Koe Helsingin parhaat nähtävyydet – 15 paikallisten suosikkia

Mistä on kyse? Arkkitehti Alvar Aallon viimeisintä suurta mestariteosta, Finlandia-taloa, pystyi pitkään ihailemaan lähinnä ulkoa päin, jos ei ollut menossa konferenssiin tai kulttuuriesitykseen talon juhlasaliin. Peruskorjauksen myötä taloon on avattu Finlandia-näyttely, joka tuo Aallon arkkitehtuurin, elämän ja ajatukset lähelle kävijää. 

Miksi mennä: Näyttely on laaja ja kattava, ja avaa Alvar Aaltoa ja hänen töitään eri kulmasta kuin Jyväskylän Aalto-museo. Näyttelyt täydentävät toisiaan. Finlandia-talossa Aallon arkkitehtuuri kietoutuu ajatukseen suomalaisuudesta. Teemat nivoutuvat toisiinsa luontevasti: näyttely tekee näkyväksi, kuinka vahvasti Alvar Aalto on muokannut käsitystä siitä, mitä me ylipäätään pidämme suomalaisena designina.

Älä missaa: Näyttelyn jälkeen poikkea uuteen Finlandia Café & Wineen, joka on tietenkin sisustettu Aallon omilla tuoleilla ja valaisimilla. Ja jos haluat uppoutua tunnelmaan vielä syvemmin, voit varata yöksi yhden Aallon suunnittelemista huoneista – alkujaan ne tehtiin talon vahtimestareiden ja henkilökunnan asunnoiksi, mutta ovat nykyisin airbnb-käytössä.

Mistä on kyse? Unohda mielikuva pölyisestä kirjastosta ja kylteistä, jotka komentavat olemaan hiljaa. Helsingin keskustakirjasto Oodi ei ole perinteinen kirjojen temppeli vaan futuristinen tiedon avaruusalus, joka vie Star Trekiä mukaillen kirjastot rohkeasti sinne, minne yksikään kirjasto ei ole vielä mennyt.

Miksi mennä: Oodi muistuttaa enemmän kulttuurikeskusta kuin perinteistä kirjastoa. Kirjahyllyt ovat Oodin sisällä vasta alkua. Sisältä löytyy elokuvateatteri, musiikkistudioita, 3D-tulostimia, pelihuoneita, ompelukoneita ja jopa keittiö kokkauskursseja varten. Aulasta voi myös lainata koripallon, jolla voi pelata kirjaston edessä olevilla katukoriskentillä. Sillä miksipä ei? Tässä kirjastossa donkit ja dekkarit koetaan yhtä lailla kulttuuriksi.

Älä missaa: Oodin kaupunkiverstaalla voi painaa matkamuistoksi oman Helsinki-aiheisen kangaskassin vain murto-osalla siitä hinnasta, millä matkamuistokaupat niitä myyvät. Kirjaston katalogista voi valita printin, jonka painatus maksaa vain 50 sentistä euroon, eli täältä saat yhden kaupungin luovimmista ja edullisimmista matkamuistoista.

Mistä on kyse? Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla sijaitseva Kahvitupa Laurentius tarjoaa viikonloppuisin italialaista brunssia, jossa kaikki on kohdallaan: ruoka, tunnelma ja miljöö yli satavuotiaassa puutalossa. Jälkiruoaksi saa tietenkin talon omaa gelatoa, jota valmistetaan paikan päällä joka päivä. Siinäpä syy jäätelön silkkiseen ihanuuteen.

Miksi mennä: Alun perin minut neuvoi paikalle vaimoni italialainen työkaveri, eikä poikani ole sen kerran jälkeen enää suostunut millekään muulle brunssille menemäänkään. Ja kyllähän tämä lämmittää mieltä vaikka surkeimpana syyspäivänä: suussa sulavia italialaisia alkupaloja, lasagnea ja pizzaa. Hintaan kuuluu vieläpä alkuun lasillinen proseccoa (ei, se ei ole se syy, miksi poikani haluaa tänne yhä uudestaan). 

Älä missaa: Paikan päälle pääsee parhaiten autolla, mutta myös keskustasta kulkee busseja. Käy myös viereisesä Pyhän Laurin kivikirkossa, joka valmistui vuonna 1460 ja on koko pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kirkon sisätilat rakennettiin 1800-luvun lopulla uusgoottilaiseen tyyliin, ja lopputulos on erikoinen yhdistelmä aitoa keskiaikaa ja romantisoitua kuva siitä, millaiseksi keskiaika 1800-luvulla kuviteltiin. Lopputulos näyttää lavasteelta fantasiaelokuvaan, sellaiseen, jossa pyöreän pöydän ritari päätyy Graalin maljaa etsiessään kaukaiseen Pohjolaan ja kohtaa Väinämöisen.

Mistä on kyse? Helsingin paras paikka baarikierrokselle on Kallio, kaupunginosa, joka tunnetaan Helsingin boheemina sydämenä. Siinä missä ydinkeskustasta löytyy tyylikkäitä – ja kalliita – cocktailbaareja Kallio on täynnä toinen toistaan omaperäisempiä juottoloita. 

Miksi mennä: Sellaista syksyistä päivää ei olekaan, jota baarikierros Kalliossa ei piristäisi. Aloita pikkuruisesta Kuuttila Barista, jonka chilivoittoiset shotit ja cocktailit vievät taatusti väsymyksen mennessään. Pelaa kierros pingistä Limbo Barissa ja ihastele Struts-baarin teatraalista tunnelmaa. Päätä ilta Post Bariin tai viereiselle Kaiku-klubille, jos edellisen jonot ovat liian pitkät. Molemmat ovat teknon valtakuntaa.

Älä missaa: Kallion ehdoton klassikkopubi on pieni ja tunnelmallinen Sirdie, joka on toiminut jo vuodesta 1966 – eikä sisustuskaan ole niistä päivistä juuri muuttunut. Seinustalla on edelleen myös vanha kunnon jukeboksi, josta voi soittaa suomalaisia klassikkokappaleita.

Mistä on kyse? Raitiovaununkuljettajien ja tehdastyöläisten aikoinaan kansoittama Vallila on nousemassa Helsingin cooleimmaksi kaupunginosaksi. Vanhoihin talleihin ja tehdaskiinteistöihin on avattu ravintoloita, baareja ja klubeja.

Miksi mennä: Vallila voi ensisilmäyksellä näyttää karulta teollisuusalueelta, mutta sen ytimessä sykkii lempeä sydän. Mäkelänkadun ja Teollisuuskadun väliin kätkeytyy Puu-Vallila, 1900-luvun alun puutaloidylli, jossa kujilla kuljeskelu tuntuu kuin astuisi toiseen todellisuuteen. Pastellinväristen talojen keskeltä löytyy Pikku-Vallila – ehkä koko Helsingin suloisin baari.

Älä missaa: Aloita aamu The Folks Hotel -hotelliissa ja kulje viehättävän Puu-Vallilan halki Helsingin Kahvipaahtimoon aamukahville. Nauti lounas portugalilaisessa Wave of Flavorsissa ja suuntaa sen jälkeen Konepajan punatiilihalleihin Super Barioon pelaamaan videopelejä drinkin äärellä. Illallinen hoituu Bib Gourmand -tunnustetussa Pleinissä. Päätä ilta Ääniwallissa, underground-klubissa, jonka äänentoisto on Helsingin paras.

Mistä on kyse? Töölönlahti on lähes pyöreä merenlahti aivan Helsingin sydämessä, jonka kapean suuaukon yli kulkee rautatiesilta – muodostaen luonnollisen 2,2 kilometrin lenkin kävelijöille ja juoksijoille. Lahden rannoilla kohoavat monet kaupungin näyttävimmistä kulttuurirakennuksista: Keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Finlandia-talo, Kansallismuseo ja Kansallisooppera.

Miksi mennä: Töölönlahti on keskustan suosituimpia juoksu- ja kävelyreittejä, jonka varrella yhdistyvät luonto, urbaani elämä ja arkkitehtuuri jugendista postmodernismiin. Lahtea ympäröivästä puistosta löytyy kahviloita ja penkkejä, jotka houkuttelevat istahtamaan hetkeksi ja katselemaan sekä ohikulkevia ihmisiä että lahdessa uivia joutsenia.

Älä missaa: Töölönlahden itäpuolella reitti nousee Linnunlaulun mäelle, jonka puuhuviloiden kahviloista avautuu hienot näkymät lahden yli. Samalla voit bongata Alvar Aallon kepposen: hän sijoitti valkoisen Finlandia-talonsa niin, että sopivasta kulmasta katsottuna sen taustalla kohoava Kansallismuseon jugendtorni näyttää sulautuvan osaksi rakennusta.

Mistä on kyse? Töölönlahden pohjoislaidalla, Olympiastadionin kupeessa, kohoaa kasvihuone kuin viktoriaanisesta romaanista. Vuonna 1893 avattu Talvipuutarha on kuin pieni ja vehreä paratiisi, jossa voi erehtyä tupsahtaneensa päiväntasaajalle. 

Miksi mennä: Sisään astuminen tuntuu kuin taikatempulta, kun paukkuva pakkanen tai räntäsade vaihtuu jättimäisiin kaktuksiin, kukkaloistoon ja karppilammikoihin. Talvipuutarha on ilmainen, lämmin ja tunnelmallinen. Tänne voi tulla hengittämään kosteaa, trooppista ilmaa, lukemaan, piirtämään tai vaikka vain sulattelemaan varpaitaan palmujen alle samalla, kun ulkona tuiskuaa lumi.

Älä missaa: Kesällä puutarhan edustalla puhkeaa kukkaan yli 200 erilaista ruusulajiketta. Talvella sisätilat ovat mainio paikka nauttia omista eväistä: vehreässä sivuhuoneessa on runsaasti tuoleja ja pikkupöytiä.

Mistä on kyse? Nykytaiteen museo Kiasma on muodoiltaan kuin Helsingin keskustaan rantautunut teräksinen jättiläisvalas. Sisällä sinne tänne kurottavat portaikot ja itsestään aukeavat teräsovet luovat tunnelman kuin olisi päätynyt johonkin escheriläiseen taidelabyrinttiin, jossa tila kiertyy loputtomasti itseensä. 

Miksi mennä: Kiasma on koko maan johtava näyttämö villille ja ajatuksia herättävälle nykytaiteelle, joka saattaa myös herättää ihmetystä tyyliin “onko tuo taidetta vai moppiämpäri?”.  Kiasma ei ole pelännyt herättää näyttelyillään myöskään pahennusta, mistä kertoo esimerkiksi Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin näyttely, joka täytti Kiasman salit kansainvälisen homoikonin rohkeilla nahkafantasioilla. 

Älä missaa: Kiasman alakerrassa toimii teatteri, jossa pääsee näkemään ajankohtaista, elävää ja väliin ihastuttavan outoakin nykytaidetta. Esityksiä on myös englanniksi, eli tähän teatteriin voi ottaa mukaan myös ulkomaalaisia vieraita.

Mistä on kyse? Helsingissä on monta yleistä saunaa, joista jokainen löytää taatusti juuri itselleen sopivan paikan. Saunoista vanhin on keskellä Kallion kaupunginosaa sijaitseva Harjuntorin sauna, jossa saunotaan perinteiseen tapaan alasti (miehillä ja naisilla on omat puolensa). Uudemmissa ja trendikkäimmissä saunoissa kuten Löylyssä saunotaan uimapuvut päällä.

Miksi mennä: Vuonna 1928 avattu Kotiharjun sauna on pala Helsingin historiaa ja kaupungin ainoa puulämmitteinen korttelisauna. Komea kiuas lämpiää metrin haloilla. Saunojista kovimmille on miesten puolella rakennettu muita lauteita korkeammalle kohoava Piippuhylly. Vilvoittelu tapahtuu ”tyylikkäästi” kadulla saunan edustalla. Muutamana päivänä viikosta paikalla on perinteinen pesijä.

Älä missaa: Helsingin erikoisin sauna on täysin vapaaehtoisvoimin ylläpidetty Sompasauna, joka sijaitsee Mustikkamaalla, metsäisellä saarella, jolle pääsee keskustasta kävelysiltaa pitkin.

Mistä on kyse: Klassikkokahvila Café Engel sijaitsee paraatipaikalla Senaatintorin laidalla, suoraan vastapäätä vitivalkoista Tuomiokirkkoa.

Miksi mennä: Tätä tunnelmallisempaa kahvilaa ei Helsingissä olekaan. Ikkunat avautuvat Suomen kauneimmalle aukiolle ja pöydissä lepattavat kynttilät. Jos täällä eivät treffeillä Amorin nuolet lentele, niin silloin voi olla varma, että on liikkeellä väärän seuralaisen kanssa. Totaalisen keskeisestä sijainnistaan huolimatta Café Engel ei ole turistirysä, vaan paikka, jota myös kaupunkilaiset itse rakastavat.

Älä missaa: Café Engel on saanut nimensä arkkitehti C. L. Engeliltä, joka on suunnitellut koko Senaatintorin aukion rakennuksineen. Engelin itsensä mielestä hänen onnistunein rakennuksensa oli Tuomiokirkon kulmalla sijaitseva Suomen kansalliskirjasto. Kannattaakin astua sisään ihailemaan kirjaston kupolisalia (Tuomiokirkkoa voi sen sijaan hyvillä mielin ihailla ulkoa – se on sisältä luterilaisen karu).