kuten nimikkococktail, Rogue Sour (15 euroa), johon kirsikka tuo ihanan kesäisen maun ja munanvalkuainen silkkisen suutuntuman. Vaikka täytyy myöntää, että melkein teki mieli kokeilla drinkkiä nimeltä Jalluriitta. Ehkä sitten ensi kerralla, sillä tänne tulee varmasti palattua! Sama säästeliäisyys jatkuu ruokalistassa. Vaihtohdot snäkseissä, alkupaloissa ja pääruoissa voi laskea yhden käden sormilla. Hyvä niin. Parempi tehdä vähän ja hyvin kuin paljon ja keskinkertaisesti. Annosten luvataan elävän menussa, eli suosituimmat jäävät ja vähemmän suositut päätyvät pikkuhiljaa vaihtoon. Näppärää: lyhyeen menuun ei ehdi kyllästyä, mutta todennäköisesti oman suosikkinsa löytää sieltä uudelleenkin. Ruoka on tyyliltään fiinin ja lohturuoan välkimaastossa, sanotaan vaikka lohturu

Nokka’s slogan says it all: ‘Wild nature on a plate.’ Opened in the early 2000s, Nokka was one of the first restaurants in Helsinki – and indeed in all of Finland – to champion wild fish, game, foraged herbs and berries alongside responsibly farmed ingredients from small local producers. At the time, the idea seemed rather radical. Today, local and seasonal food has become the dominant dining trend. Chef Ari Ruoho has pointed out in interviews that Claus Meyer visited Nokka shortly after it opened. Not long afterwards, Meyer and René Redzepi launched a little restaurant in Copenhagen called Noma. As head chef, Ruoho does not simply order wild ingredients from suppliers – he hunts, fishes and forages many of them himself. Appropriately enough, his surname means “grass” in Finnish. The uncompromising philosophy is reflected not only in the quality of the food, but also in the prices: four-course menus cost between €74 and €89, while the eight-course signature menu comes in at €139. Dishes are also available à la carte. You do not come here for an ordinary weeknight dinner. You come for something memorable – and Nokka’s dramatic setting inside a vast red-brick harbour warehouse rises to the occasion beautifully. At the entrance, guests are greeted by a giant ship propeller and anchor. Inside, old maritime objects and a wooden rowing boat suspended high above the dining room create one of the most atmospheric restaurant interiors in Helsinki. The reindeer tataki was one of the be

Stepping into Sea Horse – or Sikala (‘The Piggery’), as locals affectionately call it – is like folding the fabric of time. You’re instantly transported to an era when doormen greeted you at the threshold and waitstaff balanced hefty plates across white-clothed tables, serving up dishes defined by the holy duo of butter and salt. The only thing missing is the haze of cigarette smoke; otherwise, the illusion of being an extra in a grainy black-and-white film is flawless. The vintage charm is clearly working. These days, snagging a table at Sikala without a booking is a gamble, though the dining room is cavernous enough that a same-day reservation usually does the trick. It’s a far cry from the early 2000s when the restaurant teetered on the brink of bankruptcy, sparking national concern for its survival. Today, the only concern is whether you can squeeze in. Sea Horse hits the sweet spot for both locals and globetrotters. For Finns, it’s nostalgia on a plate. For visitors, it’s a wonderfully atmospheric introduction to classic Finnish cuisine. The menu is built around old-school Finnish restaurant staples that could easily have been served here when Sea Horse first opened in December 1933. There’s onion steak, Wiener schnitzel, and grilled liver. The only obvious nod to international tourists is sautéed reindeer, which was probably never on the menu until visitors started asking where they could try it. The food is unapologetically traditional Finnish comfort cooking. You get

Nokan slogan sanoo kaiken olennaisen: "Metsästä pöytään – lautasella villi luonto". 2000-luvun alussa avattu Nokka oli pääkaupungin – ja koko Suomen – ensimmäisiä ravintoloita, joka alkoi suosia villinä kasvanutta kalaa, riistaa, yrttejä ja marjoja yhdistettynä vastuullisesti kasvatettuihin pientuottajien raaka-aineisiin. Silloin se aiheutti vielä ihmetystä, mutta sittemmin lähiruoasta on tullut vallitseva ruokatrendi. Ari Ruoho on tyytyväisenä haastatteluissa kertonut, kuinka muuan Claus Meyer kävi Nokassa pian ravintolan avaamisen jälkeen. Ei kestänyt kauaakaan kun Meyer avasi René Redzepin kanssa Kööpenhaminaan ravintola Noman. Nokan keittiömestarina Ruoho ei tyydy vain tilaamaan raaka-aineikseen riistaa ja villiä kalaa, vaan hän mestästää, kalastaa ja kerää suuren osan niistä itse. Tingimättömyys näkyy paitsi laadussa, myös aterian hinnassa: neljän ruokalajin menut maksavat 74–89 euroa ja kahdeksan ruokalajin erikoismenu 139 euroa. Annoksia voi tilata myös à la carte -listalta. Tänne ei tulla ihan tavalliselle arki-illalliselle vaan kokemaan jotain erityistä, ja siihen dramaattisessa punatiilisessa satamamakasiinissa sijaitseva Nokka sopii myös ulkoisilta puitteiltaan. Heti ulko-ovella ovat vastassa suuri laivan potkuri ja ankkuri. Sisällä salissa vanhat merelliset esineet ja korkealle kohoavasta katosta roikkuva puuvene luovat väkevän tunnelman. Porotataki oli yksi parhaista Helsingissä syömistäni alkupaloista Alkuruoat vastasivat korkeisiin odotuksiin – ja jopa ylittivä

Sea Horseen, eli tuttavallisesti Sikalaan, astuessa tuntuu astuvansa taaksepäin aikaan, jolloin ravintolan ovella sisään toivotti ovimies ja tarjoilijat kiikuttivat valkoisten liinojen koristamiin pöytiin tuhteja annoksia, joiden maku tuli pääasiassa voista ja suolasta. Tupakansavu leijaili ilmassa, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään. Tupakansavu toki puuttuu, mutta muuten illuusio on täydellinen. Sitä melkein tuntee olevansa vanhassa, mustavalkoisessa elokuvassa. Vanha tunnelma vetoaa, sillä nykyisin Sikalaan on vaikea päästä syömään ilman pöytävarausta (tosin tilaa on sen verran paljon, että varaus riittää usein samana päivänä). Kaukana takana ovat 2000-luvun alkuvuodet, jolloin ravintola oli vähällä mennä konkurssiin ja perinteikkään ravintolan kohtalosta kannettiin syvää huolta. Nykyisin suurin huoli on, mahtuuko mukaan. Sea Horse houkuttelee yhtä lailla sekä suomalaisia asiakkaita että ulkomaisia vieraita, ja molemmille Sikala toimii hyvin. Suomalaisille nostalgisena elämyksenä ja turisteille tunnelmallisena paikkana maistella aitoa suomalaista ruokaa. Sea Horsen ruokalista koostuu pääosin suomalaisista ravintolaklassikioista, jotka olisivat yhtä hyvin voineet olla listalla jo silloin, kun ravintola avasi joulukuussa 1933. On sipulipihviä, wieninleikettä, pariloitua maksaa ja Oskarinleipää. Kumarruksen turistien puoleen listalla tekee oikeastaan vain poronkäristys, jota on tuskin Sikalassa tarjoiltu ennen kuin matkailijat alkoivat kysellä poron perään. Ruoka on hyvin

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> What makes a classic restaurant? Time certainly plays a part. But is 30 years enough? Sitting opposite the Finnish National Opera in Töölö, Carelia has spent three decades building the kind of atmosphere that can’t be rushed. Step inside, and it feels like the clock stopped at exactly the right moment. The magic lies in the bones of the building. Occupying a former 1920s pharmacy, the dining room retains its original dark wood shelving and apothecary drawers, now cleverly paired with the hallmarks of a grand Parisian brasserie: monochrome checkered tiles, supple cognac-leather banquettes, and soaring arched windows. Polished brass railings and ambient lamps provide the finishing glow. It feels like a stage set for a story spanning a century, even if the restaurant itself is only thirty. Therein lies the charm: Carelia feels oddly suspended between authenticity and performance – like a restaurant playing the role of an old restaurant, yet

*]:pointer-events-auto [content-visibility:auto] supports-[content-visibility:auto]:[contain-intrinsic-size:auto_100lvh] R6Vx5W_threadScrollVars scroll-mb-[calc(var(--scroll-root-safe-area-inset-bottom,0px)+var(--thread-response-height))] scroll-mt-[calc(var(--header-height)+min(200px,max(70px,20svh)))]" dir="auto" data-turn-id="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-turn-id-container="request-WEB:b2e47082-4584-4ae1-9760-9a3a22ff4c7f-3" data-testid="conversation-turn-8" data-scroll-anchor="false" data-turn="assistant"> Töölössä Kansallisoopperaa vastapäätä sijaitseva Carelia on seissyt paikoillaan jo 30 vuotta. Voiko sitä siis jo kutsua klassikoksi? Ainakin se näyttää ja tuntuu sellaiselta, kiitos sisustuksen, jossa aika tuntuu pysähtyneen juuri oikealla tavalla. Tunnelmaa luovat tilassa aiemmin 1920-luvulta asti toimineen apteekin tummat puuhyllyt ja lääkelaatikostot, johon tuovat pariisilaista brasserie-tunnelmaa ruudullinen kaakelilattia, ruskeat nahkasohvat ja korkealle kurottavat kaari-ikkunat. Viimeistelystä vastaavat messinkiset lamput ja kaiteet. On kuin Carelia kuskisi tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, vaikka niitä vuosikymmeniä on ravintolana vain kolme.  Ehkä siinä onkin tärkein osa Carelian taikaa. Se on kuin lavaste, mutta aito sellainen, omanlaisensa sekoitus aitoa ja feikkiä. Ja sehän tietysti sopii kuvaan, sillä tullaanhan tänne usein teatteri-illalliselle ennen oopperaa. Helsingin ravintoloista Carelia tuo ehkä kaikkein eniten miele

Esplanadin puistossa Helsingin paraatipaikalla seisova Kappeli on yksi Helsingin historiallisimmista ravintoloista. Se avattiin vuonna 1867, ja pian siitä tuli taiteilijoiden, runoilijoiden ja säveltäjien kantapaikka – täällä viihtyivät kaikki Suomen taiteen kultakauden suuret nimet: niin runoilija Eino Leino, kirjailija Juhani Aho, taiteilija Akseli Gallen-Kallela kuin säveltäjä Jean Sibeliuskin. Jos Kappeli alkoi kyllästyttää, jatkopaikka ei ollut kaukana. Vastapäätä sijaitsee toinen historiallinen paikka, hotelli Kämpin ravintola. Kappelin tunnelmasta pääsee kuitenkin nauttimaan pienemmällä rahallisella panostuksella. Siinä missä Kämp on täyttä luksusta, Kappeli sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nykyään Kappeli toimii sekä kahvilana, baarina että ravintolana. Kun astuu sisään ovista, kahvilapuoli on vasemmalla, ravintola oikealla ja baari keskellä.  Ravintolapuoli on kallis ja tyylikäs valkoisine pöytäliinoineen, mutta kahvilan puolella pääsee nauttimaan historiallisesta tunnelmasta edullisesti kahvin ja kakun hinnalla. Kahvilan puolella tarjoillaan myös päivän keitto (16,90 €) maanantaista sunnuntaihin kello 11–19. Jos hinnat eivät pelota, Kappelin ravintola on toki tunnelmaltaan verraton, ja ruokakin on herkullista. Kappeli on erityisen viehättävä paikka ottaa vastaan kevään tulo, vaikka parsaviikoilla, kun talvi antaa periksi ja suurista ikkunoista tulvii valoa sisälle kauniiseen ravintolasaliin, jota koristaa Suomen rakastetuimman kuvanveistäjän, Wäinö Aaltosen, te

When the waiter at Carl Wilhelm carries over a perfectly disc-shaped red tartare steak on a large white plate, with huge, airy rice cakes alongside on their own plate like wings about to take flight, you feel like you’re inside a culinary adventure. Or a fairytale. The restaurant’s setting in Vanajanlinna suits the mood perfectly. The name describes the manor beautifully. Set on the shore of Lake Vanajavesi, this sturdy red-brick manor has something distinctly castle-like about it. Dark, mysterious and deeply intriguing. If you want a special experience an hour’s drive from Helsinki, Vanajanlinna Resort is just the place. For a long time, it mainly drew wedding parties and golfers (the manor’s golf course, Linna Golf, is one of Finland’s best), but now everyone else has a very good reason to come and soak up the atmosphere of Finland’s most castle-like manor. That reason is Tuomas Vierelä. He is the head chef at restaurant Carl Wilhelm and also oversees the hotel’s restaurant operations, including breakfast, where 90 percent of the products are made in-house. Vierelä has extensive experience in Finland’s top restaurants, including the Michelin-starred Olo, and it shows clearly at Carl Wilhelm, where we tried the four-course surprise menu (€79). Every dish was interesting and beautifully balanced. Many also had a pleasing sense of hands-on fun, with ingredients to dip and mix together yourself. A great example was the menu’s first starter: whipped Jerusalem artichoke soup, chu

Kun tarjoilija kantaa Carl Wilhelmissä eteen suurella valkoisella lautasella täydellisen kiekon muotoisen punaisen tartar-pihvin ja sen viereen omalla lautasellaan valtavia, ilmavia riisikakkuja kuin lentoon lähteviä levyjä, sitä tuntee olevansa sisällä kulinaarisessa seikkailussa. Tai sadussa. Tunnelmaan sopii ravintolan sijainti Vanajanlinnassa. Nimi kuvaa kartanoa täydellisesti. Vanajaveden rannalla sijaitsevassa jykevässä, punatiilisessä kartanossa on jotain hyvin linnamaista. Synkkää, arvoituksellista ja samalla kiehtovaa. Jos tunnin ajomatkan päässä Helsingistä haluaa kokea erityisen elämyksen, Vanajanlinna Resort on siihen sopiva kohde. Pitkään se houkutteli pääasiassa hääseurueita ja golfin pelaajia (kartanon golfkenttä, Linna Golf, on Suomen parhaita), mutta nyt kaikilla muillakin on hyvä syy tulla nauttimaan Suomen linnamaisimman kartanon tunnelmasta. Se syy on Tuomas Vierelä. Hän on ravintola Carl Wilhelmin keittiömestari ja vastaa muutenkin hotellin ravintolatoiminnasta, kuten vaikkapa aamiaisesta, jonka tuotteista 90 prosenttia tehdään paikan päällä. Vierelällä on pitkä kokemus Suomen huippuravintoloissa, muun muassa Michelin-ravintola Olossa ja se näkyy selvästi myös Carl Wilhelmissä, jonka neljän ruokalajin yllätysmenun (79 €) testasimme. Annokset olivat kaikki kiinnostavia ja keskenään tasapainossa. Monessa annoksessa oli myös mukavaa tekemisen meininkiä, kun sai dippailla ja sekoitella itsekin ainesosia keskenään. Hyvänä esimerkkinä oli menun ensimmäinen alku

Perched atop a high-rise in Ruoholahti, Demo is Helsinki’s only Michelin-starred restaurant where you can also enjoy lunch – a rare chance to experience fine dining in daylight, high above the everyday. At the helm is Tommi Tuominen, a central figure in Finland’s fine dining scene. Demo has effectively held its Michelin star since 2007, aside from a brief interruption during its move from Uudenmaankatu to its current striking location in the We Land tower – a move after which the star was promptly regained. Tuominen is also behind Finnjävel, another Michelin-starred restaurant dedicated to Finnish cuisine. Lunch at Demo comes in two formats: four courses (€69) or six (€99). Once you’re there, it’s hard not to go all in. Even the longer menu is notably more accessible than the ten-course dinner (€175), making this one of the most affordable ways in Finland to dine under a Michelin star. The restaurant sits at the top of the We Land tower in Ruoholahti, and just arriving at Demo is an experience, at least for Finns, as Helsinki doesn’t have many buildings this tall. It feels like being somewhere in a big global city as a receptionist in the lobby directs you to the lift that takes you to the top floor. You feel as if you’re in a skyscraper, even if there are ‘only’ 14 floors. Upstairs, the dining room delivers: plush interiors, generous spacing and sweeping views over the city, from Kaapelitehdas to the southern districts. At sunset in particular, the space feels magical, as th

Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen on avattu ramen-ravintola Ichiraku. Pääkaupunki ehti olla ilman japanilaisiin suosikkinuudeleihin erikoistunutta ravintolaa vuoden verran, kun Momotoko-ketjun ravintolat suljettiin. Kaksi vuotta sitten toimintansa lopettivat Fat Ramen -ravintolat. Molemmat ketjut ehtivät toimia vuosikausia ennen sulkemistaan. Miksi sitten olemme niin innoissamme uudesta ramen-ravintolasta, vaikka edellisistäkään ei ole niin kovin pitkä aika? Koska ramenit ovat täydellistä aasialaista lohturuokaa, kuin halaus kulhossa. Tuntikausia keitetty liemi on parhaimmillaan täynnä sielua ja syvää umamia, ja chashu-possu pehmeä kuin Madonnan povi ja syntisen raskasta. Nuudelit ovat hieman kimmoisat ja marinoitujen kananmunien keltuainen pehmeä, jopa hillomainen. Päälle tulevat suussa rouskuvat kasvislisukkeet. Tilana Ichiraku on kuin suoraan Japanista Ramen Ichiraku onkin täyttynyt saman tien asiakkaista, ja vilkkaimpina jonotusaikoina kulhon saamiseen voi mennä tovi (meillä meinasi tulla hiki odotellessa ennen teatteriesityksen alkamista). Kahden visiitin perusteella Ramen Ichiraku vastaa haasteeseen varsin mallikkaasti. Tilana Ichiraku on kuin suoraan Japanista: on punaisia lamppuja, paperiseiniä ja puinen baaritiski, jonka ääressä nuudeleita voi hörppiä pöytien ohella. Tarjolla on chaschu-possua sisältävä tonkotsu ramen, soijapohjainen kana-shoyu, tulinen jauheliha tan tan, misopohjainen katkaraputempura ja kasvisvaihtoehtona tofua yuzu shio -liemellä. Lisäk

Uber Eats aloittaa tänään 6.5.2026 Helsingissä ja juhlii Suomeen tuloaan järjestämällä ilmaisen Food Market tapahtuman Vanhalla ylioppilastalolla kello 17–19. Mukaan mahtuu 150 ensimmäisenä saapunutta. He saavat maistella ilmaiseksi tapahtumassa mukana olevien Haru Sushin, Green Hippon, Ester’s Groceryn, Bonelessin, Noodle Masterin ja Torrefazionen ruokia.  Ravintolat ovat kaikki erinomaisia. Time Out on nostanut Ester’s Groceryn Helsingin parhaiden ravintoloiden joukkoon kaupungin parhaana voileipäbaarina. Noodle Master on yksi Helsingin parhaista edullisista ruokapaikoista ja Green Hippo yksi kaupungin parhaista aamiaispaikoista. Torrefazione toi aikoinaan eurooppalaista kahvilakulttuuria Suomeen, Boneless on palkittu Suomen parhaana hampurilaisketjuna ja Haru Sushi on kaupungin parhaita sushibuffeteja. Ja nyt niiden herkkuja saa siis syödä ilmaiseksi! Eli kiireellä ensimmäisten joukossa Vanhalle Ylioppilastalolle jo ennen kello viittä jonottamaan. Jos ei ehdi mukaan, kyseisten ravintoloiden annoksia voi tietysti tilata myös myös Uber Eatsin kautta tai nauttia paikan päällä ravintoloissa – joskaan ei ilmaiseksi. Uber Eats aloittaa Helsingissä ja laajenee toukokuun aikana Espooseen ja Tampereelle. Tulevien kuukausien aikana Uber Eats tulee saataville myös muihin kaupunkeihin eri puolilla Suomea. ”Uber Eats Food Market on meille hieno tilaisuus tuoda tekemistämme esille ja tavata sekä tuttuja kasvoja että uusia asiakkaita”, Ester’s Groceryn perustaja Asaf Peled kommentoi lans

Uber Eats is officially hitting the streets of Helsinki today, May 6, 2026 – and they’re throwing a serious housewarming party to celebrate. To mark its Finnish debut, the delivery giant is hosting a free Food Market at the Vanha Ylioppilastalo from 5pm to 7pm. The deal is simple but high-stakes: the first 150 people through the door get to feast for free. On the menu? A ‘best of’ reel of local favourites, including Haru Sushi, Green Hippo, Ester’s Grocery, Boneless, Noodle Master, and Torrefazione. The line-up is inviting. Time Out has previously tipped Ester’s Grocery as the city’s finest sandwich bar, while Noodle Master remains a go-to for some of Helsinki’s best cheap eats. If you’re a brunch fan, you’ll know Green Hippo as one of the best breakfast spots in town. Rounding out the feast are Torrefazione – the pioneers who helped bring European coffee culture to Finland – award-winning burger heavyweights Boneless, and Haru Sushi, one of the city’s most reliable sushi buffets. The catch? There isn't one, other than the 150-person limit. If you want a taste of the action without spending a penny, we suggest getting in line at Mannerheimintie well before 5pm. If you miss the cut, you can still grab these dishes via the Uber Eats app or by visiting the restaurants in person (though you'll have to foot the bill yourself). Helsinki is just the starting line; Uber Eats plans to expand into Espoo and Tampere later this month, with more Finnish cities set to join the roster in th

 Suomalaista sirkusosaamista arvostetaan maailmalla, mutta kotimaassa on jäänyt vielä huomaamatta, kuinka taitavia sirkusammattilaisia Suomesta tulee. Tilannetta korjataan kansainvälisenä sirkuspäivänä 18.4.2026, jolloin Circus & Dance Finland käynnistää Sirkus tulee! -kampanjan ja  eri puolilla Suomea on korkealaatuisia sirkusesityksiä yli kymmenellä paikkakunnalla Helsingistä Ouluun. Suomalainen nykysirkus on villi ja vauhdikas sekoitus perinteistä akrobatiaa, tanssia, elokuvaa ja kuvataidetta. Se on rajoja rikkovaa, teknisesti häikäisevää ja usein höystetty suomalaisille ominaisella mustalla huumorilla. Ohjelmaa on tarjolla jokaiseen makuun. Helsingissä kauppakeskus Itiksessä Sirkus Magenta juhlistaa 15-vuotista taivaltaan tavoittelemalla Suomen suurinta yhteisjongleerausennätystä. Ennätyskokeen jälkeen luvassa on ammattilaisesityksiä ja työpajoja, joissa pääsee kokeilemaan jongleerauksen saloja. Samaan aikaan Oulussa Ammeshow juhlistaa Lumo Companyn kymmenvuotista taivalta Kulttuuritalo Valveella. Esityksessä jaettujen salaisuuksien täyttämä kylpyhuonehetki muuttuu akrobatian, ihmispyramidien ja komiikan villiksi näyttämöksi. Katso koko valtakunnallinen ohjelma täältä.

Aikana, jolloin huvipuistot kilpailevat keskenään yhä nopeammilla ja hurjimmilla laitteilla, Linnanmäellä on jotain paljon parempaa tarjottavanaan. Toki myös täällä on vatsaa vääntäviä teräshirviöitä, mutta huvipuiston suurin vetonaula on 75 vuotta vanha Vuoristorata. Se tarjoaa hurjan, muutaman minuutin mittaisen aikamatkan vuoteen 1951, jolloin puinen vuoristorata rakennettiin seuraavan vuoden olympialaisia silmällä pitäen. Vuoristorata näyttää ja tuntuu samalta kuin silloin, junia operoivat jarrumiehet vakuuttavat Linnanmäellä. Vaikka tekniikkaa on toki uudistettu, vaunut ovat ulkoa alkuperäiset ja vauhtikin on sama kuin 75 vuotta sitten. Puisen radan natina ja värinä tuntuu selkäpiissä Kyseessä on aito harvinaisuus: Vuoristorata on yksi maailman kuudesta vuoristoradasta, joissa matkantekoa ohjaa edelleen vaunun takaosassa seisova jarrumestari. Niinpä yksikään kierros ei ole täysin samanlainen. Ikä ei ole hidastanut menoa, vaan Vuoristoradan kyyti on täydellinen: se saa aidosti kirkumaan, mutta ei heitä vatsaa sekaisin. Osa viehätystä – ja hirvitystä – on radan tärinä ja puurakenteiden natina, joka tuntuu selkäytimessä asti, kun vaunut kiitävät eteenpäin. Puurakenteiden ääntely saa melkein uskomaan, että tällä koneella on sielu. Ja kuka tietää – ehkä sillä onkin.

In an era where theme parks are in a frantic arms race for the fastest, tallest, and most soul-crushing loops, Helsinki’s Linnanmäki has something far better to offer. Sure, there are stomach-churning steel monsters here, too – but the must-do ride here is actually one of the oldest rollercoasters on the planet still standing in its original glory. The legendary Vuoristorata offers a wild, few-minute journey back to 1951, when it was built in anticipation of the Helsinki Olympic Games. And according to the park’s own crew, the ride looks and feels almost exactly as it did back then. While the tech under the hood has been modernised, the carriages remain original on the outside, and the top speed is identical to what it was seven decades ago. That signature wooden creak you feel right in your bones This is a true global rarity. It is one of only six rollercoasters left on the planet where the journey is still manually controlled by a Brake Master standing at the rear of the train. Because a human is at the helm rather than a computer, no two laps are ever quite the same. Age hasn't slowed it down one bit. The experience hits the perfect sweet spot: it’s fast enough to make you scream, but without leaving your stomach in knots. Part of the charm – and the terror – is the raw vibration and the signature creaking of the wooden beams that you feel right in your marrow as the carriages hurtle forward. The way the timber howls and groans almost makes you believe this machine has a s

Asparagus season kicks off in Helsinki restaurants in mid-April and runs through to the end of May. In selected spots, it’s marked with dedicated asparagus weeks and special seasonal menus. It’s as much a ritual as a menu item, a way to celebrate the return of light after a long winter. Like the blini weeks in mid-winter, it neatly marks the passing of time, but the mood couldn’t be more different: if blinis are winter’s rich, butter-fried yin, asparagus is spring’s green, light-chasing yang. And just like with blinis, tradition rules. Few chefs feel the need to reinvent asparagus. Year after year, diners order the same thing: asparagus served the classic way, with hollandaise. Where to eat asparagus in Helsinki Antti Helin The most atmospheric place to indulge is Kappeli, whose grand dining room feels almost purpose-built for spring. The wooden pavilion, dating back to 1867, rises like a cathedral, with high ceilings and large windows flooding the room with pale Nordic light. Composer Jean Sibelius and poet Eino Leino once lingered here, and you can see why. Kappeli’s asparagus menu (€69) starts with an asparagus soup, followed by pan-fried whitefish served with green asparagus and sauce maltaise – a hollandaise lifted with blood orange, adding a gentle sweetness and acidity. The dish was bright and elegant, with Dijon-spiked mashed potatoes bringing an unexpected twist. Flavoured mash might just be this year’s quiet restaurant trend. There’s also a vegetarian option, swap

Parsaviikot käynnistyvät Helsingin ravintoloissa huhtikuun puolivälissä ja jatkuvat toukokuun loppuun. Parsa onkin varma kevään merkki ja erinomainen tapa juhlistaa valon voittoa pimeydestä. Bliniviikkojen tapaan parsaviikot rytmittävät mukavasti vuodenkiertoa, mutta hengeltään ne ovat kuin toistensa vastinparit. Blinit ovat talven raskas, voissa paistuva yin, parsa kevään vihreä ja valoon kurkottava yang.  Blinien tapaan parsaviikoilla luotetaan perinteisiin. Harva ravintola lähtee kummemmin kikkailemaan parsa-annoksilla, sillä ihmiset tapaavat tilata vuodesta toiseen: parsaa klassisesti hollandaise-kastikkeen kera. Helsingin parhaat paikat syödä parsaa Antti Helin Helsingin ihastuttavin paikka herkutella parsalla on Ravintola Kappeli, jonka juhlava ravintolasali on kuin luotu kevään palvomiseen. Vuonna 1867 rakennetun puisen paviljonkirakennuksen katto on korkealla kuin pyhätössä ja isoista ikkunoista tulvii kuulasta valoa. Täällä ovat viihtyneet niin Jean Sibelius kuin Eino Leinokin. Kävimme maistamassa Kappelin parsamenun (69 euroa), johon kuuluu alkuruokana parsakeitto, ja pääruokana on paistettua siikaa vihreän parsan kera maltankastikkeessa. Maltankastike on hollandaisea, johon veriappelsiini tuo makeaa hapokkuutta. Annos oli ihanan raikas ja dijonsinapilla maustettu perunamuusi toi siihen yllätyksellisyyttä. Tämän vuoden ravintolatrendiksi saattaakin hyvin tulla maustetut perunamuusit.  Kasvisvaihtoehtona pääruoan saa myös valkopapukroketilla, jota kehuttiin vuolaas

Kysymykset tuntuvat nykypäivänä jopa vaarallisilta: Mitä on hyvä maku? Entä huono? Mitä on taide? Ne leijuvat ilmassa ja ovat monen huulilla, mutta harva uskaltaa ne esittää. Vaarana on tulla leimatuksi joko nokkavana elitistiksi tai moukkamaisena populistiksi. Parempi siis olla hiljaa. Kysymykset ovat selvästi ajankohtaisia, koska aivan hiljan lehdet täyttyivät kirjoituksista, joissa ruodittiin äänekkäästi toimittaja Kaarina Hazardin ja ohjaaja Leea Klemolan vähätteleviä kommentteja supersuositusta dekkarisarjasta.  Nyt sormensa suoraan kulttuurikeskustelun mehiläispesään tökkää nouseva nuori näytelmäkirjailija Arni Rajamäki, jonka näytelmä Puhutaan Richardista saa ensi-iltansa Teatteri Takomossa Helsingissä 15.4.2026.  Näytelmän lähtökohta on herkullinen: joukko kulttuurisnobeja kokoontuu ”vihakuuntelemaan” Claydermanin konserttia. Claydermanin romanttinen pianomusiikki edustaa heille sekä huonon maun huipentumaa että ihmetystä: jotkut tätäkin rakastavat, mutta ketkä? Romantiikan prinssi (ja hissien valtias) Jos aihe onkin ajankohtainen, Richard Clayderman ei ole. Romantiikan prinssiksikin kutsuttu hissimusiikin valtias on jo ehtinyt painua unohduksiin – monien mielestä onneksi. Korkeakulttuurin ystäville Claydermanin pianon pimputtelu ei edusta ainoastaan kamalaa musiikkia vaan petosta koko instrumenttia kohtaan.  ”Olen itse milleniaali, eivätkä monet ikäiseni edes tiedä, kuka hän on”, Rajamäki naurahtaa. Hänen mielessään Clayderman on kuitenkin pyörinyt lapsuudesta asti,

One of the most intriguing premieres this spring comes from Takomo, one of Helsinki’s most exciting small theatres, known for its bold, experimental productions. Let’s Talk About Richard (Puhutaan Richardista), written by rising playwright Arni Rajamäki, takes on an unlikely subject: Richard Clayderman – and the thorny question of what actually counts as art, and good taste. They’re the sort of questions that feel faintly dangerous right now. What is good taste? What is bad? What is art? They hover in the air, endlessly implied, rarely asked outright. Say it too bluntly and you risk being branded either a smug elitist or a tone-deaf populist. Safer, perhaps, to keep quiet. Except the debate isn’t going anywhere. Only recently, Finnish media lit up over critic Kaarina Hazard and director Leea Klemola, whose dismissive comments about author Satu Rämö’s hugely popular Nordic noir novels reopened the familiar culture wars around taste and value. Rajamäki’s play dives straight into that hornet’s nest. Premiering at Teatteri Takomo on 15 April 2026, it kicks off with a deliciously sharp premise: a group of cultural snobs gather to ‘hate-listen’ to a Clayderman concert. His syrupy, romantic piano music represents both the pinnacle of bad taste and a baffling mystery – because, somehow, people genuinely love it. Prince of romance, ruler of elevators If the theme feels current, Clayderman himself doesn’t. The so-called ‘Prince of Romance’ – and undisputed king of elevator music – has

Tajima on uusi japanilainen ravintola, joka tarjoaa curryannoksia hotelli Helkan tiloissa. Ravintolasta vastaa sama omistaja-kokki kuin viereisestä Murasakista, joka on yksi Helsingin parhaista lounaspaikoista. Tajimasta kuuluneet ensimmäiset arviot lupaavat nekin hyvää. Ravintolaa on jo ehtinyt suosittelemaan esimerkiksi japanilaisista ruoista useita kirjoja kirjoittanut Heikki Valkama. Helsingissä on useita japanilaisia ravintoloita, mutta ei vastaavaa, joka olisi erikoistunut curryannoksiin. Japanilaiset curryt ovat miedompia ja makeampia kuin monet muut aasialaiset curry, ja niiden seurana tarjoillaan tyypillisesti uppopaistettu porsaanleike eli tonkatsu. Possulle vaihtoehtoja ovat yleensä esimerkiksi kanaleike (tori katsu) tai katkarapu, jolloin annoksesta tulee ebi tempura curry. Tajiman listalta löytyy curryn ohella myös udon-nuudeleita sekä donburia eli japanialaisia riisikulhoja, joiden päällä on lihaa, mereneläviä tai kasviksia. Itsepalveluperiaatteella toimiva Tajima on auki lounasaikaan keskiviikosta lauantaihin, ja tilaaminen tapahtuu automaatin kautta.  Tajima, Pohjoinen Rautatiekatu 23, 00100 Helsinki

Naantali Spa, a cornerstone of Finnish wellness, has officially unveiled a complete overhaul of its sauna facilities. Moving away from the traditional one-size-fits-all approach, the spa now boasts five distinct themed saunas that blend ancient Finnish heritage with a modern, immersive twist. ‘These updates elevate the entire spa experience,’ promises General Manager Eerika Rinne. ‘Our new saunas combine traditional Finnish culture with modern escapism.’ One of the most significant shifts is the move towards inclusivity: three of the new saunas are unisex, allowing couples and families to steam together – a feature long-requested by international guests and locals alike. Furthermore, for those seeking true serenity, the spa is introducing over-18s only hours every Friday and Saturday from 8pm. The new saunas in Naantali Spa The Salt Sauna (50°C) – Unisex: A low-temperature sanctuary designed for skin therapy. The ritual involves warming up for ten minutes before massaging fine salt crystals into your skin. It’s an exfoliating dream that boosts circulation and leaves you glowing. The Smoke Sauna (80°C) – Unisex: Get the mystical atmosphere of a traditional Finnish savusauna (smoke sauna) without the soot or the hassle. With charcoal-black wall panels, heavy timber benches, and a subtle infusion of woodsmoke aroma, it’s a masterclass in atmospheric relaxation. The Aroma Sauna (70°C) – Unisex: A nod to spa traditions of a century ago. This medium-heat room combines eucalyptus oi