Bliniviikot Helsingissä – nämä ovat kaupungin parhaat paikat syödä blinejä

Bliniviikot on hauska tapa aloittaa uusi vuosi. Ravintoloiden teemaviikot alkavat tammikuun alussa ja kestävät maaliskuun lopulle. Ajankohta on juuri sopiva. Runsaassa voisulassa paistetut blinit ovat raskas herkku, joka sopii parhaiten nautittavaksi talvipakkasten aikaan. 

Bliniviikkoja voikin hyvin kuvata rapujuhlien talviseksi vastineeksi. Myös blinien syömisessä tekemisen meininkiä ja nekin maistuvat parhaalta porukassa, jossa nostetaan samalla myös maljoja.

Moni saa vatsansa täyteen jo yhdellä blinillä, mutta kaupunkilegendat kertovat ahmateista, jotka ovat ahmineet kerralla jopa 20 bliniä.

SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat ravintolat

Helsingin parhaat paikat syödä blinejä

Helsingin suosituin paikka blinien syömiseen on funkkistyylinen Ravintola Lasipalatsi, jossa bliniviikot kestävät tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Blinit kuudella lisukkeella maksavat 39 euroa per henkilö. 

Blinien perään kannattaa tilata mainio jälkiruoka: kuohuviiniä ja sorbettia. Mandariinisorbetti ja kupliva kuohuviini pelaavat loistavasti yhteen, ja suuntuntuma on hauska, kun lusikalla kauhoo suuhunsa kuplivaan kuohuviiniin sulavaa sorbettia.

Helsingin toinen klassinen paikka blineillä herkutteluun on Kappeli. Lisäksi bliniviikkoja vietetään esimerkiksi Salvessa, Zetorissa ja ravintolakoulu Perhon ravintolassa.

Miten tehdään hyvä blini?

Blinit ovat hiivalla tai hapanjuurella kohotettuja tattaripannukakkuja, jotka paistetaan valurautapannulla. Paksut räiskäleet ovat sisältä ilmavia ja päältä rapeita. Makua tuovat lisukkeet, joiden kanssa blinit nautitaan: sipuli, smetana, mäti, skagen, graavilohi ja sienisalaatti. 

Hyvän blinin salaisuus on se, että kiirettä ei pidetä. Tattaritaikinaa käytetään yhden yön yli, ja  blinit paistetaan kuumalla valurautapannulla runsaassa voisulassa. Blinejä ei paisteta koskaan valmiiksi odottamaan, vaan ne paistetaan vasta asiakkaan tilauksesta. Blini paistuu seitsemän minuuttia.

Isommalla porukalla ruokaillessa kannattaakin varautua siihen, että blinien tuloon voi mennä hetki. Vaan sehän blineissä juuri onkin parasta! Jutella ystävien kanssa kaikessa rauhassa ja pitää vaikka muutama maljapuhe herkkuja odotellessa.

Blinit ovat juhlaruokaa

Blinejä on perinteisesti syöty juhlissa, erityisesti venäläisen maslenitsan eli voijuhlan aikaan. Sitä vietettiin viikkoa ennen pääsiäiseen johtavan paaston alkua syömällä raskaita, voipitoisia ruokia. Kyseessä on vanha juhla, jolla toivotettiin jo esikristillisellä ajalla kevään tuloa. Pyöreän blinin voikin ajatella symboloivan aurinkoa.

Suomessa ei maslenitsaa juhlita, mutta helmikuun puolivälissä vietettävällä laskiaisella on ollut samansuuntainen tarkoitus.

Miksi suomalaiset ja venäläiset blinit eroavat toisistaan?

Blinit ovat lähtöisin Venäjältä, mutta nykyisin suomalaiset ja venäläiset blinit eroavat toisistaan. Syynä on historia. Alun perin blinit olivat paksuja myös Venäjällä, kunnes 1800-luvulla venäläinen blinikulttuuri muuttui.

Hienoksi jauhettu vehnäjauho halpeni ja mallia otettiin ranskalaisen keittiön litteistä ohukaisista. Venäläisestä blinistä tuli vehnäpohjainen ja crêpen kaltainen. Suomi oli puolestaan syrjäistä takahikiää, jossa eivät uudet tuulet puhlataneet ja blini säilyi alkuperäisessä muodossaan. 

Blinit ja samppanja kuuluvat yhteen

Jotain Venäjän blinikulttuurin muutoksesta kuitenkin omaksuttiin myös Suomeen, nimittäin se, että blinien kanssa yhteen kuuluu snapsien ohella juhlava samppanja.

Samppanja onkin oiva juoma blinien kanssa. Sen hapokkuus leikkaa sopivasti blinien rasvaisuutta, ja kuplat raikastavat suun smetanan ja voin jälkeen. Blinien kanssa tarjoiltavat suolaiset päälliset kuten kalat ja mäti korostavat samppanjan hedelmäistä makua.

Eli ei muuta kuin bliniä poskeen, samppanjalasi koholle ja kippis valon voitolle!

SUOSITTELEMME: Helsingin parhaat nähtävyydet