[category]
[title]
Mitä sanoa esityksestä, joka vetää sanattomaksi? Joka sanoo paljon sanomatta sanaakaan?
Vaikka vuosi on vasta maaliskuussa, Helsingin Kaupunginteatterin Out of Order -tanssiteosta katsoessa mieleen hiipi ihana mutta myös kirvelevä ajatus: tämän jälkeen näen tänä vuonna tuskin mitään yhtä vaikuttavaa.
Sellaisen reaktion aiheutti esityksen jälkipuolelle nähtävä Jyrki Kasperin ja Aksinja Lommin yhteinen “magneettipäiden tanssi”. Kaksikko liikkui päät vastakkain, toisiaan sulavan monimutkaisesti seuraten. Kohtaus oli äärettömän taidokas ja riipivän romanttinen kuvaus parisuhteesta, jossa rakastavaiset sekä tukevat että sitovat toisiaan. Ihanaa ja ahdistavaa samaan aikaan.
Kuinka surulliselta tuntuikaan hetki, kun yhteys katkesi. Niin kuin tosielämässä, rakkauden magnetismia ei voi pakottaa, eikä kuka tahansa tulija pysty herättämään kadonnutta voimaa eloon.
Tai niin minä kohtauksen tulkitsin. Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitettävä Out of Order ei selittele itseään, vaan esityksessä voi nähdä paljon muutakin: retrodystopiaa, menneisyyden kaikuja ja rinnakkaisulottuvuuksia. Se antaa aihioita tulkinnoille, kullekin oman mielensä mukaan.
Helsinki Dance Companyn tulkitsema upea koreografia on brasilialaisen Fernando Melon käsialaa, ja illuusioihin vievästä lavastuksesta vastaa Kalle Nio. Puhetta ei ole, joten esitys sopii kaikenkielisille.
Esityksen käsiohjelman mukaan teos käsittelee muistia, havaintoja ja muita epätäydellisiä tapoja, joilla yritämme jäsentää elämäämme. Puutteet ja pienet viat eivät ole poikkeamia, vaan elossa olemisen perusehto, teoksen kuvaus julistaa.
Ennen esitystä vitsailin, että siinäpä on hyvä vakuutus tekijöille ja esiintyjille. Virheet sallitaan ja niistä tulee osa esitystä. Esityksen jälkeen jäin ihmettelemään, missä ne virheet oikein olivat? Koin nähneeni jotain täydellistä. Aplodeista päätellen en ollut ainoa.
Out of Order on ohjelmistossa 28.4.2026 asti Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat teatterit